THL: Perusturvan riittävyys on heikentynyt etenkin työttömillä lapsiperheillä
Tulojen riittävyys on heikentynyt lähes kaikissa tarkastelluissa perusturvaetuuksia saavissa kotitalouksissa vuosina 2024–2025, selviää THL:n julkaisemasta ylimääräisestä väliarvioinnista. Reaalinen lasku viiden vuoden takaiseen, ilman toimeentulotukea, on jopa 20%.
Lain mukaan perusturvan riittävyyttä tulee arvioida joka neljäs vuosi aina hallituskauden lopussa. THL katsoo, että sosiaaliturvassa tapahtuneiden lukuisten muutosten takia väliarvioinnille oli kuitenkin selkeä tarve jo hallituskauden kahden ensimmäisen vuoden jälkeen.
Raportissa tulojen kehitystä on tarkasteltu suhteessa yleiseen hintatasoon sekä keskipalkkoihin. Lisäksi tulojen riittävyyttä arvioitiin suhteessa viitebudjetteihin, jotka kertovat, kuinka paljon rahaa tarvitaan yhteiskuntaan osallistumiseen.
Perusturvan taso on heikentynyt useimmissa tarkastelluissa elämäntilanteissa, mutta erityisesti lapsiperheissä, joissa huoltajat saavat työmarkkinatukea tai työttömän peruspäivärahaa.
”Tähän on vaikuttanut indeksijäädytysten ja asumistuen leikkausten lisäksi se, että työttömyysturvasta on poistettu lapsikorotukset. Käytännössä perheen ostovoima on heikentynyt niin, että tulot riittävät entistä huonommin kattamaan jokapäiväisen elämän välttämättömiä menoja”, sanoo THL:n asiantuntija Susanna Mukkila.
Leikkausten vuoksi viimesijaisen turvan eli toimeentulotuen merkitys on korostunut. Perusturvaetuuksia saavien kotitalouksien tulot riippuvat hyvin paljon siitä, saako kotitalous toimeentulotukea vai ei.
Raportin esimerkkilaskelmissa työttömän kotitalouden käytettävissä olevat tulot ovat ilman toimeentulotukea laskeneet reaalisesti noin 20 prosenttia verrattuna viisi vuotta aiempaan.
”Jos ei syystä tai toisesta saa toimeentulotukea, sosiaaliturvan leikkaukset vähentävät tuloja merkittävästi. Jos toimeentulotukea saa, se voi puolestaan korvata menetykset jopa kokonaan”, toteaa THL:n erikoistutkija Joonas Ollonqvist.
Perusturvan varassa yli 200 000 ihmistä
Raportti tarkastelee perusturvan eli vähimmäismääräisten työttömyys-, sairaus-, perhe- ja eläke-etuuksien kehitystä vuosina 2024–2025 erilaisissa esimerkkikotitalouksissa ja eri elämäntilanteissa.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen keskeisenä tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen ja työnteon kannustimien vahvistaminen. Näistä syistä hallitus on tehnyt mittavia leikkauksia sosiaaliturvaan.
Leikkaukset ovat kohdistuneet etenkin työttömyysturvaan ja asumistukiin. Lisäksi etuuksiin on tehty indeksijäädytykset poikkeuksellisen pitkäksi ajaksi eli vuosiksi 2024–2027. Indeksijäädytys tarkoittaa sitä, että etuuksia ei koroteta hintojen noustessa, eli niiden ostovoima laskee.
Tilastokeskuksen mukaan kokonaan perusturvan varassa oli vuonna 2023 noin 230 000 ihmistä.
Hyväksyttäviin asumismenoihin tiukennuksia
Toimeentulotuki on jätetty indeksijäädytysten ulkopuolelle, mutta tuessa hyväksyttävien asumismenojen eli niin sanottujen asumisnormien soveltamista kiristettiin vuonna 2024.
Jos normia sovelletaan tiukasti, toimeentulotukea voi saada asumismenojen kattamiseen aiempaa vähemmän. Esimerkkilaskelmissa etenkin lapsiperheillä asunnon vuokra on suurempi kuin mikä sallittu raja on.
”Jos normeja sovelletaan tiukasti vuodesta 2024 alkaen, erityisesti yksinhuoltajat saavat esimerkkilaskelmissa toimeentulotukea aiempaa vähemmän asumismenojen kattamiseen. Lapsiperheiden osalta normien soveltamiseen liittyy kuitenkin harkintaa”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.
Kaiken kaikkiaan raportin tuloksissa korostuu se, että toimeentulotuen rooli perusturvan paikkaajana on kasvanut merkittävästi.
”Vastedes olisi tärkeää seurata, miten paikalliset vuokratasot suhteutuvat asumisnormeihin ja onko normit alittavia vuokra-asuntoja tarjolla”, Tervola jatkaa.
