Liian vähäinen liikkuminen käy kalliiksi terveydelle ja taloudelle. Ihmisten liikkeelle saaminen vaatii laajaa keinovalikoimaa kaupunkisuunnittelusta harrastamisen kulttuuriin.
Vihreät – sinun tulevaisuutesi puolesta
Vihreä liike on alusta lähtien ollut tulevaisuusorientoitunut. Puolueen paikka talouspoliittisesti ei ole vasemmalla eikä oikealla, vaan tulevaisuuden puolella, kirjoittaa Frank Martela.
Poliittinen loppuunpalaminen: Mitä data kertoo?
Kuntavaalien ehdokaslistoja tarkastelemalla voidaan tehdä tulkintoja puolueiden aktiivikentistä. Siinä missä esimerkiksi sosialidemokraattien aktiiviaika on näiden tilastojen valossa noin kuusi vuotta, lopettaa enemmistö vihreiden ehdokkaista harrastuksen jo ensimmäisiin kuntavaaleihinsa, kirjoittaa Jakke Mäkelä.
Yksittäinen kolumni ei maailmaa muuta, mutta silläkin on paikkansa
Politiikan osa-alueita on yhtä paljon kuin elämänkin osa-alueita, joten isoihin kysymyksiin keskittyessä on helppo unohtaa ne pienet yksityiskohdat, jotka ovat ihmisen elämässä niitä kaikista tärkeimpiä, kirjoittaa Aisha Benahmed viimeisessä Verde-kolumnissaan.
Linkola-näytelmä avaa luonnon- ja ihmisen suojelun ristiriitaa
Kansallisteatterin Pentti Linkola – kaltaisemme? esittelee tutun kuvan ristiriitaisesta radikaalista ja herättää katsojan pohtimaan suhdettaan luontoon ja kuluttamiseen. Vaikka Linkolan persoona nousee teoksen etualalle, onnistuu se tuomaan luonnon ja ihmisen suhteen esille kipeän ajankohtaisesti.
Onko kristillisdemokraattien tie meidän tiemme? Ajatuksia vihreiden tulevaisuudesta
Kuntavaalit ovat vihreiden kohtalonkysymys. Puolueen menestyksen avaimet riippuvat kyvystä luoda uutta poliittista ajattelua. Toivottavasti vihreiden linjan kirkastaminen ei tarkoita vain vanhojen kantojen entistä kovemmin huutamista, kirjoittaa Santeri Leinonen.
Minne äänet karkaavat
Eduskuntavaalituloksesta tehdään vielä erilaisia tutkimuksia. Vihreitä kiinnostaa se, mihin tuntuva äänikato meni. Taktisen äänestämisen lisäksi tarvitaan muitakin selityksiä. Oleellista on, kelpaavatko ne.
Maailmanparantaja muistelee – kontaktit, ajoitus ja sattumat onnistuneiden kampanjoiden taustalla
Risto Isomäen muistelmakirja kertoo suomalaisen kansalaistoiminnan kultakaudesta ja analysoi syitä siihen, miksi kansalaisliikkeiden toiminta oli ennen paljon helpompaa. Voimakas keskittyminen EU-vaikuttamiseen on kansalaisaktivistin mukaan kuihduttanut ruohonjuuritason rakenteita.
Tekoälyn sorvaama synteettinen todellisuus haastaa luottamuksen
Suotuisassa tulevaisuudessa edistyvä tekoäly on tuottavuuden räjäyttävä tukiäly ja työkalu. Synkempi vaihtoehto on, että eriytyvä synteettinen todellisuus rapauttaa luottamusta ja osallisuutta katastrofaalisin seurauksin, kirjoittaa Atte Harjanne.
Ylen leikkaajat koolla Säätytalolla
Yleisradion rahoitusta halutaan leikata hallitusneuvotteluissa joko yksityisen median kilpailukyvyn, Ylen journalistisen sisällön vuoksi tai sekä että. Leikkausten seurauksena korkeatasoinen journalismi ja kansallinen kulttuuri ovat vaarassa. Median toimintaedellytyksiä ei tulisi säädellä sen mukaan, mitä mieltä sen tuottamista sisällöistä on, kirjoittaa Eero Karisto.
Provosointi voi johtaa täystuhoon
Provosointia välttelevän ulkopolitiikan aika tuli Venäjä-suhteiden osalta päätökseen 2000-luvun alussa, kun Suomi alko lähestyä Natoa. Kun Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaallinen toiminta lisääntyy Suomessa, ydinsotaa johtavan virhetulkinnan todennäköisyys kasvaa huomattavasti, kirjoittaa Olli Tammilehto.
Koventuva retoriikka ajaa oikeuksia kaventaviin tekoihin
Ympäri maailmaa transihmisten oikeudet ovat merkittävästi taantuneet. Takapakkia on otettu paitsi ympäri Yhdysvaltojen, myös Euroopassa. Vihamieliset asenteet vähemmistöjä kohtaan ovat aina olleet syklisiä, ja nyt niiden kohteena ovat transihmiset.
Oikeistohallitus odotettuakin todennäköisempi
Oikeistohallituksen muodostuminen on yhä todennäköisempää, kun Säätytalolle marssivat kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit. Perussuomalaisten leirissä on kuitenkin varauksia. Monessa puolueessa herätellään yhä toivoa, että yhteistyö PS:n kanssa olisi vain väliaikaista. Aika voi kuitenkin loppua kesken.
Asuntotuotanto Helsingissä uhkaa laskea – tavoitteena on ollut asumisen hinnan lasku
Helsinki ei saa antaa asuntotuotannon notkahtaa, koska asumisen korkea hinta on paha sosiaalinen ongelma. Kaupungin on työnnettävä tontteja markkinoille vanhaan tahtiin, vaikka se voi tarkoittaa, että niiden huutokauppahinta laskee. Tosin kaupunki ei edelleenkään kilpailuta tontteja, vaikka niin on päätetty vuosia sitten.
Kahden vahvan kandidaatin kieltäytyminen yllätti vihreät
Ennakkosuosikkien kieltäytyminen laittoi vihreiden puheenjohtajapelin uusiksi. Eduskuntaryhmä on nyt suurennuslasin alla, mutta puheenjohtajaa voi etsiä kauempaakin. Puheenjohtajan ohessa myös puoluesihteeri menee vaihtoon, eikä varapuheenjohtajistokaan välttämättä säily muutoksitta, kirjoittaa Eero Karisto.
Osmo Soininvaara: Vihreät ovat peitelleet vahvuuksiaan
Vaalitappion jälkeen vihreät ovat uuden alun kynnyksellä. Ensin on syytä pohtia, mikä meni vikaan. Vihreät ovat unohtaneet oman potentiaalinsa puolueen asiantuntevassa jäsenistössä, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Avaruus on toimintaympäristö niin liiketoiminnalle kuin sodallekin
Avaruuden merkitys sodankäynnissä on kasvanut ja sillä on roolinsa myös Ukrainan sodassa. Avaruustoimintaan liittyvät uhat on tunnistettava yhä paremmin, kun yhteiskunnan riippuvuus avaruusteknologista tulevaisuudessa vain kasvaa, kirjoittavat Paavo Heiskanen ja Juuso Liekkilä.
Hallituspohja ei ratkea puolueiden vastauksista
Hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymykset ja niihin annettava vastaukset ovat hallituksen muodostamisen ensimmäinen näytös. Hallituspohja ei kuitenkaan määräydy niiden pohjalta. Oleellista on, millaisen pohjan muodostaja haluaa. Alkuvaiheessa hänen intressinsä ei ole sulkea mitään vaihtoehtoa pois, mutta jostain pitää aloittaa.
Uutuusteos kysyy, opimmeko joskus ymmärtämään Venäjää
Onko ”venäläistä sielua” olemassa? Pitäisikö meidän ymmärtää paremmin venäläisten tapaa hahmottaa maailmaa? Ymmärtävätkö venäläiset sitä itsekään? Näitä kysymyksiä pohtii Mihail Šiškin tuoreessa esseekokoelmassaan.
“Yhdestä mahdollisuudesta avautuu usein seuraava” – Hautala & Hassi pohtivat merkityksellistä elämää
Heidi Hautalan ja Satu Hassin podcast pureutuu myös kevätkaudella päivän polttaviin kysymyksiin. Kevään teemoina ovat olleet muun muassa korruptio, energiakriisi ja viherpesu. Viimeisimmässä jaksossa pohditaan, miten motivaatio yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen pysyy yllä.
Puheenjohtajakisa tuo vihreille julkisuutta
Maria Ohisalon ilmoitus aloitti vihreissä puheenjohtajakisan ja se on jo tuonut puolueelle julkisuutta. Puheenjohtajaehdokkaat hieman vielä ujostelevat, mutta edessä on monta viikkoa kisaa ja jäsenäänestys.
Häviäjien tuskailua: väärä hallitus, väärin viestitty, vääriä odotuksia
Eduskuntavaalien häviäjäpuolueet käyvät edelleen kukin omaa itsetutkiskeluaan tappion syistä. Vasemmistoliiton historian huonoin saavutus oli yllätys. Keskustassa on meneillään syvä tuskailu, kun maa on pettänyt alta aiemmin vahvoilla kannatusalueilla ja “tuli mentyä vääränlaiseen hallitukseen”.
Nuivien vanhempien maineesta eroon ratkaisuilla ja toivolla
Vihreiden vahvuudet vaikuttavat kääntyneen puoluetta vastaan. Vahva osaaminen ilmastoasioissa on näyttäytynyt saarnaamisena ratkaisujen tarjoamisen sijaan. Tieteeseen nojaaminen on etäännyttänyt tärkeät näkemykset liian kauas ihmisten arjesta, kirjoittaa Hanna Tuovila.
Ylimielisyydestä ja vasemmistolaisuudesta – oikeistovihreän näkemys vihreiden vaalitappioon
Eduskuntavaalit eivät ratkenneet asiakysymyksiin, vaan asennekysymyksiin. Vihreiden talouspoliittinen linjattomuus on hukkaanheitettyä potentiaalia. Talouspolitiikan haltuunotolla voitaisiin päästää irti myös ylimielisyyden leimasta, kirjoittaa Ville Aarnio.
Vaalitappiosta huomio perustuksiin
Tappiovaalien jälkeen puolueissa aika yleinen selkäydinreaktio on vaatimus oppositioon jäämisestä ja johdon vaihtamisesta. Tappion tunnekuohuissa tehdään joskus turhan hätäisiä päätöksiä. Pahimmillaan ratkaisuja haetaan vääristä ääripäistä. Jos talo on kulahtanut, ei riitä, että vedetään päälle entistä värikkäämpi maali. Pitää katsoa myös perustukset, kirjoittaa Eero Karisto.
Osmo Soininvaara: Lisää talousosaamista, vähemmän ydinkannattajapuhetta
Vihreät kaipaa lisää talousosaamista ja vähemmän keskittymistä vain ydinkannattajakuntaan. Moni hyvin koulutettu on ollut vihreisiin pettynyt, koska on aistinut asiantuntemuksen ja osaamisen puutetta. Jakkupukukansaa ei pidä karkottaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Vaietut ympäristöuhat ja näennäisratkaisut
Ympäristöystävälliseksi miellettyjen innovaatioiden kääntöpuolella on usein ilmastohaittoja. Kun ympäristöuhkien koko kirjosta vain muutamat ovat julkisuudessa, hyväksytään helposti ratkaisuja, jotka vievät ojasta allikkoon, kirjoittaa Olli Tammilehto.
Polarisoitumisen laineet ovat saavuttaneet vaalit, eikä horisontissa näy seesteinen vastaranta
Poliittisen keskustelun polarisoituminen näkyi vaalikentillä. Vihapuhe ja vastakkainasettelu on yltynyt jo fyysiseen väkivaltaan ja sillä uhkailuun. Yhteisörauhan järkkyminen uhkaa demokratiaa, kirjoittaa Aisha Benahmed
Palveluinnovaatioita vanhushoivaan ja maahanmuuttoa työvoimapulaan
Väestörakenteen muutos on syytä nostaa seuraavan hallituksen pääteemaksi. Työvoima sote-alalla on huutava, eikä palkka vastaa työn kuormittavuutta. Tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, työhyvinvointia sekä arvostusta, kirjoittaa Mari Holopainen.
Pidätetäänkö Putin?
Väestön pakkosiirto miehitetyiltä alueilta on sotarikos ja se voi olla jopa rikos ihmisyyttä vastaan. Kansainvälisestä oikeusjärjestelmästä puuttuu kuitenkin tuomioistuin, jolla olisi valta nostaa syyte Putinia ja Venäjän sotilasjohtoa vastaan YK:n peruskirjan vastaisesta hyökkäysrikoksesta, kirjoittaa Heidi Hautala.
Petteri Taalas jatkaa rauhoittelua ja vetoaa Nasan itsensä kumoamiin tutkimustuloksiin
Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas on jo vuosia saanut tiedeyhteisön hämmentymään. Taalas toisti lauantain haastattelussa viestiä, jonka mukaan Suomen ilmastokeskustelussa painotetaan liikaa metsien hiilinielun merkitystä. Viesti on otettu ilolla vastaan muun muassa metsäteollisuudessa.
Krista Mikkonen: Maahanmuuton säännöt ja asenteet tarvitsevat uudistusta
Kuluneella hallituskaudella on kumottu edellisen hallituksen heikennyksiä turvapaikanhakijoiden asemaan, tehty uudistuksia oleskelulupahakemusten nopeuttamiseksi sekä kotouttamisessa. Työtä on tehtävänä seuraavallekin hallitukselle, koska Suomi tarvitsee maahanmuuttoa.
Liikkumattomuustrendi käännetään lasten ja nuorten harrastustoimintaan panostamalla
Liikuntaharrastukset ovat tärkeä osa yhteiskunnallista hyvinvointia. Suomalaiset liikkuvat kuitenkin aivan liian vähän. Liikunnallisen aktiivisuuden trendi on ollut laskeva jo vuosia. Etenkin lasten ja nuorten kohdalla Suomessa pitäisi tehdä suuria korjausliikkeitä, joilla suomalaiset saataisiin liikkumaan selvästi nykyistä enemmän, kirjoittavat Eva Tawasoli ja Shawn Huff.
Sivistysvaliokunta väläyttää tekijänoikeuslain kokonaisuudistusta
Tekijänoikeuslaki on yksi ilmaisunvapauden kannalta keskeisimmistä laeista. Lain kokonaisuudistus osoittaisi edelläkävijyyttä, sillä missään muussa maassa ei vielä ole toteutettu täysin digiajan tarpeisiin laadittua tekijänoikeuslakia.
Puolueiden ohjelmissa näkyy ilmastotavoitteita, muttei juurikaan keinoja
Ilmasto ja luonto ovat perussuomalaisia lukuunottamatta selkeästi näkyvillä suomalaisten puolueiden vaaliohjelmissa. Vihreille teema on ykkösenä, muilla kauempana kärjestä. Vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuunottamatta tavoitteiden lisäksi ei juuri esitetä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, vaikka keinot ja asian kiireellisyys ovat hyvin tiedossa.
Luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan vaikuttavia tekoja niin metsien kuin vesienkin osalta
Kuluneella hallituskaudella on tehty paljon luonnonsuojelun eteen, mutta paljon jää seuraavan hallituksen kontolle. Luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta puhutaan nykyään kenties enemmän kuin koskaan, mutta jalostuuko puhe riittävällä tavalla käytännön teoiksi?
EU-aakkosissa pakkoremontti on ruma sana
Euroopan unionin perusrakenne on yksinkertainen, mutta kakkua on kuorrutettu moninkertaisella multinationaalis-historiallisella kerroksella. Jokainen voi valita kakusta palan kerrallaan ja huutaa suurta vääryyttä. Maistuu pahalta, liian pieni/suuri pala ja aivan liian kallis. EU-konditorian energiaremonttikakku on nyt luupin alla.
Puolentoista asteen ilmastotavoite on käytännössä mennyttä – nyt on herättävä toimimaan sen mukaisesti
Ilmastopolitiikan tavoitteet ja teot eivät vieläkään kohtaa, eikä ilmaston lämpenemistä ehditä pysäyttämään 1,5 asteeseen. Tilanne vaatii lisää vauhtia ja vaikuttavuutta ilmastotoimiin, strategista sopeutumista ja yhä todennäköisemmin myös ilmastonkorjausta.
Metsien hiilensidonta ja luonnosta huolehtiminen etenevät, jos euroja on tarjolla
Metsänomistajat saavat perinteisesti tuottoa myymällä puuta sahoille ja sellutehtaille. Ilmastokriisi ja luontokato tuovat mahdollisuuksia uusille tulolähteille, sitä mukaa kun hiilinieluista ja metsien suojelusta maksetaan. Eurojen lisäksi tarvitaan selkeitä pelisääntöjä.
Suorituskeskeisessä maailmassa sisu on hyvä renki, mutta huono isäntä
Perfektionismi on lopulta uuvuttava keino hakea hyväksyntää yhteisössä. Toksisen positiivisuuden kulttuuri on omiaan ruokkimaan uupumusta. Positiivisen henkilöbrändin rakennuksessa negatiiviset tunteet sysätään helposti syrjään, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Kuuntele Verden podcastia!
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon