Suomen talouskasvu ja tuottavuus pysähtyvät ilman lisäpanostuksia korkeakoulutukseen
Puoliväliriihessä haetaan keinoja talouskasvun ja tuottavuuden vahvistamiseksi. Jopa puolet talouskasvusta tulee inhimillisen pääoman kasvusta, joka syntyy pitkälti koulutustasoa kohentamalla: koulutus tukee työllisyyttä ja tuottavuutta. Korkeakoulutus vaatii nyt lisäresursseja, ei leikkauksia.
Kevään puoliväliriihessä haetaan keinoja Suomen talouskasvun ja tuottavuuden vahvistamiseksi, ja niitä on koonnut Varman toimitusjohtajan Risto Murron vetämä työryhmä. Työryhmän on määrä tehdä ehdotuksia kasvun vauhdittamiseksi helmikuun loppuun mennessä.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n tuoreet luvut osoittavat, että Suomen asema osaamisen suurvaltana uhkaa olla historiaa. Suomi kuuluu OECD-maiden heikoimpaan kolmannekseen tarkasteltaessa nuorten aikuisten koulutustasoa. Samaan aikaan esimerkiksi korkeaa osaamista edellyttävän palveluviennin merkitys on kasvanut. Valitettavasti tällä yhtälöllä talouskasvun rakentaminen on mahdotonta.
Panostukset osaamispääomaan lisäävät tutkitusti kasvua, työllisyyttä ja tuottavuutta.
"Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan puolet talouskasvusta tulee inhimillisen pääoman kasvusta, joka syntyy pitkälti kansalaisten koulutustason nostolla. Kasvutoimena panostukset koulutustason nostoon ovatkin ylivertaisia verrattuna muihin toimiin", Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toiminnanjohtaja Ida Mielityinen toteaa.
Ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteita nostetiin 20 prosenttia vuosille 2025–2028, vaikka samaan aikaan rahoitusta on leikattu. Arene ry:ssä toivotaan nyt, että puoliväliriihessä vahvistetaan ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta. Tämä edistäisi myös yksityisen sektorin kasvumahdollisuuksia.
Ammattikorkeakouluilla on erityisiä tehtäviä koulutustason nostajina
Suomi on sitoutunut koulutuspoliittisessa selonteossa ja hallitusohjelmassa korkeakoulutettujen määrän nostamiseen 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä nuorten ikäluokassa. Korkeakoulujen aloituspaikkamäärää on viime vuosina kasvatettu valtavasti. Ammattikorkeakouluille asetetut tutkintotavoitteet nousevat viidenneksellä vuosille 2025–2028.
Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli koulutustason nostajina, sillä niissä aloittaa vuosittain kaksi kolmasosaa kaikista uusista korkeakouluopiskelijoista. Niillä on myös erityinen rooli saattaa uusia ryhmiä korkeakoulutukseen, kuten ammatillisesta koulutuksesta tulevia sekä maahanmuuttajataustaisia oppijoita.
"Ammattikorkeakoulut ovat tehneet massiivisen tehokkuusloikan viimeisen vuosikymmenen aikana. Tutkinnosta saatu valtionrahoitus on puolittunut 2010-luvun alusta. Toiminta on nyt tehostettu tappiinsa näillä resursseilla. Samalla koulutustehtävä muuttuu jatkuvasti vaativammaksi. Rahoitusta on välttämätöntä lisätä, jos koulutusmääriä halutaan edelleen nostaa laadusta tinkimättä", Mielityinen kertoo.
Lisäresurssien sijaan korkeakoulujen yllä roikkuu kuitenkin jatkuvasti synkkiä pilviä rahoitusleikkausten takia. Mahdolliset indeksijäädytykset ja muut leikkaukset koulutuksesta tuhoaisivat lopullisesti koulutus- ja osaamistason noston tavoitteet.
Hallitus toivoi syksyllä sidosryhmiltä ilmaisia tai halpoja ehdotuksia kasvutoimiksi. Ammattikorkeakoulujen kilpailukykyä ja vetovoimaa voidaan helposti parantaa ainakin kahdella keinolla: ottamalla niissä käyttöön muun Länsi-Euroopan tapaan maisterin ja professorin nimikkeet, sekä poistamalla kansainvälisiltä opiskelijoilta opintoja edeltävä kahden vuoden työkokemusvaade ylempien tutkintojen kohdalla.
T&K-rahoitusta kohdennettava suoraan ammattikorkeakouluille
Tutkimus-, kehitys ja pilotointi (T&K)-rahoituslain myötä julkisen T&K-rahoituksen määrä tulee kasvamaan sadoilla miljoonilla euroilla myös tulevina vuosina. Hallituksen T&K-rahoituksen kohdennuksissa on toistaiseksi huomioitu vain osittain rahoituksen käyttöä koskevan suunnitelman keskeiset linjaukset. Suunnitelman mukaan rahoituksen kohdentaminen suoraan korkeakouluille on aivan keskeinen toimenpide.
"On selvää, etteivät lain sisällölliset tavoitteet toteudu, jos toinen puoli linjauksista jätetään toteuttamatta. Ammattikorkeakoulujen on mahdoton kehittää TKI-toimintaansa vain hankerahoituksella ilman perusrahoituksen lisäämistä. Erityisen haastavaa se on tilanteessa, jossa myös koulutusvastuut kasvavat jatkuvasti. Siksi T&K-rahoitusta tulee nyt kohdentaa ammattikorkeakouluille harkinnanvaraisena rahoituksena. Näin tuetaan erityisesti ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia palvella laajasti ja systemaattisesti PK-yritysten T&K- tarpeita", Mielityinen toteaa.
Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovointi (TKI)-järjestelmä ja -rahoitus eivät tällä hetkellä tue parhaalla tavalla elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä eivätkä monipuolisten ekosysteemien kehittymistä. Ammattikorkeakoulut voisivat tukea tämän yhteistyön kehittämistä uudelle tasolle.
