Maskisuosituksen takana ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä, mutta maskeja on meillä ja maailmalla suosittu verraten helppona ja halpana toimenpiteenä. Maskien hyöty on pienempi kuin suosituksista voisi päätellä, mutta viranomaiset ovat kovan paineen alla päätyneet niitä kannattamaan. Väestötason toimia ei kuitenkaan saisi päättää näin kevyin perustein, kirjoittaa Johanna Kohvakka.
Tuore IPCC-osaraportti löytää valtaisen kimaran ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Yhteistä keinoille on, että tekemisellä on kiire, sillä tämä vuosikymmen on ratkaiseva, kirjoittaa Leena Brandt.
Vuonna 1973 alkanut öljykriisi herätti aikanaan radikaaleihin toimiin energian säästämiseksi ja öljyn korvaamiseksi. Sama on edessä nyt, ja historia tarjoaa siirtymään työkaluja, kirjoittaa Atte Harjanne.
Ukrainan sotaa pakenevia on kohdeltu asemilla ja rajanylityspaikoilla epätasa-arvoisesti. Yhteisen auttamishalun takaa paljastuu rodullistetuille pakolaisille asetetut erilaiset vaatimukset. Kaksinaismoralismi elää vahvana, mutta vasta nyt se on sanoitettu ääneen kunnolla, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Vanha sanonta, jonka mukaan vaalit voitetaan keskeltä, ei tunnu kiinnostavan nyt kokoomusta, joka näyttää vetäytyvän yhä jyrkemmin sanankääntein oikealle, kirjoittaa Eero Karisto.
Ukrainan sota on tuonut ongelmia maatalouden energian ja lannoitteiden saatavuuteen. Nyt pitäisi suunnitella monipuolisia biokaasulaitoksia ja verottaa neitseellisten ravinteiden käyttöä. Lisää maataloustukia jakamalla ei nykyisiä ongelmia pystytä ratkaisemaan, kirjoittaa Irma Saloniemi.
Fortum pitää toiminnallaan yllä infrastruktuuria, joka edesauttaa syvään diktatuuriin ja tyranniaan vajoavan Venäjän kykyä käydä julmaa, tuhansia siviiliuhreja vaatinutta sotaa Ukrainassa. Valtion pitäisi Fortumin pääomistajana ottaa ohjat käsiin, kirjoittaa Eva Tawasoli.
Presidentti Zelenskyi on saanut länsimaisen sosiaalisen median puolelleen. Länsimaista katsottuna informaatiosodan voittajasta ei ole epäselvyyttä. Informaatiosodan ratkaiseva rintamalinja kulkee joka tapauksessa Venäjän sisällä, kirjoittaa Heidi Hautala.
Ukrainan sota on lähettänyt shokkiaallon globaaliin elintarvikevientiin ja keinolannoitteiden hinnat ovat moninkertaistuneet. Fossiilienergialla doupattuun maatalousjärjestelmään on vaikea löytää hyviä ratkaisuja, kirjoittaa Thomas Snellman.
Suomessa on tekeillä sosiaaliturvauudistus, jonka pitäisi korvata nykyinen tukien viidakko yhtenäisellä, selkeämmällä mallilla. Vihreät on julkistanut omat suuntaviivansa, joissa korostuu kattava, joustava ja riittävä turva eri elämäntilanteissa eläville, kirjoittaa Leena Brandt.
Putinin sota on herättänyt Euroopan maat panostamaan puolustukseensa. Tervetullut kehitys vaikuttaa myös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen maisemaan, kirjoittaa Atte Harjanne.
Venäjältä tuotavat energiasyötteet kattavat Suomen energiankulutuksesta noin kolmasosan. Vihreää siirtymää tulee nykyisessä maailmantilanteessa nopeuttaa entisestään. Kuopion Finnpulp-hankkeen kaatuminen ympäristösyistä näyttää tänä päivänä hyvältä asialta myös geopoliittisista syistä, kirjoittaa Petri Nieminen.
Viimeaikaisten tapahtumien jälkeen vihreät näyttää vahvistavan asemaansa Suomen kolmanneksi Nato-myönteisimpänä puolueena kokoomuksen ja RKP:n jälkeen. Mikään läpihuutojuttu jäsenyyden kannattaminen ei silti ole, kirjoittaa Eero Karisto.
Nato ei ole mikään hyväntahtoisten aikomusten täyttämä keskustelukerho vaan sotilasliitto, jossa on varsin epäilyttäviä jäseniä. Haluammeko kuulua samaan riviin heidän kanssaan ja kenties joutua tukemaan heitä? En haluaisi, kirjoittaa Janne M. Korhonen.
Jyrki Kasvin omaelämäkerta pursuaa elämisen ja tekemisen iloa eikä lopun häämöttäminen tee kirjasta synkkää. Teos näyttää myös suomalaisen yhteiskunnan vahvuuden, kun Kasvi etenee hyvin vaatimattomista oloista eduskuntaan.
Ukrainalaiset saavat nyt EU-maissa erityiskohtelun tilapäisen suojelun direktiivin mukaan. Venäjän uhka tuntuu koko Euroopassa niin vahvana, että rajat ovat auki. Tällaista auttamisintoa ei nähty Syyrian, Irakin tai Afganistanin kriisien kohdalla, kirjoittaa Leena Brandt.
Rajoitetustakin, ”muualla” käytävästä ydinsodasta seuraisi nopea ilmastonmuutos, jonka seurauksena kaksi miljardia ihmistä voi kuolla nälkään ja sekasortoon, kirjoittaa Kati Juva.
Säteilysairaus, sokeutuminen, palaminen – ydinaseet aiheuttavat suurta kärsimystä ja kuolemaa. On selvää, että ydinaseiden aiheuttamaan tuhoon ei ole olemassa mitään hoitoa. Ehkäisy on ainoa keino, kirjoittaa Kati Juva.
Euroopan liian suuri riippuvuus venäläisestä energiasta on noussut keskusteluun Ukrainan sodan myötä. Nyt pohditaan vaihtoehtoja idästä tulevalle raakaöljylle, kaasulle, hakkeelle ja ydinvoimahankkeille. Vaihtoehtojen on oltava toimitusvarmoja, kirjoittaa Rauli Partanen.
Olivatko suomalaiset osallisia kolonialismissa, viattomia sivustakatsojia – vai kenties itse sorrettuja uhreja? Kongon Akseli -kirja paneutuu suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten rooliin Belgian Kongon hirvittävässä historiassa.
Mikroaggressiot ovat yksiä arkipäivän rasismin ilmentymistä. Yleisimmin ne ovat tahattomia vähemmistöryhmän edustajaan kohdistuvia tekoja. Valtaväestöön kuuluvan on usein vaikeaa ymmärtää näiden tapausten yleisyyttä ja niiden aiheuttamaa pahaa oloa, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Suomi seuraa osana länsimaailmaa Venäjän toimia Ukrainassa. Samalla Suomessa mietityttää myös se, mitä Vladimir Putinin työlistalla on sen jälkeen. Keskustelu on kovin tiiviisti keskittynyt sotilaallisen uhan todennäköisyyteen, kirjoittaa Eero Karisto.
Hallitus sopii maaliskuussa KAISU:n, eli Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta. Asiantuntijalausuntojen mukaan suunnitelmaluonnoksen ilmastotoimet ovat riittämättömiä tai vaikutuksiltaan epävarmoja, kirjoittaa Ville Seppälä.
Biokaasulle on paljon käyttökohteita muun muassa raskaassa liikenteessa, työkoneissa, teollisuudessa ja laivaliikenteessä. Henkilö- ja pakettiautoille olisi sen sijaan aiheellista kohdentaa tukea sähköistymiseen. Biokaasun tuotannossa on vielä runsaasti kasvuvaraa, mutta kaasulähteiden määrä voi pienentyä muiden ilmastotoimien myötä, kirjoittavat Ville Seppälä ja Antti van Wonterghem.
Venäjä vaatii aggressiivisesti etupiirinsä palauttamista sekä harjoittaa hybridisodankäyntiä Georgiassa ja Ukrainassa. Tilanne on näkynyt myös Suomessa liikahduksena Naton suuntaan. EU:ta ei ole luotu puolustusliitoksi, mutta Nato-jäsenyys toisi EU-maiden pehmeälle vallalle kovan kuoren, kirjoittaa Heidi Hautala.
Suomessa elää noin 3 000 paperitonta, jotka ovat tulleet maahan 2015-16. Tämä joukko pitäisi päästää pois varjoyhteiskunnasta, sillä muutakaan ratkaisua heidän tilanteeseensa ei ole löytynyt, kirjoittaa Leena Brandt.
Mikael Wahlströmin visiossa tulevaisuudesta ihmisen ja koneen yhteistoiminta mahdollistaa ympäristöllisesti kestävän elämäntavan. Ihmisen ja koneen äly on laadultaan erilaista, ja molempia tarvitaan. Wahlströmin mukaan kulttuurimme tarvitsee dystopioiden ohelle toisenlaisia tarinoita. Kirja on kiinnostava kokoelma uusia tarinoita, arvioi Santtu Paananen.
Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnannousut puhuttavat. Järjestelmätasolla ja ilmastonmuutoksen kannalta fossiilienergian kallistuminen on suotuisa asia. Välttämättömien palveluiden kallistuminen iskee kovimmin vähävaraisten talouteen. Siirtymää hiilineutraalia yhteiskuntaa kohti on tehtävä reilusti, kirjoittaa Petri Nieminen.
Suomen alkoholipolitiikka heijastelee traumaattista suhdetta viinaan. Alkoholin tarjontaa vähentävät keinot johtavat välillä absurdeihin tilanteisiin esimerkiksi nettimyynnissä. Alkoholilakeja säädettäessä pitäisi muistaa kohtuus ja järkevyys, kirjoittaa Fatim Diarra.
Kulutuskäytävien käsite määrittää kulutukselle lattiat ja katot. Lattiat ovat ihmisen perustarpeet täyttävä kulutuksen määrä, katot ovat planeetan kantokyvyn rajat. Kulutuskäytävät vähentäisivät kulutuksen määrää vähemmän tuhoisalle tasolle. Käytännön toteutusta ennen olisi kuitenkin käytävä perusteellinen keskustelu ihmisen tarpeista, kirjoittaa Minna Kanerva.
Mannerheimintien tukkineet mielenosoittajat ovat ylittäneet kansalaistottelemattomuuden sopivuuden rajat. Aggressio ja öykkäröinti eivät vie asioita eteenpäin. Sekavista viesteistä erottuu kuitenkin yksi: nyt tarvitaan reilu muutos. Siitä vihreät ovat puhuneet jo pitkään, kirjoittaa Leena Brandt.
Nykyinen maatalous- ja metsäpolitiikan hallintomalli pitää yllä jännitettä suomalaisen luonnon kohtelussa. Ministeriöiden työnjako tuntuu olevan enemmän uudistusten tulppa kuin vauhdittaja. Maa- ja metsätalousministeriö olisikin paikallaan sulauttaa osaksi työ- ja elinkeinoministeriötä ja ympäristöministeriötä, kirjoittaa Atte Harjanne.
Kuvitteellisessa tilanteessa oranssit ja violetit voimat kamppailevat puolueen sisällä. Onko esimerkillä totuuspohjaa? Ja jos on, missä puolueissa, kysyy Oras Tynkkynen.
Eurooppalainen kansalaisaloite haineväkaupan lopettamisesta tulee tänään päätökseensä. Yli kolmannes Välimeren hailajeista on kalastettu uhanalaisiksi. Haikantoihin vaikuttavat myös mereen päätyvä muovi ja haiden elinympäristöjen vauroituminen, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Aluevaalien jälkeen on käyty vilkasta keskustelua vihreydestä. Vihreät ei ole pelkästään nuorten puolue, vaan kannattajia on kaikissa ikäryhmissä. Vihreät on kuitenkin perussuomalaisten lisäksi ainoa puolue, jolla ei ole omaa eläkeläisjärjestöä. Tänä keväänä olisi jo aika perustaa se, ehdottaa Hannu Tuominen.
Vihreiden kanta ydinvoimaan on muuttunut myönteisempään suuntaan viime vuosina. Muutoksen takana on muun muassa vihreiden aktiivien työ sekä huolestuttavat tiedot ilmaston lämpenemisestä, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.
Aluevaalien jälkeen on virinnyt jälleen keskustelu Vihreän Langan kohtalosta. Verde syntyi puolitoista vuotta sitten jatkamaan vihreää journalismia ja tähän työhön saamme tänä vuonna puolueelta tukea. Puoluehallitus päätti asiasta joulukuussa ja sopimus allekirjoitettaneen lähipäivinä, kirjoittaa Leena Brandt.
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on ollut aina vihreille tärkeä tavoite. Tasa-arvoisen vaalituloksen riemua estää asioiden sukupuolittuminen ja ongelmapuhe vihreistä naisista. Naisten esiinmarssi politiikassa ei ole ongelma, mutta heidän vähättelynsä on, kirjoittaa Rosa Meriläinen.
Vihreiden vahvuudet ovat olleet avoimuus, tietopohjaisuus ja vihreään talouteen nojaavat näkökulmat. Puolueemme ydinteemat ovat kuitenkin kaventuneet. Vihreät on risteyskohdassa, jossa voidaan jatkaa identiteettipolitiikkaa tai aloittaa puhtaalta pöydältä, kirjoittaa Markus Myllyniemi.
Aluevaalien tulos oli vihreille iso pettymys, kun kannatus jäi 7,3 prosenttiin. Vaikka Helsinki oli poissa kuvioista, olisi kuntavaalien tasoinen tulos muualla Suomessa ollut selvästi suurempi. Vielä vihreitäkin pettyneempiä oltiin vain perussuomalaisten joukoissa, sillä puolue jäi kauas kolmen suuren joukosta, kirjoittaa Leena Brandt.
