Animalia: Uusi turkisasetus jatkaa eläinten kärsimystä
Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut uutta turkisasetusta läheisessä yhteistyössä alan etujärjestön kanssa. Häkkikokojen muutokset ovat mitättömiä, ja siirtymäajat venyvät jopa 20 vuoteen. Animalian mukaan tarhaus tulisi kieltää kokonaan eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Hiljattain uutisoitiin, että maa- ja metsätalousministeriö oli valmistellut uutta turkisasetusta tiiviissä yhteistyössä alan etujärjestön kanssa. Etujärjestö sai asetuksen etukäteen tarkasteltavaksi ja lähetti korjatun version ministeriöön ennen yhteistä kokousta. Tiedot selvisivät STT:n tietopyynnöllä saamista sähköposteista.
Eläinoikeusjärjestö Animalia kertoo tiedotteessaan, että turkisalaa lukuun ottamatta sidosryhmät, kuten Animalia ja muut asetustyössä mukana olleet eläinjärjestöt, eivät olet saaneet asetuksesta luonnosta sitten vuoden 2020.
Järjestö tarkasteli loppuvuonna 2024 ja alkuvuonna 2025 julkisuuteen tulleita tietoja tulevasta turkisasetuksesta.
Turkisasetukseen liittyvästä talousvaikutusten arvioinnista uutisoitiin loppuvuodesta 2024. Luonnonvarakeskus oli toimeksiantona selvittänyt muutosten arvioituja kustannuksia. Laskelma sisälsi häkkien tilavaatimusten muutokset (minkki, hilleri, soopeli, kettu ja supikoira), tarhojen aitaamisvaatimuksen sekä häkkeihin asennettavat makuuhyllyn tai -putken, imetysajan lisäjuomalaitteen ja vetäytymistilan.
Häkkikokoihin kaavaillut muutokset mitättömiä
Luonnonvarakeskuksen laskelmasta ei suoraan selviä yksittäisen häkin ehdotettua uutta kokoa, mutta siinä mainitaan ketuille ja supikoirille tarvittavan lisää tilaa 40 prosenttia ja minkeille 33 prosenttia.
”Tällä hetkellä täysikasvuiselle ketulle vaaditaan häkkitilaa 0,8 neliömetriä. 40 prosentin lisäys toisi metrin pituiseen ketun häkkiin vain 32 cm lisää leveyttä. Minkkejä saa tällä hetkellä kasvattaa 0,255 m² kokoisessa häkissä. 33 prosentin lisäys toisi minkeille hieman yli A4-arkin verran lisää tilaa. Verkkopohjaisten häkkien salliminen on itsessään asia, joka aiheuttaa eläimille huomattavaa kärsimystä myös jatkossa”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Luonnonvarakeskuksen laskelman lopputulos on, että asetuksessa vaaditut muutokset tulevat maksamaan noin 357 miljoonaa euroa. Laskelma perustuu miljoonan minkin, miljoonan ketun ja 100 000 supikoiran vuosittaiseen kasvatukseen. Suomessa on kasvatettu yli miljoona minkkiä viimeksi vuonna 2019 ja yli miljoona kettua vuonna 2021. Tällä hetkellä kasvatusmäärät ovat pudonneet noin puoleen, ja koska turkisalalla menee taloudellisesti huonosti myös globaalisti, ei ole todennäköistä, että kasvatusmäärät nousevat nykyisestä. Laskelman lopputulosta voi siis pitää selkeästi yläkanttiin arvioituna.
”Turkisala on tehnyt voimakasta tappiota Suomessa nyt kymmenen vuotta. Erityisesti kettujen kasvatus on täysin kannattamatonta, sillä kettuturkista maksettava keskihinta kattaa vain noin puolet tuotantokustannuksista. Ala tekee kaikkensa, että taloudellisissa vaikeuksissa rämpivät tuottajat eivät joutuisi tekemään investointeja. Ei ole kuitenkaan millään tasolla hyväksyttävää, että alan talousongelmat saavat jyrätä eläinten hyvinvoinnin yli tai että verorahoja tuhlataan turkisalan korvauksiin ja tekohengittämiseen”, Kivekäs toteaa.
Siirtymäajoilla varmistetaan, että mitään muutoksia ei ehditä tehdä
Luonnonvarakeskuksen laskelmassa kaavaillut siirtymäajat vaihtelevat viidestä vuodesta aina 20 vuoteen asti. Pisimmät siirtymäajat on laskettu häkkikokojen muutoksille. Ylen 15.1.2025 julkaiseman artikkelin mukaan turkisalan etujärjestö Fifur on vaatinut 20 vuoden siirtymäaikoja häkeille, mutta ministeriön viimeisimmässä luonnoksessa siirtymäaika häkkien osalta olisi 15 vuotta. Tämä tarkoittaisi niiden voimaantuloa vuonna 2041 – vuonna 1999 laaditut häkkikoot olisivat voimassa siis yhteensä yli 40 vuotta.
”Alalla tiedetään, että tarhaus tulee lähivuosina loppumaan vähintään omaan taloudelliseen mahdottomuuteensa. Siksi siirtymäaikojen keskeinen tarkoitus on varmistaa, ettei muutoksia tarvitse koskaan tehdä. Eläinten kannalta tämä on kohtuutonta: uuden asetuksen sijaan lakiin tulisi kirjata tarhauksen täyskielto”, Kivekäs päättää.
