Me kaikki tuemme fasismin nousua

Ylikansalliset teknologiayhtiöt eivät enää pelkästään kerää tietojamme ja myy mainoksia. Ne tekevät politiikkaa – ja entistä useammin tukevat autoritääristä vallankäyttöä. Kun autoritaarinen hallinto rakentuu uudelleen Yhdysvalloissa, se ei tapahdu ilman Piilaaksoa. Se tapahtuu nimenomaan teknojättien avustuksella.

Mark Zuckerberg, Metan perustaja ja toimitusjohtaja, on viime vuosina liikkunut yhä lähemmäs Donald Trumpin poliittista leiriä. Vielä Trumpin ensimmäisellä kaudella Zuckerberg ilmaisi huolensa maahanmuuttorajoituksista ja puolusti siirtolaisten oikeuksia. Nyt hän ihailee Trumpin "badass"-reaktiota murhayrityksen jälkeen, vierailee Mar-a-Lagossa ja ostaa 23 miljoonan dollarin kartanon kymmenen minuutin päästä Valkoisesta talosta. Meta on maksanut Trumpille ainakin 26 miljoonaa dollaria tänä vuonna.

Meta ei ole vain yksi monista teknologiajättiläisistä. Se hallitsee useita keskeisiä viestintäalustoja, kuten Facebookia, Instagramia ja WhatsAppia. Näiden alustojen kautta leviävät niin uutiset, keskustelut kuin poliittinen vaikuttaminenkin. Jo aiemmin on havaittu, miten Metan algoritmit suosivat äärioikeistolaista sisältöä, vihapuhetta ja salaliittoteorioita, mutta Trumpin valinnan jälkeen tämä tuli näkyvämmäksi yhä useammalle käyttäjälle. Meta on vaikuttanut näkyvästi käyttäjiensä uutisvirtoihin ja suosituksiin Trumpin hallinnolle myönteisiksi. Faktantarkistus on maassa lopetettu, ja Trumpin hallintoa kohtaan kritiikkiä esittäneiden tilien näkyvyyttä on rajoitettu. Jopa Amnesty International oli huolissaan Metan uusista käytännöistä.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Meta on toiminut epäeettisesti. Facebook jäi kiinni siitä, että käyttäjien tietoja luovutettiin Cambridge Analyticalle poliittiseen manipulointiin. Mark Zuckerberg tuolloin sanoi, että Facebookia oli harhautettu eivätkä he ymmärtäneet, että tietoja kerännyt sovelluskehittäjä Aleksandr Kogan jakaisi ne kolmannelle osapuolelle, Cambridge Analyticalle – vaikka sen hetkiset käyttöehdot tämän mahdollistivat. Muun muassa Steve Bannonin ja muiden konservatiivivaikuttajien tiedetään rahoittaneen Cambridge Analyticaa, ja sillä arvellaan olleen vaikutusta ainakin Trumpin 2016 vaalivoittoon sekä Brexit-äänestyksen tulokseen. Myös yhteyksiä Venäjään on epäilty.

Meta on siis osa valtarakennetta, joka on tukenut - ja tukee tällä hetkellä entistä avoimemmin - autoritaarista kehitystä. Eikä yhtiö ole yksin.

Uusi Juttu raportoi hiljattain sitä, miten Piilaakso on muuttunut. Aikanaan se edusti radikaalia luovuutta ja teknologista edistystä, mutta nyt sen vaikutusvaltaisimmat hahmot ajavat avoimesti antidemokraattista ohjelmaa. Peter Thiel, Facebookin varhainen sijoittaja ja Palantirin perustaja, on todennut, ettei usko demokratian ja vapauden olevan yhteensopivia. Hänen tukemansa poliitikot – kuten varapresidentti J.D. Vance – vievät tätä linjaa eteenpäin.

Marc Andreessen, Metan hallituksen jäsen ja vaikutusvaltainen sijoittaja, on siirtynyt julkisesti Trumpin tukijaksi. Hän näkee, että Piilaakson ja demokraattien välinen yhteisymmärrys on rikkoutunut. Nyt hän haluaa rakentaa uuden, vähemmän säädellyn maailman, jossa teknologiaeliitti johtaa kehitystä – ilman poliittisia vastavoimia tai kontrollia.

Tätä ajattelua kutsutaan teknofasismiksi. Sen keskeisiä ideoita ovat teknokraattinen monarkia, jossa demokratia korvataan meritokratialla, yrityksen kaltaisella valtiojohtamisella ja yksilöllisellä tehokkuudella. Elon Muskin ympärille muodostuneen hallintoa purkavan Doge-ryhmän työntekijät ovat aiemmin työskennelleet Muskin, Thielin ja Andreessenin yrityksissä.

Teknofasismin taustalla vaikuttavat Curtis Yarvinin ja Nick Landin kaltaiset ideologit, jotka esittävät, että valta tulisi keskittää älykkäimmille – eli heille itselleen. Yhteiskunnalliset instituutiot, kuten media ja yliopistot, nähdään tuhottavina esteinä.

Tämä ei ole enää teoreettinen uhkakuva vaan konkreettinen osa Yhdysvaltain hallinnon nykyistä linjaa. Donald Trumpin toinen presidenttikausi on alkanut valtion virastojen alasajoilla, riippumattomien virkamiesten erottamisilla, sanan- ja lehdistönvapauden kaventamisella ja monimuotoisuusohjelmien lopettamisella. Hallinnon toimet ovat kohdistuneet erityisesti niihin organisaatioihin, jotka ovat tutkineet tai jollain tavalla haitanneet Donald Trumpin tai Elon Muskin toimintaa. Yli 50 syyttäjää on erotettu virastaan ilman perusteluja. Viime viikolla FBI pidätti maahanmuuttajaa auttaneen tuomarin.

Jo muutamassa kuukaudessa Yhdysvaltojen demokraattisia rakenteita ja ihmisoikeusnormeja on murennettu ennennäkemättömällä tavalla. Laillisesti maassa oleskelevia on pidätetty mielivaltaisesti ja karkotettu ilman oikeudenkäyntiä pahamaineisiin vankiloihin kolmansissa maissa – syynä on voinut olla vain tatuointi tai vaatetus. Lapsia, jotka ovat Yhdysvaltain kansalaisia, mutta joiden toinen vanhemmista on siirtolainen, on karkotettu. Turisteja on pidätetty päiväkausiksi ja palautettu kotimaahan kahleissa. Kirjastoista poistetaan kirjoja poliittisin perustein, museoista teoksia, nettisivuilta sanoja, ja opiskelijoita on karkotettu maasta osallistuttuaan Gazaa tukeviin mielenosoituksiin. Yliopistoja uhataan rahoituksen leikkauksella, jos ne eivät suostu hallinnon vaatimuksiin. Tuomittuja rikollisia, kuten vuoden 2021 kongressitalon hyökkääjiä tai ihmiskaupasta syytetyt Taten veljekset on sen sijaan vapautettu. Maailmanpolitiikassa Yhdysvallat käyttäytyy kuin Venäjän liittolainen ja vaatii muun muassa Ukrainaa suostumaan Venäjän ehtoihin. Koosteen Trumpin hallinnon toimista voi lukea täältä.

Tätä kaikkea me konkreettisesti tuemme, kun käytämme yhdysvaltalaisten Trumpin hallintoa tukevien teknologiajättien palveluja. 

Silti Metan palvelut vaikuttavat olevan meille lähes korvaamattomia.

Viime vuoden tilastojen mukaan Suomessa WhatsAppia käyttää päivittäin 3,34 miljoonaa ihmistä, Facebookia 2,91 miljoonaa, Instagramia 1,9 miljoonaa ja Threadsia 0,43 miljoonaa. Olemme antaneet yhdelle yritykselle ennennäkemättömän vallan hallita tiedonkulkua ja vaikuttaa yhteiskuntaan tavoilla, joita emme ole täysin edes ymmärtäneet.

Niin kauan kuin käytämme kaupallisia alustoja – vaikka emme itse maksaisi niistä mitään – yritykset, järjestöt, media ja poliitikot, jotka haluavat meidät tavoittaa, ovat alustoilla ja maksavat mainosrahansa teknojäteille. Heitä ei siitä voi syyttää, sillä he ovat siellä, missä mekin olemme. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että pelkällä läsnäolollamme alustoilla tuemme järjestelmää, joka vauhdittaa autoritääristä kehitystä Yhdysvalloissa ja vahvistaa länsimaisten arvojen rapauttamista koko läntisessä maailmassa.

Miksi jatkamme näiden alustojen käyttöä, vaikka tiedämme, missä olemme mukana? Kyse on psykologian ilmiöstä nimeltä kognitiivinen dissonanssi. Vaikka tiedämme, että teemme väärin, turvaudumme erilaisiin perusteluihin, jotka mahdollistavat elämän jatkumisen ennallaan. "Kaikki ystäväni ovat siellä", "Kaikki mielenkiintoiset keskustelut ovat siellä", "Ei yksi ihminen voi vaikuttaa", "Muut vaihtoehdot ovat huonompia", "Alustoja ei voi jättää oikeistopopulistien haltuun", "Muualla kukaan ei reagoi päivityksiini", "Se olisi ylireagointia", "Huomio ystäviltä tuntuu minusta hyvältä".

Haluamme uskoa, että toimintamme on arvojemme mukaista, joten vähättelemme tietoa, joka osoittaa toisin, ja arvotamme omat perustelumme tärkeämmäksi, jolloin mielen ristiriita katoaa. Taustalla vaikuttaa esimerkiksi sosiaalisen median palkistemisjärjestelmä: saaduista reaktioista aivoissamme vapautuu hyvänolontunnetta aiheuttavaa dopamiinia.

Mutta mikä voisi olla tärkeämpää kuin fasismin nousun torjuminen ja demokratian puolustaminen?

Hiljainen vastarinta ei tarkoita barrikadeja vaan arkisia päätöksiä: rahavirtojen ohjaamista pois autoritaarista valtaa tukevilta toimijoilta, tietovirtojen suojaamista ja siirtymistä kestävämpiin digitaalisiin vaihtoehtoihin. Taloudellinen valta on yksi konkreettisimmista vaikuttamisen keinoista. Jokainen Netflix-tilaus, pilvipalvelumaksu tai nähty suosikkibrändin Facebook-mainos luo rahavirtoja, jotka mahdollistavat autoritäärisen politiikan tukemisen. Jos haluamme toimia arvojemme mukaisesti, meidän on katkaistava nämä rahavirrat.

On ymmärrettävää, että valtiollisella tasolla päätöksenteko on sidottu kansallisiin etuihin. Suomen johto ei voi avoimesti vastustaa Yhdysvaltojen hallintoa, jos vaakalaudalla ovat diplomaattiset suhteet tai turvallisuusyhteistyö - EU lienee oikeampi taso huolehtia tästä työstä. Kansalaisina emme kuitenkaan ole sidottuja samaan logiikkaan. Meillä on vapaus toimia – ja velvollisuus, jos haluamme puolustaa demokraattisia arvoja.

Kun tarpeeksi moni rajoittaa rahavirtojaan Yhdysvaltoihin, vaikutus tuntuu yritysten kukkarossa ja voi saada ne tarkastelemaan toimintatapojaan. Se on paras tapa yrittää vaikuttaa kehitykseen.

Verde on aiemmin listannut eurooppalaisia tai avoimen lähdekoodin vaihtoehtoja: Gmailin voi korvata ProtonMaililla, WhatsAppin Signalilla, Facebookin Friendicalla, Instagramin Pixelfedillä. Mastodon ja Bluesky tarjoavat vaihtoehtoja X:lle. Netflixin tilalle voi valita Viaplayn, Yle Areenan, MTV Katsomon tai Ruutu-palvelun. Vaihtoehtoiset palvelut kehittyvät koko ajan - ja sitä nopeammin - mitä enemmän ihmisiä niille siirtyy. Vaikka palvelut eivät välttämättä ole täysin vastaavia, jostain totutusta on oltava valmis luopumaan, jos haluaa olla osa ratkaisua eikä osa ongelmaa. Netflix-sarjat voi katsoa sitten, kun fasismin nousu on ensin katkaistu.

Muutos ei synny hetkessä, mutta se alkaa yhdestä päätöksestä – ja yhdestä ihmisestä. Voimme kutsua ystäviämme mukaan vaihtoehtoisille alustoille, jakaa vinkkejä uusista palveluista ja rohkaista kokeilemaan niitä. Aluksi voi julkaista samat sisällöt rinnakkain sekä vanhoissa että uusissa kanavissa ja liittää aika ajoin mukaan kehotuksen siirtyä pikkuhiljaa pois kaupallisilta, Trumpin hallintoa tukevilta alustoilta. Kun yhä useampi seuraa esimerkkiä, vanhoista alustoista irrottautuminen on joka päivä helpompaa.

Voi tuntua liioittelulta puhua 1930-luvun Saksasta, mutta juuri silloin toistuvat myönnytykset, vaikeneminen ja käytännön mukavuudenhalu mahdollistivat järjestelmän, jota kukaan ei aluksi pitänyt mahdollisena. Totalitarismi ei synny kerralla vaan normalisoitumalla. Ja juuri nyt se normalisoituminen on käynnissä. Eivät 30-luvun saksalaisetkaan vielä tienneet, mihin kehitys johtaisi. Siksi meidänkin on reagoitava, vaikka juuri nyt se tuntuisi liioittelulta. Historiasta tulee ottaa opiksi ja tehdä kaikkensa fasistisen kehityksen ehkäisemiseksi. Se on velvollisuutemme.

"If you are wondering what you would have done in Germany in the 1930s, you are doing it now."