Putinin sota on herättänyt Euroopan maat panostamaan puolustukseensa. Tervetullut kehitys vaikuttaa myös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen maisemaan, kirjoittaa Atte Harjanne.
Jäikö sellutehdasbuumi viimeistään Venäjän hyökkäyssodan myötä telineisiin?
Venäjältä tuotavat energiasyötteet kattavat Suomen energiankulutuksesta noin kolmasosan. Vihreää siirtymää tulee nykyisessä maailmantilanteessa nopeuttaa entisestään. Kuopion Finnpulp-hankkeen kaatuminen ympäristösyistä näyttää tänä päivänä hyvältä asialta myös geopoliittisista syistä, kirjoittaa Petri Nieminen.
Älä kysy, mistä olen kotoisin!
Mikroaggressiot ovat yksiä arkipäivän rasismin ilmentymistä. Yleisimmin ne ovat tahattomia vähemmistöryhmän edustajaan kohdistuvia tekoja. Valtaväestöön kuuluvan on usein vaikeaa ymmärtää näiden tapausten yleisyyttä ja niiden aiheuttamaa pahaa oloa, kirjoittaa Aisha Benahmed.
EU:n pehmeä valta ei pidättele Venäjää
Venäjä vaatii aggressiivisesti etupiirinsä palauttamista sekä harjoittaa hybridisodankäyntiä Georgiassa ja Ukrainassa. Tilanne on näkynyt myös Suomessa liikahduksena Naton suuntaan. EU:ta ei ole luotu puolustusliitoksi, mutta Nato-jäsenyys toisi EU-maiden pehmeälle vallalle kovan kuoren, kirjoittaa Heidi Hautala.
Fossiiliriippuvuudesta on päästävä irti sosiaalisesti kestävällä tavalla
Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnannousut puhuttavat. Järjestelmätasolla ja ilmastonmuutoksen kannalta fossiilienergian kallistuminen on suotuisa asia. Välttämättömien palveluiden kallistuminen iskee kovimmin vähävaraisten talouteen. Siirtymää hiilineutraalia yhteiskuntaa kohti on tehtävä reilusti, kirjoittaa Petri Nieminen.
Maanviljely on kriisissä ja luonto köyhtyy – olisiko aika muuttaa ministeriöiden työnjakoa?
Nykyinen maatalous- ja metsäpolitiikan hallintomalli pitää yllä jännitettä suomalaisen luonnon kohtelussa. Ministeriöiden työnjako tuntuu olevan enemmän uudistusten tulppa kuin vauhdittaja. Maa- ja metsätalousministeriö olisikin paikallaan sulauttaa osaksi työ- ja elinkeinoministeriötä ja ympäristöministeriötä, kirjoittaa Atte Harjanne.
Lomareissun keitto on painoaan raskaampi
Eurooppalainen kansalaisaloite haineväkaupan lopettamisesta tulee tänään päätökseensä. Yli kolmannes Välimeren hailajeista on kalastettu uhanalaisiksi. Haikantoihin vaikuttavat myös mereen päätyvä muovi ja haiden elinympäristöjen vauroituminen, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Kansallispuistoverkoston laajentaminen edistää suojelutavoitteita ja ihmisten hyvinvointia
Suomessa on 41 kansallispuistoa ja 19 luonnonpuistoa. Kansallispuistot tukevat merkittävästi aluetaloutta. Valtiolta kaivattaisiin nopeita toimia suojelualueverkoston parantamiseksi, kirjoittaa Petri Nieminen.
Älä anna tylsien tenttien hämätä – nämä ovat isot vaalit, joissa ehdokas kannattaa valita huolella
Poliittinen keskustelu sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista on helposti valtakunnan tasolla ohutta yläpilveä, sillä aluevaalien kysymykset ja valtuustojen politiikka konkretisoituvat monilta osin vasta alueilla, kirjoittaa Atte Harjanne.
Aika on muovailuvahaa, jaksaminen ei
Poliittinen toiminta perustuu Suomessa pitkälti vapaaehtoisuuteen. Vaalityötä tekevien jaksaminen on koetuksella, kun aktiivisuudesta palkitaan lisävastuilla. Kun yhdet vaalit ovat paketissa, on suuntauduttava seuraaviin, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Väestönkasvu korostaa ilmastotoimien kiirettä
Kestävät keinot väestönkasvun hillintään ovat jo tiedossa. Ne vievät väistämättä aikansa, ja se aika on kiire käyttää vähähiiliseen siirtymään, kirjoittaa Atte Harjanne.
Putin haluaa tuhota Memorialin edustaman muistinpalautuksen
Tunnustettu ihmisoikeusjärjestö Memorial vastustaa Venäjän historian uudelleenkirjoittamista. Vladimir Putin on lakkauttamassa Memorialin äärijärjestönä. Tapaus saa kysymään, miten pitkälle kansalaisyhteiskunnan sortaminen voi mennä, kirjoittaa Heidi Hautala.
Missä viipyy hallitusohjelmassa luvattu vesilain päivitys?
Mitä ekologista haittaa tuottaville vesilaitoksille tehdään tulevaisuudessa? Vesilain päivitys vaikuttaa unohtuneen, ja seuraaviin eduskuntavaaleihin on enää 1,5 vuotta, kirjoittaa Petri Nieminen.
Kolumnisti Atte Harjanne: Washington-monumentti ja leikkausten sietämätön vaikeus
Menojen karsiminen on politiikolle aina vaikeaa, ja sopeutujan rooliin joutuvan kannattaa tehdä siitä erityisen vaikeaa, kirjoittaa Atte Harjanne.
Kolumnisti Heidi Hautala: Sopimatonta ulkomaista vaikuttamista Uzbekistanin presidentinvaaleissa
Euroopan parlamentissa on paljon erilaisia ystävyysryhmiä sellaisten maiden kanssa, joiden arvot ja pyrkimykset ovat EU:n kanssa vastakkaisia. Meppejä matkustaa tiuhaan kehumaan autokraattien vaaleja, vaikka parlamentti ei edes toivo virallista kutsua vaalitarkkailuun. Niin kaukana niiden vaalidemokratia nimittäin on kansainvälisistä normeista, joita kehittää ja valvoo muun muassa ETYJ, kirjoittaa Heidi Hautala.
Kolumnisti Petri Nieminen: Pelkkä kaivoslain uudistaminen ei nosta riittävästi ympäristönsuojelun tasoa
Kaivoslain uudistaminen etenee, mutta ympäristönsuojelu ei TEM:n vetämässä hankkeessa riittävästi toteudu. Nyt olisi tartuttava rohkeasti koko kaivoslainsäädännön uudistamiseen. Kaivosten toimintaa säätelee muun muassa ympäristöministeriölle kuuluva luonnonsuojelulaki, ja koko lainsäädännön remontti edellyttää yhteistyötä eri ministeriöiden välillä, kirjoittaa Petri Nieminen.
Kolumnisti Atte Harjanne: Globaali energiamurros ei ratkea energiaa säästämällä, vaikka siitä apua onkin
Energiatehokkuus on tärkeä työkalu kestävää tulevaisuutta rakentaessa, mutta negawattien ylikorostaminen voi johtaa myös ongelmiin ja yllätyksiin. Yksi arkinen esimerkki liittyy autojen tuotekehittelyyn. Autojen polttoainetehokkuus ei ole vähentänyt päästöjä, kun autoilla onkin ajettu aiempaa enemmän, kirjoittaa Atte Harjanne.
Kolumnisti Brigita Krasniqi: Feminismi on myös miesten asialla
Tiukat sukupuoliroolit ovat haitaksi kaikille, ja toksinen maskuliinisuus on haitaksi myös miehille. Miehet saavat olla miehiä, mutta stereotyyppinen miesten mies ei ole ainoa tapa olla mies. Ihmiset ovat yksilöitä, ja feministien tavoitteena on maailma, jossa jokainen saa olla oma itsensä, kirjoittaa Brigita Krasniqi.
Kolumnisti Heidi Hautala: EU valmistelee pakkotyöllä tehtyjen tuotteiden tuontikieltoa – vihdoinkin
Euroopan komissio valmistelee pakkotyötuotteiden tuontikieltoa. Näiden tuotteiden tuontikielto on jo voimassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Britanniassa ja pian Australiassa. Tämän lisäksi pitäisi julkisissa hankinnoissa velvoittavasti ottaa huomioon hankintojen ihmisoikeus- ja ympäristövastuullisuus, kirjoittaa Heidi Hautala.
Kolumnisti Petri Nieminen: Valtion luonnontilaiset metsät on suojeltava
Suomessa on jäljellä enää muutamia prosentteja täysin luonnontilaista metsää. Tuhannet lajit ovat riippuvaisia vanhojen metsien muodostamista elinympäristöistä ja lahopuusta. Nyt olisikin suojeltava valtion mailla olevan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset metsät, kirjoittaa Petri Nieminen.
Kolumnisti Atte Harjanne: Aluevaaleista kannattaa kiinnostua, vaikka sote ei sytyttäisikään
Tammikuussa valitaan uusien hyvinvointialueiden ensimmäiset vastuunkantajat, joille on tarjolla ainutkertainen paikka käyttää valtaa. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen menot olivat noin 20 miljardia euroa vuonna 2019, joten alueiden vastuulla on merkittävä osa kaikesta julkisesta rahankäytöstä Suomessa, kirjoittaa Atte Harjanne.
Kolumnisti Brigita Krasniqi: Kannabiksen laillistaminen on vastuullista politiikkaa.
Vihreät äänestivät puoluekokouksessa 2021 kannabiksen laillistamisen puolesta. Äänestys oli tiukka: 183 kannatti ja 181 vastusti. Päätös on historiallinen, sillä vihreät on ensimmäinen ja ainoa eduskuntapuolue, joka kannattaa laillistamista, kirjoittaa Brigita Krasniqi.
Kolumnisti Heidi Hautala: EU yhä haluton jakamaan vastuuta afgaanipakolaisista
Afganistanista pakenevien viisuminsaantia ja perheenyhdistämistä pitää helpottaa ja Suomen pakolaiskiintiön voisi kaksinkertaistaa. Toimia tarvittaisiin myös EU-tasolla, mutta EU-maat eivät ole halukkaita jakamaan vastuuta pakolaisten sijoittamisesta. EU-maiden sisäministerien yhteisissä päätelmissä korostuu kuitenkin oman pesän suojelu, kirjoittaa Heidi Hautala.
Kolumnisti Atte Harjanne: Missä viipyvät ruuhkamaksut?
Hallitus lupasi ruuhkamaksut mahdollistavan lain jo hallitusohjelmassa. Silti valmistelun alkua odotellaan kaupungeissa yhä, ja viivyttely nakertaa päätöksenteon uskottavuutta. Ruuhkamaksulaista ei ole tarpeen tehdä ylimääräisen mutkikasta tai riippuvaista tietystä tekniikasta. Kamerat rekkareita lukemaan ja tuloutus kuntaan, siinä se, kirjoittaa Atte Harjanne.
Aamiaiset ja mersut – on aika päivittää pelisääntöjä
Ensimmäinen reissu lomamökille on yleensä työntäyteinen. Pitää putsata hiirenpapanat, tuulettaa vuodevaatteet, laittaa laituri ja mitä sitä nyt on. Organisaatioissa kannattaisi samaten ottaa vuosittainen kevätsiivous käyttöön. Kannattaisi vähintään kerran vuodessa tarkistaa, onko kaappeihin unohtunut vanhaa aamiaisruokaa, ovatko kaikki perillä pelisäännöistä ja hetkinen, mitkäs ne pelisäännöt oikein ovatkaan.
Suoraa puhetta Euroopan unionista – miksi se on niin vaikeaa?
Mitä kaikkea saa sanoa Euroopan unionista ilman että leimakirves heilahtaa? Eipä paljon mitään. Suomen taival Euroopan unionissa on kulkenut monen risteyskohdan kautta, ja kaikissa niissä on ollut yhteen suuntaan kyltti ”Ainoaoikeatie”. Voitaisiinko jo lopettaa hymistely ja myöntää, että moni nurkka EU:ssa repsottaa, eivätkä EU-talon asukkaat käyttäydy yhteisten pelisääntöjen mukaan – ja että nyt on ovi auki lainarahan tulla peliin, kirjoittaa Leena Brandt.
Kesävaalit tuovat ylimääräistä työtä ja tarpeellista terveysturvaa
Viimeisten viikkojen koronatilanne ja siitä johdettava ennuste oli viimeinen pisara – kuntavaalit siirtyvät kesäkuulle. Ratkaisusta ovat jo ehtineet tuoreeltaan sanoa sanottavansa niin salaliittoteoreetikot, rahansa käyttäneet ehdokkaat, helpottuneet vaaliavustajat kuin satunnaiset äänestäjätkin. Päätös on oikea, mutta tuli kovin viime tipassa, kirjoittaa Leena Brandt.
Kemin sellutehtaan puunkäyttö vie elintilaa muilta hankkeilta
Kemin uusi sellutehdas käyttää 4,5 miljoonaa tonnia puuta enemmän kuin vanha. Se on yli 10 % maamme kuitupuuhakkuista. Jokin toinen tehdas on siis lakkautettava, eikä kiinalaisten hankkeesta Kemijärvellä taida tulla mitään, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Pyhitetty olkoon jokapäiväinen tehoeläintuotantomme
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto loukkaantui sydänjuuria myöten Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistusta eläinten teollista massakäyttöä kritisoivasta kolumnista, ja ryhtyi uhkailemaan julkaisijaa ja kirjoittajaa järeillä oikeustoimilla. MTK:n toiminta on huolestuttavaa, sillä se kertoo kyvyttömyydestä ymmärtää oikeusvaltion peruspilareita: sananvapautta ja vapaata lehdistöä, kirjoittaa Milo Toivonen.
On jälleen kerran aika olla me
Kiihtyvä koronapandemia on jakanut suomalaiset toisistaan irrallisiin me- ja minä-todellisuuksiin, joissa toisessa taistellaan virusta vastaan ja toisessa käydään kuntosalilla. Solidaarisuutta ja sen tärkeyden ymmärtämistä vaaditaan nyt kaikilta yhteiskunnan tasoilta, niin tavallisilta kansalaisilta kuin päättäjiltäkin, kirjoittaa Milo Toivonen.
Kulutamme liikaa ja väärin – tänäänkin
Kaupan joulusesonki on alkanut. Samaan aikaan kampanjoidaan sekä kuluttamisen että ostoslakon puolesta. Ikävä totuus on, etteivät maapallon luonnonvarat kestä nykyistä kulutustasoa. Uskokaa jo! – kirjoittaa Leena Brandt.
Lähisuhdeväkivallan uhrit ovat näkymättömiä tuttuja
Kotipiirissä tapahtuva väkivalta on traumaattinen kokemus, joka voi jättää uhrin yksin näkymättömyyden ja häpeän tunteiden kanssa. Meillä on valta sanoillamme tukea aivan jokaista sukupuolesta riippumatta, käytetään siis sitä, kirjoittaa Milo Toivonen.
Vihreät ei ole demareiden apupuolue, enää
Vihreän liikkeen alkuvuosina pohdittiin myös vihreiden roolia SDP:n apupuolueena. Tähän ei pidä tyytyä, eikä ole tyydytty. Demarit eivät ole vihertyneet kuin puheissa, eikä heiltä ole saatu merkittävää tukea esimerkiksi ilmastokysymyksissä, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Ulosotto tuottaa lamauttavan köyhyysloukun
Suomen ulosottolainsäädäntö tuottaa kymmenille tuhansille ylivelkaantuneille täydellisen köyhyysloukun, joka estää heitä tekemästä työtä. Jokainen ansaittu satanen vähentää käteen jääviä tuloja merkittävästi. Velkaantuneella köyhällä ei ole varaa tehdä työtä, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Nollakorkojen aikana kaupungin investointien lykkäämisestä ei synny euroakaan säästöä
Helsingissä pormestari Vapaavuoren budjettiesityksen yksi suurimmista hölmöyksistä on Kalasatama – Pasila –ratikkaradan lykkäys. Nollakorkojen aikaan investointien siirtäminen ei säästä mitään, mutta niiden viivästyttäminen maksaa, eikä edes ihan vähän, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Café Ode: Mullistaako digiloikka tieteen tekemisen?
Mitä tapahtuu akateemiselle maailmalle, kun korona aikanaan loppuu ja digiloikka jää, Julia Salmi? Café Oden vieras on kansainvälistä elämää viettävä taloustieteen tohtori, joka on töissä apulaisprofessorina Kööpenhaminan yliopistossa ja jonka seitsemänvuotias poika käy koulua Helsingissä.
Café Ode: Mikrobien maailma
Siivoammeko homeille lisää elintilaa käyttämällä antibakteerisia puhdistusaineita, mikrobiologian emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen? Café Oden vieraalle on bakteerien ja muiden mikro-organismien elämä tullut pitkän tieteellisen uran aikana hyvin tutuksi.
Café Ode: Kaupunkikehitystä pandemian aikana
Jännittääkö, miten Covid-19 pandemia muuttaa kaupunkien kehitystä, YIT:n Juha Kostiainen? Café Oden vieras pohtii näköalapaikalla, mihin suuntaan kaupungit nyt katsovat.
Kuuntele Verden podcastia!
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon
