Kehysriihessä oli tarkoitus huomioida päätösten oikeudenmukaisuus. Aineksia siihen, että taloustalkoisiin saadaan myös keski- ja suurituloisia, on, mutta edelleen tilanne on se, että yli 7 000 euron kuukausieläkkeisiin ei kosketa ja yli 9 000 euroa ansaitsevien verotus jopa kevenee. Eniten verotus kevenee yli 13 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilla. Kuinka vakava taloustilanteen pitää olla, että myös suurituloisilta voitaisiin vaatia vähän enemmän, kysyy Oras Tynkkynen.
Eutanasia tulisi sallia tiukoin kriteerein – kuolemansairaille silloin, kun fyysisen kärsimyksen pitkittäminen on tarpeetonta ja julmaa. Kuolema ei saa koskaan olla vastaus yksinäisyyteen ja hoivan vähäisyyteen. Eutanasialain rinnalle tarvitaankin saattohoidon ja muistisairaiden loppuvaiheen hoidon kehittämistä, vammaisten oman elämänhallinnan tukemista ja ikääntyneiden yksinäisyyden vähentämistä, kirjoittaa neurologian erikoislääkäri Kati Juva.
Mitä voimme tietää historiasta? Jos tiedämme jotain, mistä tieto on peräisin? Jos emme nähneet sitä itse, miten tiedämme, mitä menneisyydessä on tapahtunut? Historioitsijat, historian kirjoittajat ja historiasta kiinnostuneet ovat vastanneet näihin kysymyksiin eri tavoin aikojen saatossa. Se, mihin luotamme, mitä käsittelemme todisteena ja mistä olemme kiinnostuneet historiankirjoituksessa, on jatkuvasti vaihtuvaa. Historian kirjoittajaa ohjaa aina hänen oman aikansa aatteet ja suuntaukset, kirjoittaa Juha Alavesa.
Valtioneuvostossa hyväksyttiin helmikuun lopussa ehdotus, joka kasvattaa turkistarhoille lintuinfluenssan takia maksettavia korvauksia yli 50 miljoonaan euroon. Ala on ollut jo pitkään kannattamaton ja esimerkiksi bioturvallisuustoimet tiloilla ovat riittämättömiä. Jo 20 EU-maata on kieltänyt turkistarhauksen joko kokonaan tai osittain. Meidän tulisi nyt seurata näiden maiden esimerkkiä ja käyttää rahat korvauksiin alan hallitun alasajon toteuttamiseksi, kirjoittaa Tiina Ollila.
Oulu on edelleen maailman talvipyöräilypääkaupunki ja odottaa innolla kulttuuripääkaupunkivuotta 2026. Kaupunki sai vuonna 2023 THL:n kunniamaininnan ansiokkaasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä. Tänä vuonna juhlitaan myös Oulun liikuntapalveluiden 100-vuotistaivalta. Lue lisää Oulun kuulumisia Kirjeitä Suomesta -sarjassa.
Eurooppalaiset kuluttavat henkilöä kohti vuodessa lähes 26 kiloa tekstiilejä ja heittävät pois noin 11 kiloa. Hyper- ja pikamuoti ovat olleet yksi keskeinen tekijä tekstiilien kulutuksen lisääntymisessä ja sitä on osaltaan vauhdittanut sosiaalinen media, jossa muotitrendejä on voitu levittää kuluttajille aiempaa nopeammin. Tarvitsemme vastavoiman hyper- ja pikamuodille, slowfashionin, kirjoittaa Maria Lehikoinen.
Pekka Haaviston kansalaisvaltuuskunta kokosi viimeisille päiville saakka tukijoita yli puoluerajojen. Presidentinvaalikampanja näytti toteen Haaviston yhteen kokoavan voiman. Mitä vihreät voisivat ottaa opikseen kampanjasta, pohtii kirjoituksessaan Johanna Kohvakka.
Presidentinvaalien toisella kierroksella verrataan ehdokkaiden eroavaisuuksia. Johanna Kohvakka laati yhteistyössä Viitteen eli Tieteen ja teknologian vihreiden kanssa 30 syytä äänestää Pekka Haavistoa.
Kymmenet miehet vetoavat presidenttiehdokas Pekka Haaviston puolesta.
Nuorten naisten ja miesten arvot jakautuvat yhä selkeämmin kahtia ja kauemmas toisistaan. Ilmiö on globaali. Nuorten sukupolvien sukupuolittunut kahtiajako liberaali–konservatiivi-akselilla voi heikentää demokraattista päätöksentekoa, kirjoittaa Aino Tuominen.
Oulun suunnalla on nyt sama murhe kuin muuallakin Suomessa: miten hyvinvointialueiden käy. Pohjois-Pohjanmaalla on eniten huolta aiheuttanut hoitohenkilöstön hyvinvointi ja mielenterveyspalvelujen riittävyys. Vihreitä poliitikkoja työllistävät myös kaivoshankkeiden ja vesivoiman lisärakentamisen tuoma kuormitus luonnolle ja ihmisille.
Suomen koronatilanteesta ja -toimista käydyssä keskustelussa on kiistelty monista valinnoista. Infektioepidemiologia Merja Rantala muistuttaa, että Suomen rokotuskattavuus on hyvää eurooppalaista tasoa ja tehosterokotuksia on annettu muun Euroopan kanssa samaan tahtiin. Hän arvostelee myös kolumnisti Martin Scheininin käsityksiä hybridi-immuniteetista ja ylikuolleisuudesta.
Suomi sai pyyhkeitä energia- ja ilmastosuunnitelmastaan Euroopan komissiolta muun muassa tavoitteiden kunnianhimon ja toimien puutteesta. Vaikka arvostelu koskee Marinin hallituksen jättämää suunnitelmaa, Orpon hallitus uhkaa pahentaa tilannetta entisestään, kirjoittaa Oras Tynkkynen.
Vihreä siirtymä näkyy vahvasti Vaasan seudulla ja investoinneissa on uusiutuvaa energiaa ja akkuvarastoja. Vihreille Vaasan vaalipiiri on kuitenkin yksi haastavimmista ja uusien aluevaltausten tekeminen on vaatinut paljon työtä. Julkisessa keskustelussa pyörivät yhä auringonlaskun alat, turkistarhat ja turve.
Suomen linja ydinaseisiin on selkeästi muuttunut. Aiemmin Suomi on pyrkinyt olemaan eturintamassa tukemassa ydinaseriisuntaan liittyviä aloitteita kuten ydinaseettomia vyöhykkeitä ja
aseriisuntaa kansainvälisen sopimusjärjestelmän puitteissa. Myös YK:ssa Suomi on aiemmin
tukenut ydinaseriisuntaan liittyviä aloitteita, kirjoittaa Kati Juva.
Lääketieteen kehitys tarjoaa parannuksia, mutta liiallinen hoito, tehottomat hoidot sekä turhat sattumalöydökset kuluttavat terveydenhuollon resursseja. Se aiheuttaa haittavaikutuksia ja turhia kustannuksia. Tavoitteena on parantaa potilaiden hoitoa ja vähentää turhia kustannuksia terveydenhuollossa, kirjoittaa Alvar Külmäsu.
Tytti on taas hakenut töitä. Sanna oli tehnyt vääriä valintoja hautajaisissa. Paavo istuu surkeana kirjamessuilla ilman jonoa. Ja Matti – muistatteko miten monta kapakkakeikkaa ja missä kunnossa hän ehti tehdä? Erilainen iva ja pilkka kukoistaa mediassa ja somessa ja me klikkaamme niitä innoissamme.
Turkki käy säälimättä Syyrian Kurdistanin, Rojavan, kimppuun, mutta toiminta jää nyt Gazan
tapahtumien varjoon. Suomikaan ei ole reagoinut Rojavan tilanteeseen ja syy hiljaisuuteen on arvattavissa. Nato-jäsenyyden ja sitä edeltäneen Turkin myötäilyn seurauksena tapahtunut ulkopoliittinen suunnanmuutos on tehnyt Turkista vaikean palan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiselle johdolle, kirjoittaa Rojavan itsehallintoa kannattava Leo Castrén.
Suomessa asuvien maahanmuuttajien asemasta on käyty viime kuukausina räiskyvää keskustelua. Vähemmälle on jäänyt keskustelu eri yhteisöjen sisäisistä toimintatavoista, tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Kansallisteatterin uusi näytelmä nostaa esiin paitsi rasismia myös muslimiyhteisöjen naisiin ja tyttöihin kohdistuvia rajoituksia.
Hallituksen asuntopolitiikan linjaukset vievät pienituloisia vuokra-asujia ahdinkoon. Muutokset asumistukeen, kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja toimeentulotukeen kasautuvat osin samoille perheille. Asumisoikeustuotannosta luopuminen osuu erityisesti Helsinkiin, jossa on kaavailtu ASOa hitas-järjestelmän korvaajaksi, kirjoittaa Tuomas Rantanen.
Hömötiaisen alamäki jatkuu tehometsätalouden vauhdittamana. Kalasääsken tarina on toisenlainen, sen kanta on vahvistunut vainon ja myrkkyjen vähenemisen myötä. Luontokadosta on puhuttu pitkään ja meillä on keinoja sen torjumiseksi. Aika vain uhkaa loppua kesken, kirjoittaa Hannu Tuominen.
Tänä vuonna konkurssiin on haettu lähes 30 prosenttia enemmän yrityksiä kuin viime vuonna. Valtaosa konkurssiin haetuista yrityksistä on pieniä. Nyt on tärkeää pysähtyä ja varmistaa, ettei yksikään yrittäjä sairastu, menetä työkykyään tai elämänhaluaan maksuvaikeuksien tai velkaantumisen vuoksi, kirjoittaa Maria Korpisalo.
Lohikantojen tila on huolestuttava. Liikakalastuksen lisäksi lohta uhkaa myös Itämeren saastuminen, jota pohjoisen kaivoshankkeet osaltaan lisäävät. Ruotsin ja Suomen rajajoella pelätään lohenpyynnin rajoituksia ja pohjoiseen laskevalla Tenojoella lohestus on jo kolmatta kesää kielletty, kirjoittaa Kari Alaniska.
Joukko metsäalan asiantuntijoita kantaa huolta maailmanlaajuisesta metsäkadosta. Kannanotossaan he esittävät, että Suomen tulee ottaa vakavasti roolinsa ilmastonmuutoksen torjujana metsien ja metsäasiantuntemuksen maana kansainvälisesti.
Perjantaina julkaistun hallitusohjelman toimenpiteet syventävät suomalaisten työssäkäyvien köyhyyttä. Oikeudenmukaisuudesta tuli hallitusohjelmassa markkinatalouden vastakohta, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Vihreät näkevät itsensä yleispuolueena, jossa ekologinen kestävyys on kaiken a ja o. Valtavirtamediaan välittyy kuitenkin ainoastaan “yleispuolue”-diskurssi, eikä se, että vihreän politiikan takana olisi aina ekologinen perustelu, kirjoittavat Minna Kanerva ja Outi Leskinen.
Vihreän siirtymän investointeja tarvitaan koko maailmassa lisää, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan. Siirtymästä on hyötyä myös omavaraisuudelle, turvallisuuspolitiikalle ja taloudelle Suomessa. Nyt ei pidä jäädä voivottelemaan siirtymän vaikeutta.
Vihreiden alamäkeen on vaikuttanut moni ulkoinen seikka, jota vastaan ei ole ollut taistelunmahdollisuuksia. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin vihreän valon pilkahduksia. Vihreiden ei pidä kääriytyä pohtimaan vikoja liiaksi, vaan suunnata ajatukset tulevaan, kirjoittaa Silja Keränen.
Verdeä kehittämällä laajennetaan vihreää poliittista keskustelua. Tarvitsemme ammattimaisesti työstettyä Verde-journalismia vihreän politiikan välittämiseen enemmän kuin koskaan aiemmin, kirjoittavat Mari Holopainen ja Hannele Tallqvist.
Vihreä liike on alusta lähtien ollut tulevaisuusorientoitunut. Puolueen paikka talouspoliittisesti ei ole vasemmalla eikä oikealla, vaan tulevaisuuden puolella, kirjoittaa Frank Martela.
Kuntavaalien ehdokaslistoja tarkastelemalla voidaan tehdä tulkintoja puolueiden aktiivikentistä. Siinä missä esimerkiksi sosialidemokraattien aktiiviaika on näiden tilastojen valossa noin kuusi vuotta, lopettaa enemmistö vihreiden ehdokkaista harrastuksen jo ensimmäisiin kuntavaaleihinsa, kirjoittaa Jakke Mäkelä.
Kuntavaalit ovat vihreiden kohtalonkysymys. Puolueen menestyksen avaimet riippuvat kyvystä luoda uutta poliittista ajattelua. Toivottavasti vihreiden linjan kirkastaminen ei tarkoita vain vanhojen kantojen entistä kovemmin huutamista, kirjoittaa Santeri Leinonen.
Provosointia välttelevän ulkopolitiikan aika tuli Venäjä-suhteiden osalta päätökseen 2000-luvun alussa, kun Suomi alko lähestyä Natoa. Kun Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaallinen toiminta lisääntyy Suomessa, ydinsotaa johtavan virhetulkinnan todennäköisyys kasvaa huomattavasti, kirjoittaa Olli Tammilehto.
Helsinki ei saa antaa asuntotuotannon notkahtaa, koska asumisen korkea hinta on paha sosiaalinen ongelma. Kaupungin on työnnettävä tontteja markkinoille vanhaan tahtiin, vaikka se voi tarkoittaa, että niiden huutokauppahinta laskee. Tosin kaupunki ei edelleenkään kilpailuta tontteja, vaikka niin on päätetty vuosia sitten.
Vaalitappion jälkeen vihreät ovat uuden alun kynnyksellä. Ensin on syytä pohtia, mikä meni vikaan. Vihreät ovat unohtaneet oman potentiaalinsa puolueen asiantuntevassa jäsenistössä, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Avaruuden merkitys sodankäynnissä on kasvanut ja sillä on roolinsa myös Ukrainan sodassa. Avaruustoimintaan liittyvät uhat on tunnistettava yhä paremmin, kun yhteiskunnan riippuvuus avaruusteknologista tulevaisuudessa vain kasvaa, kirjoittavat Paavo Heiskanen ja Juuso Liekkilä.
Vihreiden vahvuudet vaikuttavat kääntyneen puoluetta vastaan. Vahva osaaminen ilmastoasioissa on näyttäytynyt saarnaamisena ratkaisujen tarjoamisen sijaan. Tieteeseen nojaaminen on etäännyttänyt tärkeät näkemykset liian kauas ihmisten arjesta, kirjoittaa Hanna Tuovila.
Eduskuntavaalit eivät ratkenneet asiakysymyksiin, vaan asennekysymyksiin. Vihreiden talouspoliittinen linjattomuus on hukkaanheitettyä potentiaalia. Talouspolitiikan haltuunotolla voitaisiin päästää irti myös ylimielisyyden leimasta, kirjoittaa Ville Aarnio.
Vihreät kaipaa lisää talousosaamista ja vähemmän keskittymistä vain ydinkannattajakuntaan. Moni hyvin koulutettu on ollut vihreisiin pettynyt, koska on aistinut asiantuntemuksen ja osaamisen puutetta. Jakkupukukansaa ei pidä karkottaa, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Ympäristöystävälliseksi miellettyjen innovaatioiden kääntöpuolella on usein ilmastohaittoja. Kun ympäristöuhkien koko kirjosta vain muutamat ovat julkisuudessa, hyväksytään helposti ratkaisuja, jotka vievät ojasta allikkoon, kirjoittaa Olli Tammilehto.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon