Edessä entistä eurooppalaisempi Nato

Edessä entistä eurooppalaisempi Nato

Putinin sota on herättänyt Euroopan maat panostamaan puolustukseensa. Tervetullut kehitys vaikuttaa myös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen maisemaan, kirjoittaa Atte Harjanne.

Älä kysy, mistä olen kotoisin!

Älä kysy, mistä olen kotoisin!

Mikroaggressiot ovat yksiä arkipäivän rasismin ilmentymistä. Yleisimmin ne ovat tahattomia vähemmistöryhmän edustajaan kohdistuvia tekoja. Valtaväestöön kuuluvan on usein vaikeaa ymmärtää näiden tapausten yleisyyttä ja niiden aiheuttamaa pahaa oloa, kirjoittaa Aisha Benahmed.

EU:n pehmeä valta ei pidättele Venäjää

EU:n pehmeä valta ei pidättele Venäjää

Venäjä vaatii aggressiivisesti etupiirinsä palauttamista sekä harjoittaa hybridisodankäyntiä Georgiassa ja Ukrainassa. Tilanne on näkynyt myös Suomessa liikahduksena Naton suuntaan. EU:ta ei ole luotu puolustusliitoksi, mutta Nato-jäsenyys toisi EU-maiden pehmeälle vallalle kovan kuoren, kirjoittaa Heidi Hautala.

Fossiiliriippuvuudesta on päästävä irti sosiaalisesti kestävällä tavalla

Fossiiliriippuvuudesta on päästävä irti sosiaalisesti kestävällä tavalla

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnannousut puhuttavat. Järjestelmätasolla ja ilmastonmuutoksen kannalta fossiilienergian kallistuminen on suotuisa asia. Välttämättömien palveluiden kallistuminen iskee kovimmin vähävaraisten talouteen. Siirtymää hiilineutraalia yhteiskuntaa kohti on tehtävä reilusti, kirjoittaa Petri Nieminen.

Lomareissun keitto on painoaan raskaampi

Lomareissun keitto on painoaan raskaampi

Eurooppalainen kansalaisaloite haineväkaupan lopettamisesta tulee tänään päätökseensä. Yli kolmannes Välimeren hailajeista on kalastettu uhanalaisiksi. Haikantoihin vaikuttavat myös mereen päätyvä muovi ja haiden elinympäristöjen vauroituminen, kirjoittaa Aisha Benahmed.

Aika on muovailuvahaa, jaksaminen ei

Aika on muovailuvahaa, jaksaminen ei

Poliittinen toiminta perustuu Suomessa pitkälti vapaaehtoisuuteen. Vaalityötä tekevien jaksaminen on koetuksella, kun aktiivisuudesta palkitaan lisävastuilla. Kun yhdet vaalit ovat paketissa, on suuntauduttava seuraaviin, kirjoittaa Aisha Benahmed.

Putin haluaa tuhota Memorialin edustaman muistinpalautuksen

Putin haluaa tuhota Memorialin edustaman muistinpalautuksen

Tunnustettu ihmisoikeusjärjestö Memorial vastustaa Venäjän historian uudelleenkirjoittamista. Vladimir Putin on lakkauttamassa Memorialin äärijärjestönä. Tapaus saa kysymään, miten pitkälle kansalaisyhteiskunnan sortaminen voi mennä, kirjoittaa Heidi Hautala.

Kolumnisti Heidi Hautala: Sopimatonta ulkomaista vaikuttamista Uzbekistanin presidentinvaaleissa

Kolumnisti Heidi Hautala: Sopimatonta ulkomaista vaikuttamista Uzbekistanin presidentinvaaleissa

Euroopan parlamentissa on paljon erilaisia ystävyysryhmiä sellaisten maiden kanssa, joiden arvot ja pyrkimykset ovat EU:n kanssa vastakkaisia. Meppejä matkustaa tiuhaan kehumaan autokraattien vaaleja, vaikka parlamentti ei edes toivo virallista kutsua vaalitarkkailuun. Niin kaukana niiden vaalidemokratia nimittäin on kansainvälisistä normeista, joita kehittää ja valvoo muun muassa ETYJ, kirjoittaa Heidi Hautala.

Kolumnisti Petri Nieminen: Pelkkä kaivoslain uudistaminen ei nosta riittävästi ympäristönsuojelun tasoa

Kolumnisti Petri Nieminen: Pelkkä kaivoslain uudistaminen ei nosta riittävästi ympäristönsuojelun tasoa

Kaivoslain uudistaminen etenee, mutta ympäristönsuojelu ei TEM:n vetämässä hankkeessa riittävästi toteudu. Nyt olisi tartuttava rohkeasti koko kaivoslainsäädännön uudistamiseen. Kaivosten toimintaa säätelee muun muassa ympäristöministeriölle kuuluva luonnonsuojelulaki, ja koko lainsäädännön remontti edellyttää yhteistyötä eri ministeriöiden välillä, kirjoittaa Petri Nieminen.

Kolumnisti Brigita Krasniqi: Feminismi on myös miesten asialla

Kolumnisti Brigita Krasniqi: Feminismi on myös miesten asialla

Tiukat sukupuoliroolit ovat haitaksi kaikille, ja toksinen maskuliinisuus on haitaksi myös miehille. Miehet saavat olla miehiä, mutta stereotyyppinen miesten mies ei ole ainoa tapa olla mies. Ihmiset ovat yksilöitä, ja feministien tavoitteena on maailma, jossa jokainen saa olla oma itsensä, kirjoittaa Brigita Krasniqi.

Kolumnisti Petri Nieminen: Valtion luonnontilaiset metsät on suojeltava

Kolumnisti Petri Nieminen: Valtion luonnontilaiset metsät on suojeltava

Suomessa on jäljellä enää muutamia prosentteja täysin luonnontilaista metsää. Tuhannet lajit ovat riippuvaisia vanhojen metsien muodostamista elinympäristöistä ja lahopuusta. Nyt olisikin suojeltava valtion mailla olevan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset metsät, kirjoittaa Petri Nieminen.

Kolumnisti Heidi Hautala: EU yhä haluton jakamaan vastuuta afgaanipakolaisista

Kolumnisti Heidi Hautala: EU yhä haluton jakamaan vastuuta afgaanipakolaisista

Afganistanista pakenevien viisuminsaantia ja perheenyhdistämistä pitää helpottaa ja Suomen pakolaiskiintiön voisi kaksinkertaistaa. Toimia tarvittaisiin myös EU-tasolla, mutta EU-maat eivät ole halukkaita jakamaan vastuuta pakolaisten sijoittamisesta. EU-maiden sisäministerien yhteisissä päätelmissä korostuu kuitenkin oman pesän suojelu, kirjoittaa Heidi Hautala.

Kolumnisti Atte Harjanne: Missä viipyvät ruuhkamaksut?

Kolumnisti Atte Harjanne: Missä viipyvät ruuhkamaksut?

Hallitus lupasi ruuhkamaksut mahdollistavan lain jo hallitusohjelmassa. Silti valmistelun alkua odotellaan kaupungeissa yhä, ja viivyttely nakertaa päätöksenteon uskottavuutta. Ruuhkamaksulaista ei ole tarpeen tehdä ylimääräisen mutkikasta tai riippuvaista tietystä tekniikasta. Kamerat rekkareita lukemaan ja tuloutus kuntaan, siinä se, kirjoittaa Atte Harjanne.

Aamiaiset ja mersut – on aika päivittää pelisääntöjä

Aamiaiset ja mersut – on aika päivittää pelisääntöjä

Ensimmäinen reissu lomamökille on yleensä työntäyteinen. Pitää putsata hiirenpapanat, tuulettaa vuodevaatteet, laittaa laituri ja mitä sitä nyt on. Organisaatioissa kannattaisi samaten ottaa vuosittainen kevätsiivous käyttöön. Kannattaisi vähintään kerran vuodessa tarkistaa, onko kaappeihin unohtunut vanhaa aamiaisruokaa, ovatko kaikki perillä pelisäännöistä ja hetkinen, mitkäs ne pelisäännöt oikein ovatkaan.

Suoraa puhetta Euroopan unionista – miksi se on niin vaikeaa?

Suoraa puhetta Euroopan unionista – miksi se on niin vaikeaa?

Mitä kaikkea saa sanoa Euroopan unionista ilman että leimakirves heilahtaa? Eipä paljon mitään. Suomen taival Euroopan unionissa on kulkenut monen risteyskohdan kautta, ja kaikissa niissä on ollut yhteen suuntaan kyltti ”Ainoaoikeatie”. Voitaisiinko jo lopettaa hymistely ja myöntää, että moni nurkka EU:ssa repsottaa, eivätkä EU-talon asukkaat käyttäydy yhteisten pelisääntöjen mukaan – ja että nyt on ovi auki lainarahan tulla peliin, kirjoittaa Leena Brandt.

Kesävaalit tuovat ylimääräistä työtä ja tarpeellista terveysturvaa

Kesävaalit tuovat ylimääräistä työtä ja tarpeellista terveysturvaa

Viimeisten viikkojen koronatilanne ja siitä johdettava ennuste oli viimeinen pisara – kuntavaalit siirtyvät kesäkuulle. Ratkaisusta ovat jo ehtineet tuoreeltaan sanoa sanottavansa niin salaliittoteoreetikot, rahansa käyttäneet ehdokkaat, helpottuneet vaaliavustajat kuin satunnaiset äänestäjätkin. Päätös on oikea, mutta tuli kovin viime tipassa, kirjoittaa Leena Brandt.

Pyhitetty olkoon jokapäiväinen tehoeläintuotantomme

Pyhitetty olkoon jokapäiväinen tehoeläintuotantomme

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto loukkaantui sydänjuuria myöten Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistusta eläinten teollista massakäyttöä kritisoivasta kolumnista, ja ryhtyi uhkailemaan julkaisijaa ja kirjoittajaa järeillä oikeustoimilla. MTK:n toiminta on huolestuttavaa, sillä se kertoo kyvyttömyydestä ymmärtää oikeusvaltion peruspilareita: sananvapautta ja vapaata lehdistöä, kirjoittaa Milo Toivonen.

On jälleen kerran aika olla me

On jälleen kerran aika olla me

Kiihtyvä koronapandemia on jakanut suomalaiset toisistaan irrallisiin me- ja minä-todellisuuksiin, joissa toisessa taistellaan virusta vastaan ja toisessa käydään kuntosalilla. Solidaarisuutta ja sen tärkeyden ymmärtämistä vaaditaan nyt kaikilta yhteiskunnan tasoilta, niin tavallisilta kansalaisilta kuin päättäjiltäkin, kirjoittaa Milo Toivonen.

Kulutamme liikaa ja väärin – tänäänkin

Kulutamme liikaa ja väärin – tänäänkin

Kaupan joulusesonki on alkanut. Samaan aikaan kampanjoidaan sekä kuluttamisen että ostoslakon puolesta. Ikävä totuus on, etteivät maapallon luonnonvarat kestä nykyistä kulutustasoa. Uskokaa jo! – kirjoittaa Leena Brandt.

Lähisuhdeväkivallan uhrit ovat näkymättömiä tuttuja

Lähisuhdeväkivallan uhrit ovat näkymättömiä tuttuja

Kotipiirissä tapahtuva väkivalta on traumaattinen kokemus, joka voi jättää uhrin yksin näkymättömyyden ja häpeän tunteiden kanssa. Meillä on valta sanoillamme tukea aivan jokaista sukupuolesta riippumatta, käytetään siis sitä, kirjoittaa Milo Toivonen.

Vihreät ei ole demareiden apupuolue, enää

Vihreät ei ole demareiden apupuolue, enää

Vihreän liikkeen alkuvuosina pohdittiin myös vihreiden roolia SDP:n apupuolueena. Tähän ei pidä tyytyä, eikä ole tyydytty. Demarit eivät ole vihertyneet kuin puheissa, eikä heiltä ole saatu merkittävää tukea esimerkiksi ilmastokysymyksissä, kirjoittaa Osmo Soininvaara.

Ulosotto tuottaa lamauttavan köyhyysloukun

Ulosotto tuottaa lamauttavan köyhyysloukun

Suomen ulosottolainsäädäntö tuottaa kymmenille tuhansille ylivelkaantuneille täydellisen köyhyysloukun, joka estää heitä tekemästä työtä. Jokainen ansaittu satanen vähentää käteen jääviä tuloja merkittävästi. Velkaantuneella köyhällä ei ole varaa tehdä työtä, kirjoittaa Osmo Soininvaara.

Café Ode: Mullistaako digiloikka tieteen tekemisen?

Café Ode: Mullistaako digiloikka tieteen tekemisen?

Mitä tapahtuu akateemiselle maailmalle, kun korona aikanaan loppuu ja digiloikka jää, Julia Salmi? Café Oden vieras on kansainvälistä elämää viettävä taloustieteen tohtori, joka on töissä apulaisprofessorina Kööpenhaminan yliopistossa ja jonka seitsemänvuotias poika käy koulua Helsingissä.

Café Ode: Mikrobien maailma

Café Ode: Mikrobien maailma

Siivoammeko homeille lisää elintilaa käyttämällä antibakteerisia puhdistusaineita, mikrobiologian emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen? Café Oden vieraalle on bakteerien ja muiden mikro-organismien elämä tullut pitkän tieteellisen uran aikana hyvin tutuksi.