Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen on syntynyt lukuisia kansainvälisiä ja kansallisia terrorismin vastaisia lakeja ja sopimuksia, joiden hyvät tarkoitusperät ovat usein kääntyneet negatiivisiksi tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuksien kannalta. Paniikin aikana tehdyt poliittiset päätökset ovat haitallisia sekä ihmisoikeuksille että tehokkaalle terrorismin torjunnalle, kirjoittaa Martin Scheinin.
Hallitus aikoo leikata asumistukea kymmenillä euroilla kuukaudessa. Aikuiselle työssäkäyvälle muutama kymppi ei välttämättä ole iso raha, mutta opiskelijan se pistää valinnan äärelle. Leikkausten suunnittelijat laittavat liikaa luottoa sille, että jokaisen opiskelijan vanhemmat voivat tukea lastaan rahallisesti, mutta tämä ei vain ole totta, kirjoittaa Emmi Sinisalo.
Etelämannerta ympäröivä jääpeite on vuodenaikaan nähden romahtanut. Muutoksen mittakaava uhkaa käsityskykyä, ja herättää huolen ilmastojärjestelmän keikahduksesta, kirjoittaa Atte Harjanne.
Putinia vastustava suomenvenäläisten yhteisö on vahvistumassa. Voimannäytteenä ryhmä otti voimakkaasti osaa kansainväliseen mielenosoitusten sarjaan viime sunnuntaina. Anna Politkovskajan murhan aiheuttamasta järkytyksestä syntynyt Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi voitaisiin elvyttää uudelleen, kirjoittaa Heidi Hautala.
Kesän 2023 ykkösaihe suomalaisessa mediassa ei ollut Ruokolahden leijona tai mökkeilijää puraissut hauki, vaan rasismi ja syrjintä. Kerrankin puhuttiin yhteiskunnallisesti ja moraalisesti tärkeästä asiasta. Syrjinnän kieli, juridiikka, politiikka ja moraali ovatkin oikeasti vaikea asia, kirjoittaa Martin Scheinin.
Ajatus siitä, että Talvivaaran kaltainen ympäristökatastrofi voisi tapahtua uudelleen Suomessa, kuulostaa mahdottomalta. Valitettavasti kolumnin otsikko ei ole huomion vuoksi kärjistetty, vaan todellinen tulevaisuudenkuva. Kittilän kultakaivoksen aiheuttamat ympäristöhaitat ovat selvät, mutta silti toimintaa laajennetaan vuoteen 2026 mennessä, kirjoittaa Emmi Sinisalo.
Pienten paikkakuntien näköalattomuus kääntyi konservatiivipopulistien ääniksi ja on omiaan ruokkimaan poliittisia vastakkainasetteluja. Suomella ei kuitenkaan ole varaa alueiden väliseen kulttuurisotaan. Siksi tarvitaan uudenlaista aluepolitiikkaa ja näkökulmien avartamista jokaiselta, kirjoittaa Atte Harjanne.
Liian vähäinen liikkuminen käy kalliiksi terveydelle ja taloudelle. Ihmisten liikkeelle saaminen vaatii laajaa keinovalikoimaa kaupunkisuunnittelusta harrastamisen kulttuuriin.
Politiikan osa-alueita on yhtä paljon kuin elämänkin osa-alueita, joten isoihin kysymyksiin keskittyessä on helppo unohtaa ne pienet yksityiskohdat, jotka ovat ihmisen elämässä niitä kaikista tärkeimpiä, kirjoittaa Aisha Benahmed viimeisessä Verde-kolumnissaan.
Suotuisassa tulevaisuudessa edistyvä tekoäly on tuottavuuden räjäyttävä tukiäly ja työkalu. Synkempi vaihtoehto on, että eriytyvä synteettinen todellisuus rapauttaa luottamusta ja osallisuutta katastrofaalisin seurauksin, kirjoittaa Atte Harjanne.
Ympäri maailmaa transihmisten oikeudet ovat merkittävästi taantuneet. Takapakkia on otettu paitsi ympäri Yhdysvaltojen, myös Euroopassa. Vihamieliset asenteet vähemmistöjä kohtaan ovat aina olleet syklisiä, ja nyt niiden kohteena ovat transihmiset.
Poliittisen keskustelun polarisoituminen näkyi vaalikentillä. Vihapuhe ja vastakkainasettelu on yltynyt jo fyysiseen väkivaltaan ja sillä uhkailuun. Yhteisörauhan järkkyminen uhkaa demokratiaa, kirjoittaa Aisha Benahmed
Väestön pakkosiirto miehitetyiltä alueilta on sotarikos ja se voi olla jopa rikos ihmisyyttä vastaan. Kansainvälisestä oikeusjärjestelmästä puuttuu kuitenkin tuomioistuin, jolla olisi valta nostaa syyte Putinia ja Venäjän sotilasjohtoa vastaan YK:n peruskirjan vastaisesta hyökkäysrikoksesta, kirjoittaa Heidi Hautala.
Kuluneella hallituskaudella on tehty paljon luonnonsuojelun eteen, mutta paljon jää seuraavan hallituksen kontolle. Luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta puhutaan nykyään kenties enemmän kuin koskaan, mutta jalostuuko puhe riittävällä tavalla käytännön teoiksi?
Ilmastopolitiikan tavoitteet ja teot eivät vieläkään kohtaa, eikä ilmaston lämpenemistä ehditä pysäyttämään 1,5 asteeseen. Tilanne vaatii lisää vauhtia ja vaikuttavuutta ilmastotoimiin, strategista sopeutumista ja yhä todennäköisemmin myös ilmastonkorjausta.
Perfektionismi on lopulta uuvuttava keino hakea hyväksyntää yhteisössä. Toksisen positiivisuuden kulttuuri on omiaan ruokkimaan uupumusta. Positiivisen henkilöbrändin rakennuksessa negatiiviset tunteet sysätään helposti syrjään, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Venäjän hyökkäyksen vuosipäivän alla kuultiin suurvaltojen presidenttien suulla kaksi hyvin erilaista tarinaa – Putinin tarina lännen syyllisyydestä ja Bidenin vahva tuki Ukrainalle. Lännen tukea Ukrainalle tarvitaan paitsi rintamalla myös informaatiosodassa. Venäjän tarinaa upotetaan nyt muun muassa Kiinaan ja Intiaan.
Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus ovat riippuvaisia opetuksen laadusta ja koulutustasosta. Suomalaisten koulutustaso ja oppimistulokset ovat olleet laskusuunnassa pitkään, mikä on hyvin huolestuttavaa. Tulevalla hallituskaudella ei voida leikata koulutuksesta, kirjoittaa Petri Nieminen.
Teknologia yksin ei ratkaise ilmastonmuutosta, mutta ilman sitä epäonnistumme varmasti. Se ei kuitenkaan kehity ja skaalaudu itsestään ilman asianmukaisia kannustimia.
Tuhansia ihmishenkiä vaatineet maanjäristykset Turkissa ovat auttamishalun lisäksi herättäneet myös päinvastaisia reaktioita. Humanitäärisen avun antaminen kriisin keskelle pitäisi olla itsestäänselvyys. Ihmishädän kustannuksella ei pidä politikoida, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut maailmaa pysyvästi. Tilanne vaikuttaa myös Suomeen, mutta vaikutukset eivät jakaudu alueellisesti tasaisesti. Yhteistyön päättyminen Venäjän kanssa on iskenyt erityisesti itärajan läheisyydessä sijaitseville alueille. Itäisestä Suomesta ja sen elinvoimasta huolehtiminen tulee nostaa keskeiseksi osaksi tulevaa hallitusohjelmaa, kirjoittaa Petri Nieminen.
Suuri osa Ukrainan infrastruktuuria pitää rakentaa uusiksi tuhojen jäljiltä. Fyysisen urakan ohella tiedossa on monien instituutioiden päivittämistä ja intregraatiota EU:n rakenteisiin. Suomella on projektiin paljon annettavaa, kirjoittaa Verde-kolumnisti Atte Harjanne.
Viimeisten viikkojen aikana julkisuuteen on noussut turvallisuusalalla tapahtuneet väkivallanteot ja tarpeeton voimankäyttö. On todennäköistä, että esiin tulleet tapaukset ovat vain pintaraapaisu. Koko turvallisuusala pitäisi uudistaa pohjamutia myöten, kirjoittaa Verde-kolumnisti Aisha Benahmed.
Puolentoista miljoonan euron lahjukset Qatarin ja Marokon etuja ajaville mepeille ovat röyhkeydessään ainutlaatuinen vyyhti, joka ravistellut Eurooppaa kuluneiden viikkojen aikana. Jo reilu vuosi sitten Euroopan parlamentti esitti EU-instituutioiden yhteistä etiikkakomiteaa. Nyt parlamentin on oikeasti ryhdyttävä eettisten sääntöjen määrittämiseen.
Luontokadon tilannekuva on Montrealin biodiversiteettikokouksen alla synkkä. Tilanteen vakavuuden ymmärtämisen ja yhteisen tahdon jälkeen tarvitaan toimintaa. Luonto tarvitsee lisää tilaa – myös Suomessa.
Twitterin merkitys demokratian välineenä paljastui vasta, kun se päätyi arvaamattoman Elon Muskin omistukseen. Miljardööri ajaa kaksilla rattailla huomion maksimoinniksi. Sietämättömin temppuilu nähtiin Starlink-verkon kanssa Ukrainassa.
Suomi on nyt kaivosteollisuuden investointikohteiden kärkimaita. Malminetsintä luo kohdealuelleen epävarmuutta riippumatta siitä, tehdäänkö löydöksiä vai ei. Malminetsintää ja kaivostoimintaa sekä merkittäviä luonto- ja maisema-arvoja ei kaikkialla voida sovittaa yhteen.
Suomen metsistä yli puolet on yksityisomistuksessa. Selkeämmät taloudelliset kannustimet omistajille ja valtion metsien pitkäjänteisempi vaaliminen olisivat metsäluonnon ja hiilinielujen turvaamisessa tarpeen, kirjoittaa Verde-kolumnisti Atte Harjanne.
Vuosi vuodelta aiemmin alkava joulukausi perinteineen voi tuoda iloa ja lohtua, mutta se aiheuttaa myös rauhattomuutta. Joulu on samaan aikaan sekä vuoden kuumin kulutusjuhla että hiljentymisen perhejuhla. Korosti siitä kumpaa puolta tahansa, on väärässä, kirjoittaa Verden kolumnisti Aisha Benahmed.
Berliinissä ja monissa muissakin suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa on jo paljon sodan vuoksi Venäjältä lähteneitä. Eurooppaa rikastuttaa joukko eri alojen parhaita venäläisiä, joille paluu kotimaahan ei ole näköpiirissä. Hieman suren sitä, että Suomi on vain Venäjän moraalisen maastamuuton kauttakulkumaa, kirjoittaa Heidi Hautala kolumnissaan.
Äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi on ollut ihmisen elvytystoimenpiteiden varassa jo kymmeniä vuosia. Sukupuutto näyttää todennäköiseltä, mikäli lajin luonnollista elinkiertoa ei onnistuta pian palauttamaan jonnekin päin laajaa Vuoksen vesistöaluetta. Lisääntymis- ja poikasalueiden lisääminen voisi olla mahdollista Heinäveden Palokissa, mutta se vaatisi alueella sijaitsevan vesivoimalaitoksen purkamista.
Kun valtio omistaa yrityksiä, sillä on korostunut vastuu toiminnan pitkäjänteisyydestä ja kauaskantoisuudesta. Siksi ohjausperiaatteisiin kirjatut ilmasto- ja luontokirjaukset eivät saa jäädä kuolleiksi kirjaimiksi. Kyse on paitsi merkittävien riskien välttämisestä ja kestävän tulevaisuuden rakentamisesta, myös valtion politiikan uskottavuudesta, kirjoittaa kolumnisti Atte Harjanne.
Eduskuntavaaleihin on aikaa vain puoli vuotta, mutta järjestökenttä on väsyneempi kuin koskaan. Aktiivitoiminta kasautuu helposti parin ihmisen harteille, kun pandemiavuodet ovat etäännyttäneet ihmiset toisistaan ja yhdistystoiminnasta. Kilpailu vapaa-ajasta kolahtaa myös yhdistystoimintaan ja se haastaa demokratian toteutumisen, kirjoittaa Verden kolumnisti Aisha Benahmed.
Nord Stream -kaasuputkien räjäytys tuskin jää ainoaksi operaatioksi, jolla EU-maiden yhtenäisyyttä talven tullen koetellaan. Lisäämällä painetta länsimaita kohtaan Putin toivoo voivansa painostaa Ukrainaa hyväksymään Venäjän ehtojen mukainen rauha tai ainakin tulitauko. Jäätynyt konflikti Itä-Ukrainassa lienee nyt parasta mitä Venäjä voi toivoa., kirjoittaa Heidi Hautala kolumnissaan.
Julkishallinnon tankkaukset Teboililla loppuvat pakottavan asetuksen myötä 10.10.2022 ja hyvä niin. Kaikki mahdollinen muukin yhteistyö tulisi lopettaa venäläistaustaisten toimijoiden kanssa. Samoin keinot venäläisturistien viisumikiellolle täytyy löytää, kirjoittaa Verden kolumnisti Petri Nieminen.
Lännen ja Euroopan on nyt samaan aikaan sekä vahvistettava omaa puolustuskykyään että huolehdittava, ettei Ukrainan voitto jää materiaalista kiinni. Onnistuminen edellyttää tehokasta yhteistyötä ja koordinaatiota, kirjoittaa Verden kolumnisti Atte Harjanne.
Sanna Marin-kohussa media hyökkäsi raatelemaan uutisankkaa ja omaan skuupinjanoon haettiin totuuspohjaa vaikka väkisin. Journalismilla, jota tehdään sosiaalisen median mittareilla ja ehdoilla, on vaara muuttua kokonaan somesisällöntuotannoksi varsinaisen tarkoituksensa sijaan, kirjoittaa kolumnisti Aisha Benahmed.
Kun EU nyt vaikeuttaa ”tavallisten” venäläisten viisuminsaantia, on välttämätöntä kuulla toisinajattelijoiden huolia. Rajoitusten vastapainoksi olisi hyvä luoda helppo ja nopea tapa auttaa vainoa ja uhkaa vainoa pakenevia venäläisiä, kirjoittaa Heidi Hautala.
Puhdas vety on tärkeä työkalu, kun halutaan eroon fossiilienergiasta ja vähentää päästöjä. Vetytalouden perusfysiikasta juontuvat haasteet täytyy ottaa politiikassa tosissaan. Vedyn tuotanto vaatii valtavasti energiaa ja lisäksi vetytalous tarvitsee hurjan määrän uutta infraa kuten tuotantolaitoksia, varastoja, putkia ja polttokennoja.
Eksoottinen, väärään mereen eksynyt mursu sai hetkeksi mediajulkisuutta. Mertensuojelu kaipaisi kuitenkin enemmän tekoja Suomeltakin, jotta mursuja ei päätyisi rannoillemme toiste, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon