Fennovoima odottaa yhä rakennuslupaa, joka tulee vuoden sisään hallituksen käsittelyyn. Ydinvoimalahankkeen tähänastiset vaiheet ovat vähintään kiusallisia ja kunnissa mietitään, millaisiin kustannuksiin on sitouduttu. Vähäpäästöistä energiaa kuitenkin tarvitaan, ja hankkeelle voi toivottaa vain menestystä, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto loukkaantui sydänjuuria myöten Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistusta eläinten teollista massakäyttöä kritisoivasta kolumnista, ja ryhtyi uhkailemaan julkaisijaa ja kirjoittajaa järeillä oikeustoimilla. MTK:n toiminta on huolestuttavaa, sillä se kertoo kyvyttömyydestä ymmärtää oikeusvaltion peruspilareita: sananvapautta ja vapaata lehdistöä, kirjoittaa Milo Toivonen.
Asuntorakentaminen jatkuu pääkaupunkiseudulla, ja se vie väistämättä jonkin verran tilaa luonnolta. Laadukkaalla kaupunkisuunnittelulla voidaan kuitenkin vastata sekä kaupungistumisen haasteisiin että luontoarvojen säilyttämisen tavoitteisiin. Erityisesti lähimetsien riittävä säilyttäminen on tärkeää, kirjoittavat Atte Harjanne ja Eva Tawasoli.
Ensimmäinen Verde-podcast on politiikan ajankohtaiskeskustelu Uusvihreät, jossa uudet vihreät ruotivat politiikan käänteitä kuntatasolta valtakunnan tasolle.
Termiä identiteettipolitiikka käytetään vähättelemään politiikkaa, joka ottaa huomioon esimerkiksi feminismin, ihmisoikeudet ja ilmastokriisin. Mikään poliittinen liike ei kuitenkaan toimi erillään identiteeteistä, vaikka perinteiset oikeisto-vasemmisto – akselilla toimivat puolueet näin väittävät, kirjoittavat Amanda Pasanen ja Brigita Krasniqi.
Maatalouden ja maankäyttösektorin päästöt ovat jääneet liian vähälle keskustelulle. Ilman näiden sektoreiden päästövähennyksiä ei päästäne Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä, kirjoittaa Ilkka Savolainen.
Venäjällä kiristetään kansalaisvalvontaa uusilla sortotoimilla. Kenestä tahansa kansalaisesta voi tulla “ulkomainen agentti”, toimija, jolla on yhteys Venäjän ulkomaisiin vihollisiin, kuten Stalinin aikana sanottiin. Ulkomaisten agenttien paljastamista varten on perustettu ilmiantosivustoja. Nimettömät ilmiannot ovat putinismille ja stalinismille yhteinen tekijä, kirjoittavat Tapani Kaakkuriniemi ja Jarmo Koponen.
Maailmanpyörä Koroisen kirpputorilla Pertti ”Pepe” Mikkonen huoltaa ja myy vanhoja polkupyöriä ja käyttää rahat maailman parantamiseen. Tuotoilla on tuettu muun muassa Klovneja ilman rajoja, sukuelinten silpomista vastustavia yhteisöjä, Venäjän toisinajattelijoita ja intersukupuolisia.
Uutisvirta täyttyi kaoottisista näkymistä keskiviikkoiltana, 6. tammikuuta 2021. Yhdysvaltain kongressin rakennukseen Washington DC:ssä tunkeutui äärioikeiston ekstremistejä ja samaan aikaan yhden ainoan suomalaisen puolueen edustajat alkoivat julkisesti sanoutua irti väkivaltaisuuksista. Perussuomalaiset. Miksi? – kirjoittaa Oula Silvennoinen.
Presidentin puheen yleissävy oli vihjailevan pessimistinen. Uhat olivat moninaisia ja presidentti epäilee jossakin joidenkin suhtautuvan naiivisti uhkiin. Huomiota kiinnitti Euroopan unionin totaalinen poissaolo puheesta. Poissa olivat myös analyysi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, brexit, Venäjän huolestuttava kehitys, suurvaltakilpailun kiristyminen – aiheista ei olisi ollut pulaa, kirjoittaa Janne Riiheläinen.
Uhanalaisten eläinten metsästys ei ole eduksi metsästäjien maineelle. Vielä vähemmän eduksi ovat toistuvat kuolemanvaaraan johtavat metsästysonnettomuudet ja vastakkainasettelu luonnontutkijoiden kanssa. Muualla Euroopassa metsästyksessä on paljon tiukemmat rajoitukset kuin Suomessa. Olisikin harkittava, onko vastaavia rajoituksia säädettävä Suomeenkin, kirjoittaa Aino Tuominen.
Koronapandemian seurauksena useita maailman alueita uhkaa äärimmäinen köyhyys ja nälänhätä. Vaikka akuutin nälänhädän riskistä puhuttiin jo keväällä 2020, kansainvälinen yhteisö ei ole reagoinut varoitusmerkkeihin riittävällä tarmolla. Ihmisille, jotka kärsivät kriisistä pahiten tulee löytyä tukea ja solidaarisuutta, kirjoittaa Eva Tawasoli.
Brexitin myötä on entisestään kirkastunut kuinka tärkeitä yhtenäiset pelisäännöt ja avoimet rajat ovat tavaroiden ja palvelujen kaupalle. Sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää monia yhdessä sovittuja standardeja: mittareita ja muttereita, ajopiirtureita, kuluttajansuojaa ja ympäristönsuojelua. – kirjoittaa Leena Brandt.
Kiihtyvä koronapandemia on jakanut suomalaiset toisistaan irrallisiin me- ja minä-todellisuuksiin, joissa toisessa taistellaan virusta vastaan ja toisessa käydään kuntosalilla. Solidaarisuutta ja sen tärkeyden ymmärtämistä vaaditaan nyt kaikilta yhteiskunnan tasoilta, niin tavallisilta kansalaisilta kuin päättäjiltäkin, kirjoittaa Milo Toivonen.
On monenlaisia askelmia, jotka vievät kohti vanhuuden kokemuksen syvenemistä. Se mikä jatkuu aina vaan, on itsensä tuntemisen ja oman elämän ymmärtämisen laajeneminen, kirjoittaa Marjaliisa Havio.
Netin fantasiamaailma voi näyttää harmittomalta, mutta meemi- ja pelikulttuurin sisältä paljastuu usein myös valkoista ylivaltaa, rasismia ja seksismiä. Nyt tarvitaan digimaailmaa ymmärtäviä aikuisia, feministiörkkejä, pelastamaan pojat netin saalistajilta, kirjoittaa Mari Saario.
Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on välttämätön, jos haluamme turvata oman ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Julkisessa keskustelussa keinoja oikeudenmukaisen siirtymän tukemiseksi ei ole juuri esitelty. Nyt toimilla on jo kiire, jotta oikeudenmukaisuus ei jää sanahelinäksi, kirjoittaa Tatu Leinonen.
Kaupan joulusesonki on alkanut. Samaan aikaan kampanjoidaan sekä kuluttamisen että ostoslakon puolesta. Ikävä totuus on, etteivät maapallon luonnonvarat kestä nykyistä kulutustasoa. Uskokaa jo! – kirjoittaa Leena Brandt.
Poliittinen herääminen tapahtuu usein toimimalla jonkin asian puolesta, kuten puolustamalla lähipalvelua tai lähiympäristöä. Kansalaistoiminnasta on ollut helppo siirtyä puolueiden tarjoamaan vaikutuskanavaan, mutta viime vuosina puolueilla on ollut yhä suurempi työ saada aktiivien innostus säilymään, kirjoittaa Rauli Mickelsson.
Donald Trumpin vaalien jälkeistä toimintaa voi tarkastella kolmesta näkökulmasta: huijaus, tosi-tv ja disinformaatio-operaatio. Huijattavana ovat Trumpin kannattajat, disinformaatio-operaatioiden päämäärä on epäluottamuksen synnyttäminen ja vaalipetos-narratiivi on ehtymätön lähde tv-tuotannoille tulevaisuudessa, kirjoittaa Janne Riiheläinen.
Kotipiirissä tapahtuva väkivalta on traumaattinen kokemus, joka voi jättää uhrin yksin näkymättömyyden ja häpeän tunteiden kanssa. Meillä on valta sanoillamme tukea aivan jokaista sukupuolesta riippumatta, käytetään siis sitä, kirjoittaa Milo Toivonen.
Vihreän liikkeen alkuvuosina pohdittiin myös vihreiden roolia SDP:n apupuolueena. Tähän ei pidä tyytyä, eikä ole tyydytty. Demarit eivät ole vihertyneet kuin puheissa, eikä heiltä ole saatu merkittävää tukea esimerkiksi ilmastokysymyksissä, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Koronan aikaan erityisen tärkeiksi ihmisille muodostuvat lähialueet ja kotikorttelit, joilta kaivataan niin palveluita kuin viihtyisyyttä vastapainoksi kotona olemiselle. Tehokkaalla joukkoliikenteellä voidaan toteuttaa visiota kaupungista, jossa ihmisten työ ja arkipäivän toimet ovat saavutettavissa 15 minuutin pyöräily- tai kävelymatkalla, kirjoittaa Jaakko Stenhäll.
Belgia on sulkemassa ydinvoimaloitaan pikaisella aikataululla. Muutos on johtamassa merkittävään hiilipäästöjen kasvuun, kun sähköä ryhdytään tuottamaan muun muassa maakaasulla, kirjoittaa Rauli Partanen.
Yksin vastaanottokeskuksissa elävät nuoret eivät hevin pääse kiinni normaalielämään, opiskeluun ja työhön. Voisiko turvapaikanhakijoiden kotimajoitus avata oven yhteiskuntaan, kysyy Toni Etelä.
Suomen ulosottolainsäädäntö tuottaa kymmenille tuhansille ylivelkaantuneille täydellisen köyhyysloukun, joka estää heitä tekemästä työtä. Jokainen ansaittu satanen vähentää käteen jääviä tuloja merkittävästi. Velkaantuneella köyhällä ei ole varaa tehdä työtä, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Vihreissä katse on Ville Niinistön kauden lopusta asti ollut suunnattuna suuren yleispuolueen asemaan. Sanna Marinin nousu SDP:n johtoon on kuitenkin laittanut politiikan pelikirjat uusiksi ja Vihreät kovan paikan eteen, kirjoittaa Lauri Korvenmaa.
Trumpin kannatusaluekartta oli hyvin samanlainen kuin Keskustan Suomessa, mutta siihen yhtäläisyydet loppuvatkin. Miksi asiat ovat syrjäseuduilla Suomessa niin eri tavalla kuin Yhdysvalloissa, pohtii Osmo Soininvaara.
Kevään koronarajoitukset kohtelivat kaikkia yli 70-vuotiaita hauraina riskiryhmäläisinä. Kaikki ihmiset ja ihmisryhmät haluavat kuitenkin olla mukana päättämässä heitä itseään koskevista asioista – myös ikäihmiset, kirjoittaa Kati Juva.
Helsingissä pormestari Vapaavuoren budjettiesityksen yksi suurimmista hölmöyksistä on Kalasatama – Pasila –ratikkaradan lykkäys. Nollakorkojen aikaan investointien siirtäminen ei säästä mitään, mutta niiden viivästyttäminen maksaa, eikä edes ihan vähän, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Kannatuslaskelmat ennustivat Joe Bidenille todennäköistä vaalivoittoa Yhdysvalloissa, mutta voiton suuruus on ollut arpapeliä tiukan kisan ja murskavoiton väliltä. Nyt olemme keskellä tiukkaa kisaa ja tärkeimmäksi hyveeksi nousee kärsivällisyys, kirjoittaa Milo Toivonen.
Mitä tapahtuu akateemiselle maailmalle, kun korona aikanaan loppuu ja digiloikka jää, Julia Salmi? Café Oden vieras on kansainvälistä elämää viettävä taloustieteen tohtori, joka on töissä apulaisprofessorina Kööpenhaminan yliopistossa ja jonka seitsemänvuotias poika käy koulua Helsingissä.
Moni tieteentekijä on päätynyt siihen, että maailman nykytilanne ei salli etäistä tutkija-asennetta, vaan heidän on kannettava vastuutaan yhteiskuntaa kohtaan. Siksi he ovat liittyneet ilmastoprotesteihin, kirjoittaa Minna Kanerva.
Konservatiivisista kannoistaan tunnettu tuomari vannoi valansa Valkoisessa talossa pidetyssä seremoniassa. Republikaanienemmistöinen senaatti vahvisti Barrettin nimityksen äänin 52-48. Kiirehditty nimitysprosessi on jatkumoa Yhdysvaltoja pitkään piinanneelle poliittiselle tulehdukselle.
Kaoottisesta ja häikäilemättömästä esiintymisestään tunnettu Donald Trump pyrki vetoamaan äänestäjiin osoittamalla kärsivällisen puolensa, mutta jäi Bidenille jalkoihin asiasisällöissä. Televisioidun debatin voittajiksi selviytyivät äänestäjät, jotka saivat vihdoin kuulla ehdokkaita ilman keskeytyksiä, kirjoittaa Milo Toivonen.
Siivoammeko homeille lisää elintilaa käyttämällä antibakteerisia puhdistusaineita, mikrobiologian emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen? Café Oden vieraalle on bakteerien ja muiden mikro-organismien elämä tullut pitkän tieteellisen uran aikana hyvin tutuksi.
Yritysvastuu on poliittisessa debatissa tunteita herättävä aihe ja sen merkitys saattaa muuttua puhujasta riippuen. Yritysten vastuu on kuitenkin myös kansainvälinen tavoite, jolla pyritään kehittämään globaalisti ja konkreettisesti alihankintaketjujen sosiaalista ja ekologista vastuuta, kirjoittaa Elena Gorschkow.
Keinotekoisen valaistuksen käytössä on monessa paikassa menty liian pitkälle. Monelle eläinlajille olisi hyödyllistä, ihminen mukaan luettuna, että valosaasteen määrää vähennettäisiin ja sen tarpeellisuutta harkittaisiin tarkemmin, kirjoittaa Pertti Rautiainen.
