Urbaani asuminen vie vähemmän tilaa ja säästää luontoa

Urbaani asuminen vie vähemmän tilaa ja säästää luontoa

Koronavuodesta huolimatta kaupunkien vetovoima on pysynyt vahvana. Suomalaiset haluavat asua lähellä palveluja, kauppoja ja huvituksia. Urbaani asuminen on helpotus luonnolle. Urbaani rakentaminen vaatii alle kymmenesosan tilaa verrattuna kaupunkien leviämiseen lähimetsiin ja -pelloille, kirjoittaa Mikko Särelä.

Vaikuttaako Kamaran tapauskaan rasismiin jalkapallossa?

Vaikuttaako Kamaran tapauskaan rasismiin jalkapallossa?

Suomen maajoukkuepelaaja Glen Kamaran kohtaama nimittely on jälleen nostanut esiin jalkapalloon pesiytyneen rasismin. On hyvin todennäköistä, ettei tapaus johda mihinkään, sillä selkeitä todisteita ei ole. Kansainvälisen jalkapalloliiton olisi kuitenkin syytä osoittaa, ovatko sen periaatteet muutakin kuin sanahelinää, kirjoittaa Paavo Heiskanen.

Uusi aineeton NFT-kauppa pyörii – onko meillä liikaa rahaa?

Uusi aineeton NFT-kauppa pyörii – onko meillä liikaa rahaa?

Musiikkivideoklippien kauppaa miljoonilla dollareilla. Urheilusuoritusten huippuhetket myynnissä huippuhintaan. Banksyn teoksen polttovideosta aitoustodistus. Digitaalisen maailman nouseva ilmiö NFT on nyt otsikoissa, mutta merkitseekö se talouskasvun ja resurssien käytön irtikytkentää, pohtii Rauli Partanen.

Naton Stratcom-raportti tuotti uuden ryöpyn naisvihaa

Naton Stratcom-raportti tuotti uuden ryöpyn naisvihaa

Raportti Suomen hallitukseen kohdistuneesta naisvihamielisestä verkkopuheesta tuntuu iskeneen moneen hermonpäähän. Asiallinen kritiikki kuuluu demokratiaan, mutta vihapuhe, asiattomuudet ja häirikointi eivät ole sitä, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

Dollaritulva jatkuu – markkinoilla nähdään jo taantuman uhkaa

Dollaritulva jatkuu – markkinoilla nähdään jo taantuman uhkaa

Viime viikolla Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden hyväksyi 1 900 miljardin dollarin tukipaketin kiihdyttääkseen maan talouskasvua. Rahaa on muutenkin liikkeellä niin, että hyvistä sijoituskohteista on pulaa. Lopputuloksena saattaa olla yhdistelmä vuoden 2000 IT-kuplaa, vuoden 1929 pörssiromahdusta ja vuoden 2008 finanssikriisiä, kirjoittaa Lilja Tamminen.

Kahden miljardin jättipotti vauhdittaa ilmastosiirtymää

Kahden miljardin jättipotti vauhdittaa ilmastosiirtymää

Hallituksen ohjelmaluonnos kestävän kehityksen vauhdittamiseksi sisältää ilmaston kannalta oikeita painotuksia. Mukana ovat muun muassa puhdas vety ja sähköpolttoaineet (P2X), hukkalämmöt ja geolämpö, kiertotalous ja muovien kemiallinen kierrätys. Luonto jää kuitenkin vähälle ja on mielenkiintoista, miten vähän biotalous on esillä, kirjoittaa Oras Tynkkynen.

Saisiko olla ruotsia?

Saisiko olla ruotsia?

Ruotsin kielen asema Suomessa on tunteita herättävä aihe, mutta voisiko keskustelua kääntää mahdollisuuksien suuntaan? Olen huomannut kuinka maahanmuuttaja-opiskelijat haluavat opiskella kieliä – myös ruotsia, jotta heidän työmahdollisuutensa olisivat mahdollisimman hyvät. He näkevät kielet rikkautena, kirjoittaa Kalle Vihtari.

Eettisen rahaston sisällä voi olla aseteollisuutta, tupakkaa ja roskaruokaa

Eettisen rahaston sisällä voi olla aseteollisuutta, tupakkaa ja roskaruokaa

Pankit markkinoivat eettisiä rahastoja vastuullisina sijoituskohteina. Esitteissä kerrotaan miten yhtiöt on valittu mm. vastuullisuuden, kestävän kehityksen ja eettisyyden perusteella. Tarkempi perehtyminen kuitenkin paljastaa, että mainoslauseiden taakse saattaa piiloutua myös eettisesti kyseenalaista liiketoimintaa, kirjoittaa Juha Lempiäinen.

Yle on karjalaistettava

Yle on karjalaistettava

Suomessa jatkuvasti nousee esille karjalankielisten mediapalveluiden tarve. Tähän ongelmaan olisi helppo ja yksinkertainen ratkaisu, josta on Ylellä jo kokemustakin: oma toimitus vähemmistölle. Karjalankielinen ja karjalaisuutta koskevat mediasisällöt palvelisivat karjalaisten lisäksi myös valtaväestöä paikkaamalla tiedonpuutetta, kirjoittaa Tuomo Kondie.

Kesävaalit tuovat ylimääräistä työtä ja tarpeellista terveysturvaa

Kesävaalit tuovat ylimääräistä työtä ja tarpeellista terveysturvaa

Viimeisten viikkojen koronatilanne ja siitä johdettava ennuste oli viimeinen pisara – kuntavaalit siirtyvät kesäkuulle. Ratkaisusta ovat jo ehtineet tuoreeltaan sanoa sanottavansa niin salaliittoteoreetikot, rahansa käyttäneet ehdokkaat, helpottuneet vaaliavustajat kuin satunnaiset äänestäjätkin. Päätös on oikea, mutta tuli kovin viime tipassa, kirjoittaa Leena Brandt.

Paha saa palkkansa

Paha saa palkkansa

Helsingin kokoomuksessa ei ole viime päivinä keinoja kaihdeltu. Tietyt aktiivit käyttivät ulkoparlamentaarisia keinoja painostaakseen jo valitun pormestariehdokkaan ulos. Puolueen tila kiinnostaa myös vihreitä, sillä mitään tavoitteita ei saada kunnassa yksin eteenpäin, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Kommunistit ulos – Onko tämä peliä vai sattumaa ja sähläystä?

Kommunistit ulos – Onko tämä peliä vai sattumaa ja sähläystä?

Kun kokoomuslainen Atte Kaleva unelmoi Helsingistä ilman kommunisteja, pelasiko hän julkisuuspeliä? Vai sanoiko hän vain mitä ajatteli? Ihmisten käytös ei seuraa Afrikan tähden sääntöjä vaan on sotkuinen yhdistelmä sattumaa, erilaisia ideologioita, oikeudentuntoa ja sähläystä, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Leikitäänkö palikoilla?

Leikitäänkö palikoilla?

Suomen puoluekenttä on jäykkä, mutta kannattaja- ja kannatusprofiilit muuttuvat nopeasti. Seuraavat eduskuntavaalit voivat olla blokkivaalit, ja jakolinjat ovat näkyvillä; vasemmistohenkinen liberaaliblokki ja sinimusta konservatiiviblokki. Kuninkaantekijänä tässä on keskusta, joka pystyy solahtamaan kumpaan tahansa porukkaan, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Kääntääkö ”ilmastovienti” Suomen viennin suunnan?

Kääntääkö ”ilmastovienti” Suomen viennin suunnan?

Ilmastonmuutos muuttaa globaalin kysynnän rakennetta ja ilmastopolitiikan muutos vauhdittaa prosessia. Maailman johtavien yritysten ja finanssialan toimijoiden strategiset valinnat vahvistavat, että maailma on matkalla vähähiiliseen talouteen. Voittajat surffaavat muutoksen aallonharjalla, kirjoittaa Timo Tyrväinen.

Venäjä ei ole muuttumassa toiveidemme mukaiseksi

Venäjä ei ole muuttumassa toiveidemme mukaiseksi

Euroopan unionin suhde Venäjään on koetuksella ja tiukinta linjaa vetävät Baltian maat ja Puola. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin uhkailu EU-suhteiden tauosta oli merkki siitä, että Venäjän päättäjiä aidosti huolettaa Nord Stream 2-kaasuputkihankkeen kohtalo, kirjoittaa Heidi Hautala.

Demokratian surullinen torjuntavoitto

Demokratian surullinen torjuntavoitto

Yhdysvaltain republikaaniselle puolueelle Trumpin virkarikosoikeudenkäynti oli alku sisäiselle valtakamppailulle. Seuraavan kahden vuoden aikana nähdään mihin suuntaan puolue menee, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

Älä luota puolueeseen

Älä luota puolueeseen

Suomalaiset eivät luota puolueisiin, ja hyvä niin. Meillä on avoimehko hallintokulttuuri, vapaa journalismi ja hallintojärjestelmä, jossa valtaa on hajautettu. Kaikkien tehtävänä on kytätä toisia. Ei siinä luottamaan ehdi, eikä pidä, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Perustulo vie meitä kohti kestävämpää yhteiskuntaa

Perustulo vie meitä kohti kestävämpää yhteiskuntaa

Perustulon avulla voidaan yhdistää sosiaaliturva ja työnteko. Se ei kuitenkaan ole vain tekninen ratkaisu sosiaaliturvan yksinkertaistamiseen vaan välttämätön osa tulevaisuuden kestävää yhteiskuntaa ja elämäntapaa, kirjoittavat Peppi Seppälä ja Lukas Korpelainen.

Zero Waste -idea ei riitä kestävään kehitykseen

Zero Waste -idea ei riitä kestävään kehitykseen

Jokainen pienikin ekoteko on eteenpäin, mutta ne on valittava omien voimavarojen mukaan. Esimerkiksi omien jätteiden vähentäminen nollatasolle vaatii valtavasti aikaa ja voimia. On kannatettavaa miettiä ensin isoa kokonaisuutta eli asumisen, liikkumisen ja ruuan päästöjä, kirjoittaa Susanna Luukinen.

Mitkä ovat ilmastovanhemman opit murrosikäiselle?

Mitkä ovat ilmastovanhemman opit murrosikäiselle?

Ilmastonmuutoksen ja ekologisen kriisin seurauksista kärsivät ennen kaikkea tulevat sukupolvet. Tämän päivän murrosikäinen pohtii tulevaisuuden vaihtoehtoja, opiskelua, ammattia ja mahdollista perhe-elämää. Miten me vanhemmat voimme häntä tukea ja neuvoa, kysyy Minna Kanerva.

Mistä sinä leikkaisit?

Mistä sinä leikkaisit?

Vaalipaneelit ovat taas vauhdissa, ja toimittajat kyselevät leikkauslistojen perään. Myös 1990-luvun lama on noussut keskusteluun. Suomessa elää edelleen voimakkaana tarina kriisistä, josta voi nousta vain menoja karsimalla, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Onko jo aika haudata Fennovoiman hanke?

Onko jo aika haudata Fennovoiman hanke?

Fennovoima odottaa yhä rakennuslupaa, joka tulee vuoden sisään hallituksen käsittelyyn. Ydinvoimalahankkeen tähänastiset vaiheet ovat vähintään kiusallisia ja kunnissa mietitään, millaisiin kustannuksiin on sitouduttu. Vähäpäästöistä energiaa kuitenkin tarvitaan, ja hankkeelle voi toivottaa vain menestystä, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.

Pyhitetty olkoon jokapäiväinen tehoeläintuotantomme

Pyhitetty olkoon jokapäiväinen tehoeläintuotantomme

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto loukkaantui sydänjuuria myöten Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistusta eläinten teollista massakäyttöä kritisoivasta kolumnista, ja ryhtyi uhkailemaan julkaisijaa ja kirjoittajaa järeillä oikeustoimilla. MTK:n toiminta on huolestuttavaa, sillä se kertoo kyvyttömyydestä ymmärtää oikeusvaltion peruspilareita: sananvapautta ja vapaata lehdistöä, kirjoittaa Milo Toivonen.

Luontoa ja kaupunkia ei pidä asettaa vastakkain

Luontoa ja kaupunkia ei pidä asettaa vastakkain

Asuntorakentaminen jatkuu pääkaupunkiseudulla, ja se vie väistämättä jonkin verran tilaa luonnolta. Laadukkaalla kaupunkisuunnittelulla voidaan kuitenkin vastata sekä kaupungistumisen haasteisiin että luontoarvojen säilyttämisen tavoitteisiin. Erityisesti lähimetsien riittävä säilyttäminen on tärkeää, kirjoittavat Atte Harjanne ja Eva Tawasoli.

Verde laajentuu podcasteihin

Verde laajentuu podcasteihin

Ensimmäinen Verde-podcast on politiikan ajankohtaiskeskustelu Uusvihreät, jossa uudet vihreät ruotivat politiikan käänteitä kuntatasolta valtakunnan tasolle.

Miksi meidän ei pitäisi puhua identiteettipolitiikasta

Miksi meidän ei pitäisi puhua identiteettipolitiikasta

Termiä identiteettipolitiikka käytetään vähättelemään politiikkaa, joka ottaa huomioon esimerkiksi feminismin, ihmisoikeudet ja ilmastokriisin. Mikään poliittinen liike ei kuitenkaan toimi erillään identiteeteistä, vaikka perinteiset oikeisto-vasemmisto – akselilla toimivat puolueet näin väittävät, kirjoittavat Amanda Pasanen ja Brigita Krasniqi.

Putinismi stalinismin jäljissä – agenttijahtia Venäjällä

Putinismi stalinismin jäljissä – agenttijahtia Venäjällä

Venäjällä kiristetään kansalaisvalvontaa uusilla sortotoimilla. Kenestä tahansa kansalaisesta voi tulla “ulkomainen agentti”, toimija, jolla on yhteys Venäjän ulkomaisiin vihollisiin, kuten Stalinin aikana sanottiin. Ulkomaisten agenttien paljastamista varten on perustettu ilmiantosivustoja. Nimettömät ilmiannot ovat putinismille ja stalinismille yhteinen tekijä, kirjoittavat Tapani Kaakkuriniemi ja Jarmo Koponen.

Pertti ”Pepe” Mikkonen parantaa maailmaa pyörä kerrallaan

Pertti ”Pepe” Mikkonen parantaa maailmaa pyörä kerrallaan

Maailmanpyörä Koroisen kirpputorilla Pertti ”Pepe” Mikkonen huoltaa ja myy vanhoja polkupyöriä ja käyttää rahat maailman parantamiseen. Tuotoilla on tuettu muun muassa Klovneja ilman rajoja, sukuelinten silpomista vastustavia yhteisöjä, Venäjän toisinajattelijoita ja intersukupuolisia.

Mäntsälä, DC – ulkoparlamentaarisen poliittisen terrorin tiet

Mäntsälä, DC – ulkoparlamentaarisen poliittisen terrorin tiet

Uutisvirta täyttyi kaoottisista näkymistä keskiviikkoiltana, 6. tammikuuta 2021. Yhdysvaltain kongressin rakennukseen Washington DC:ssä tunkeutui äärioikeiston ekstremistejä ja samaan aikaan yhden ainoan suomalaisen puolueen edustajat alkoivat julkisesti sanoutua irti väkivaltaisuuksista. Perussuomalaiset. Miksi? – kirjoittaa Oula Silvennoinen.

Uudenvuoden synkkä yksinpuhelu

Uudenvuoden synkkä yksinpuhelu

Presidentin puheen yleissävy oli vihjailevan pessimistinen. Uhat olivat moninaisia ja presidentti epäilee jossakin joidenkin suhtautuvan naiivisti uhkiin. Huomiota kiinnitti Euroopan unionin totaalinen poissaolo puheesta. Poissa olivat myös analyysi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, brexit, Venäjän huolestuttava kehitys, suurvaltakilpailun kiristyminen – aiheista ei olisi ollut pulaa, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

Metsästykseen tarvitaan rajoja ja kurinalaisuutta

Metsästykseen tarvitaan rajoja ja kurinalaisuutta

Uhanalaisten eläinten metsästys ei ole eduksi metsästäjien maineelle. Vielä vähemmän eduksi ovat toistuvat kuolemanvaaraan johtavat metsästysonnettomuudet ja vastakkainasettelu luonnontutkijoiden kanssa. Muualla Euroopassa metsästyksessä on paljon tiukemmat rajoitukset kuin Suomessa. Olisikin harkittava, onko vastaavia rajoituksia säädettävä Suomeenkin, kirjoittaa Aino Tuominen.