Väestörakenteen muutos on syytä nostaa seuraavan hallituksen pääteemaksi. Työvoima sote-alalla on huutava, eikä palkka vastaa työn kuormittavuutta. Tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, työhyvinvointia sekä arvostusta, kirjoittaa Mari Holopainen.
Krista Mikkonen: Maahanmuuton säännöt ja asenteet tarvitsevat uudistusta
Kuluneella hallituskaudella on kumottu edellisen hallituksen heikennyksiä turvapaikanhakijoiden asemaan, tehty uudistuksia oleskelulupahakemusten nopeuttamiseksi sekä kotouttamisessa. Työtä on tehtävänä seuraavallekin hallitukselle, koska Suomi tarvitsee maahanmuuttoa.
Liikkumattomuustrendi käännetään lasten ja nuorten harrastustoimintaan panostamalla
Liikuntaharrastukset ovat tärkeä osa yhteiskunnallista hyvinvointia. Suomalaiset liikkuvat kuitenkin aivan liian vähän. Liikunnallisen aktiivisuuden trendi on ollut laskeva jo vuosia. Etenkin lasten ja nuorten kohdalla Suomessa pitäisi tehdä suuria korjausliikkeitä, joilla suomalaiset saataisiin liikkumaan selvästi nykyistä enemmän, kirjoittavat Eva Tawasoli ja Shawn Huff.
Sivistysvaliokunta väläyttää tekijänoikeuslain kokonaisuudistusta
Tekijänoikeuslaki on yksi ilmaisunvapauden kannalta keskeisimmistä laeista. Lain kokonaisuudistus osoittaisi edelläkävijyyttä, sillä missään muussa maassa ei vielä ole toteutettu täysin digiajan tarpeisiin laadittua tekijänoikeuslakia.
EU-aakkosissa pakkoremontti on ruma sana
Euroopan unionin perusrakenne on yksinkertainen, mutta kakkua on kuorrutettu moninkertaisella multinationaalis-historiallisella kerroksella. Jokainen voi valita kakusta palan kerrallaan ja huutaa suurta vääryyttä. Maistuu pahalta, liian pieni/suuri pala ja aivan liian kallis. EU-konditorian energiaremonttikakku on nyt luupin alla.
Uusi vammaispalvelulaki vahvistaa yhdenvertaisuutta
Vammaispalvelulain tehtävä on turvata yksilölliset ja tarpeen mukaiset palvelut jokaiselle vammaiselle. On aivan oleellista, että oikeudesta vammaispalveluihin säädetään laissa, jotta nämä oikeudet tosiasiallisesti toteutuvat.
Maria Ohisalo: Ilmastoteot ovat talous- ja turvallisuuspolitiikkaa
Vihreä siirtymä tarkoittaa matkaa kohti ilmaston, luonnon ja ihmisten kannalta kestävää yhteiskuntaa. Kyse on siitä, että uudistamme tapojamme tuottaa energiaa ja ruokaa ja teemme esimerkiksi liikkumisesta ja asumisesta vähäpäästöistä. Kyse on siis maan uudistamisesta niin, että elämässä arvokas pysyy ennallaan, kirjoittaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.
Voiko ilmastosynnit hukuttaa suohon?
Konkreettisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävästä toiminnasta tulee hyvä mieli. Rahallista hyvittämistä tärkeämpää on kuitenkin jättää esimerkiksi turhat lomalennot lentämättä ja toimia täten esimerkkinä myös muille. Yksilön toimien lisäksi tarvitaan myös yhteiskunnallisia toimia, kirjoittaa Juha Lempiäinen.
Voisiko Amsterdamin käyttöhuoneista ottaa mallia Suomeen?
Amsterdamissa turvallisten huumeiden käyttöhuoneiden asiakaskunta vähenee ja vanhenee. Helsingin kaupunki tukee käyttöhuoneiden perustamista, mutta lainsäädäntö ei anna myöden edes kokeiluille. Kokeilulle olisi korkea aika, kirjoittaa Kati Juva.
Yrityksille verohelpotuksia TKI-investointeihin, Suomen Akatemian rahoitusta vahvistettava pysyvästi
Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaistaan tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Yritysten tuet voitaisiin korvata ainakin osin verokevennyksin. T&K-toiminnan rahoituslaista on tehtävä päätöksiä nopeasti, kirjoittavat Mari Holopainen ja Henry Scheinin.
Osinkoverotuksesta porkkanaa tuotekehitykseen ja vihreään siirtymään
Valtiovarainministeriö luki loppuvuonna taas perinteiset madonluvut päättäjien pureskeltavaksi. Säästöjä on yleensä haettu sosiaalietuuksista ja yritystuista. Tulopuolella on useimmiten keskitytty työllisyyden parantamiseen, mutta keskusteluun ovat nousseet myös veronkorotukset.
Pelottelu ei paranna keskustelua pienreaktoreista
Energiakeskustelussa on paljon hypeä sekä pienreaktoreiden että vedyn suhteen. On tärkeää että hyödyistä ja haitoista kerrotaan tosiasioihin perustuen, kirjoittaa Ville Tulkki.
Huonot ratkaisut energiakriisiin voivat kostautua
Energiakriisissä on keskityttävä toimiin, joilla varmistetaan sähköenergian riittävyys. Sen sijaan, että heikennettäisiin kannustimia säästää energiaa, tulisi tukia kohdistaa energian hinnan noususta eniten kärsiville, kirjoittaa Tieteen ja teknologian vihreät.
Onko kokoomus viheroikeiston ainoa vaihtoehto?
Keskustan kannatus on valunut historiallisen alas ja osasyynä pidetään “vihervasemmistolaisessa” hallituksessa oloa. Vihreissäkin on käyty sisäistä keskustelua puolueen sijoittumisesta perinteisellä oikeisto–vasemmisto-akselilla. Halu edistää ympäristönsuojelua ja tasa-arvoa ei ole kuitenkaan riippuvainen tästä jaosta, kirjoittavat Eveliina Laakso ja Timo Huhta.
Meneillään on epäreilu siirtymä
Energiakriisistä selviytymiseksi tehdyt tukitoimet kohtelevat Suomessa ihmisiä epäreilusti. Keskiluokka vaikuttaa hyötyvän tuista eniten. Kovinta hintaa tilanteessa maksavat ne, joiden talous on jo valmiiksi tiukimmalla, kirjoittaa Jarkko Lauspalo.
Lihansyönnin planetaariset rajat: Mikä riittää, mikä on ylikulutusta?
Maapallon resursseja ylikulutetaan ja ilmasto- ja ekokriisi tuovat myös yhteiskunnallisia seurauksia. Kaikki tämä uhkaa myös suomalaisten terveyttä. Todennäköisesti vain hyvin vahvat ohjauskeinot voivat saada aikaan riittävän isot muutokset riittävän nopeasti. Yksi keino olisi kulutuskäytävä, joka rajaisi esimerkiksi lihan syöntiä.
Lemmikit ja tuotantoeläimet eivät ole samalla lautasella
Kuinka moni voi kuvitella syövänsä lemmikkieläimen? Onko ok, että eläimet kärsivät ja kuolevat makunautintojemme vuoksi? Eivätkö maitotuotteet ja kananmunat sittenkin käy? Juha Lempiäinen kysyy monta henkilökohtaista kysymystä.
Pienen joukon valitut määräävät tahdin seurakunnissa
Suomessa käytiin sunnuntaina seurakuntavaalit. Suomalaisten enemmistö kuuluu evankelis-luterilaiseen seurakuntaan, mutta vain harva antoi äänensä vaaleissa. Seurakuntavaaleissa äänestäjän kuluttajansuojan haastavat sitoutumattomien listat, kirjoittaa Laura Pullinen.
Vegaanikin voi elää ärtyvän suolen kanssa
Kasvisruokaa ja ärtyvän suolen oireyhtymää on pidetty mahdottomana yhtälönä. On kuitenkin yksilöllistä, miten eri ruoka-aineet aiheuttavat oireita. Ruokavalio on joka tapauksessa vain osa hoitoa, kirjoittaa joukko ravitsemuksen asiantuntijoita puheenvuorossaan.
Eurooppa vihertyy, mutta suomalaisia ei ole kärkikaartissa
EU:n historiallisen vihreän siirtymän ohjelman polulla on vielä monta vaikeaa vääntöä ja päätösrumbaa. Arvostettu Politico-media on listannut Green Dealin vaikuttajia, eikä heidän joukossaan ole yhtään suomalaista nimeä, kirjoittaa Leena Brandt.
Esteettömyys on ihmisoikeus
Myönteinen asenne esteettömyyttä kohtaan on eduksi esteettömyyttä
edistettäessä, mutta se ei korvaa lainsäädäntöä. Se ei muutu hissiksi,
pistekirjoitukseksi, äänimajakaksi tai induktiosilmukaksi. Esteettömyyslainsäädäntömme tarvitsee selkeitä velvoitteita, aktiivista valvontaa ja tuntuvia sanktioita, kirjoittavat Amu Urhonen ja Pauli Rautiainen.
Covid-19 laantui taudiksi muiden joukkoon
Jätevesiseurannat kertovat koronatartuntojen olevan reippaassa kasvussa ja sairaalassa olevien koronapositiivisten osuus nousee jyrkästi. Rokotusten ansiosta sairaus ei ole enää kovin vaarallinen ja sairaalapotilaatkin ovat hoidossa pääosin muun syyn takia. Tämä on nyt normaali olotila, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Lihan vaihtaminen kasviproteiineihin ei ole hankalaa
Julkisuudessa on nostettu esiin väitteitä, joiden mukaan lihan ravintoaineet olisivat vaikeasti korvattavissa. Todellisuudessa suomalaisten ongelmana on sellaisten ravintoaineiden vaje, joita saadaan kasvikunnasta, kuten folaatti ja kuitu.
Ovatko kaivokset vihreiden seuraava ydinvoima?
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii sähköistymistä, mutta se taas vaatii lisää metalleja. Ilmastoneutraali yhteiskunta tarvitsee toteutuakseen kaivoksia, mutta niiden luonnonsuojelulliset haitat ovat ristiriidassa ilmastohyötyjen kanssa. Miltä näyttäisi kaivos, jota Vihreä liike voisi kannattaa, kysyy Hannu Oskala.
Valtion omistajaohjaus kaipaa järkeä
Valtion omistajaohjauksen historia on synkkä ja tuulinen. Kun ohjauksessa sekoittuvat taloudelliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet, vaarantuu moni yhteiskunnan kannalta kriittinen tekijä. Syyllisten etsimisen sijaan tarvitaan selkää linjaa ohjaukseen, kirjoittaa Eva Tawasoli.
Kaivoslain uudistus ei riittävästi turvaa luonnon monimuotoisuutta eikä takaa riittäviä korvauksia kaivosvarauksista
Kaivoslaissa pitäisi määritellä, milloin malminetsintä ei ole mahdollista ja mille alueelle kaivostoiminta ei sovellu. Ilman tätä voidaan nähdä kansainvälisiä investointisuojaoikeudenkäyntejä kaivosjättejä vastaan. Kolin ympäristön varaus on esimerkki siitä, etteivät nykyinen tai uusi esitys laista toimi tältä osin, kirjoittavat Mari Holopainen ja Inka Hopsu.
Pelkät kannusteet eivät riitä – ylikuluttavaa elämäntapaa on suitsittava myös rajoituksin
Ilmastotoimia tuetaan silloin, kun se tarkoittaa rahan jakamista. Kielloista ja rajoituksista päättäminen on vaikeampaa, kirjoittaa Amanda Pasanen.
Helsinki ei riitä vihreille
Suomessa ei voi olla suuri puolue, jos on suuri vain Helsingissä. Vahva pääkaupunkiseutu on
menestystekijä koko maalle, mutta politiikassa vastakkainasettelu ole viisasta. Kepulainen Helsingin-vastainen retoriikka on pahimmillaan ala-arvoista, mutta yhtä lailla on syytä miettiä, miten Helsingin etuja
ajetaan.
Rosa Meriläinen: Elämät eriytyvät kulttuurielämän keskittyessä menestyviin kaupunkeihin
Kulttuuri kuuluu kaikille, mutta yhdenvertaisuus ei toteudu pelkästään maksuttomalla kirjastolla tai tuetuilla lippuhinnoilla. Osalla Suomen kunnista on melkoisia haasteita toteuttaa mitään muuta kuin viivytystaistelua näivettymistä vastaan. Yhteistyö eri toimialojen ja kuntien välillä voi olla ratkaisu kulttuurista näivettyvien alueiden pelastamiseen, kirjoittaa Rosa Meriläinen.
Budjetti 2023: Tuhlaustaloudesta on siirryttävä järkitalouteen ja vauhditettava perustulolla yrittäjyyttä
Vaalien alla on houkutus tarjota kansalaisille ylimääräisiä satasia ja toisaalta ehdottaa menoleikkauksia kamreerityyliin. Nyt tarvitaan kuitenkin toisenlaista budjettipolitiikkaa, T&K-investointien tukemista ja perustulo takaamaan pienten yritysten alkutaivalta.
Politiikan superviikonloppuna kolme puoluetta kääntyi vaaliasentoon
Viime viikonloppuna kolme puoluetta kolmella paikkakunnalla valmistautui eduskuntavaaleihin puoluekokouksissaan. Kokoomus ei halunnut suututtaa ketään, keskusta etsi omiaan ja vasemmistoliitto viimeisteli onnistuneen Nato-prosessinsa, kirjoittaa Eero Karisto.
Luontokadon pysäyttäminen on myös taistelua tauteja vastaan
Koronapandemia on herättänyt yhteiskunnat näkemään tauteihin varautumisen tärkeyden. Valtiot ja kansainväliset instituutiot lupailevat uutta rahoitusta uusien pandemioiden estämiseksi. Erityisesti trooppisten ja subtrooppisten metsien suojelu voisi olla tehokas keino estää uusien tartuntatautien leviämistä.
Vegepaniikki ruokamaakunnan keskuskaupungissa
Sen piti olla helppo päätös. Yleensä tällaiset päätökset kun ovat hallinnollisia, eivätkä oikeastaan edes kuulu valtuustolle. Seinäjoella kävi kuitenkin toisin, ja alkoi kahden vuoden erikoinen episodi, kirjoittaa Tuomas Ojajärvi
Asevarustelulle tarvitaan vihreä vaihtoehto
Vihreä turvallisuuspoliittinen vaihtoehto on hiipunut näkyvistä. Venäjän hyökkäyksen jälkeen vihreät ovat olleet eturivissä hakemassa Nato-jäsenyyttä. Vihreiden tulisi palata rauhanpolitiikan edelläkävijäksi näillä aloitteilla, kirjoittaa Marko Ulvila.
Puoluekokous 2022: Vihreät saivat eväitä, mutta eivät vielä ratkaisua
Kannatusalhossa taistelevien vihreiden puoluekokouksessa ei ehkä syttynyt mitään euforista paloa, mutta jälkeäkään tappiomielialasta ei näkynyt. Tarvitaan määrätietoista työtä toisaalta omien joukkojen motivaation varmistamiseksi, toisaalta julkikuvan säätämiseksi, kirjoittaa Eero Karisto.
Puoluekokous 2022: Yksityiskohtien viilaamista vai suuria linjoja?
Vihreiden perusteellinen poliittinen ohjelma sai osakseen perinpohjaisen käsittelyn perfektionismiin taipuvaisessa puolueessa. Osin pienistäkin viilauksista vääntäminen vei puoluekokouksen ajan niin, että aikaa yleiselle poliittiselle keskustelulle ei juuri jäänyt, vaikka monet olivat siihen huolella valmistautuneet, kirjoittaa Eero Karisto. Hän kysyy, olisiko aika miettiä ajankäyttöä ja ohjelmatyötä uusiksi.
Puoluekokous 2022: Vihreät vihertyvät
Vihreät ovat aiempaa vahvemmin ympäristöpuolue. Tämä tuli selväksi ainakin puoluekokouksessa puolueen johtohenkilöiden puheista. Muita suuria teemoja ovat koulutus ja turvallisuus, kirjoittaa Eero Karisto vihreiden puoluekokouksen tapahtumista.
I hoppet om bättre framtid i Närpes
I Närpes pågar det brottsundersökningar kring arbetsrelaterad utnyttjande av växthusarbetare. Arbetstagarna kommer från länder där det inte alltid är lika självklart att lita på myndigheter som i Finland, och deras tröskel att kontakta myndigheter kan vara hög. Risken för utnyttjandet blir större utan språkkunskaper och kunskaper om arbetstagarnas rättigheter, skriver Tuula Närvä.
Toiveena parempi tulevaisuus Närpiössä
Närpiössä on käynnissä rikostutkinta kasvihuoneissa työskentelevien aasialaisten työperäisestä hyväksikäytöstä. Työntekijöillä saattaa olla kotimaastaan perittyjä epäilyksiä viranomaisia kohtaan, ja kynnys ottaa yhteyttä viranomaisiin voi olla suuri. Kun suomalaista järjestelmää ja kieltä ei tunne ja tietoa omista oikeuksista on vähän, hyväksikäytön riski kasvaa, kirjoittaa Tuula Närvä.
Ilman kaivoksia ei tapahdu vihreää siirtymää
Kaivoslakia uudistetaan ja vihreät ovat linjanneet, että kaivannaisia tarvitaan muun muassa tuulivoimaloihin ja sähköautojen akkuihin. Uusiutuvia energialähteitä koskeva hypetys on valitettavan yleistä, eivätkä ne ole kaivosvapaa teknologiavaihtoehto. Ydinkaukolämpökin on kannatettava vaihtoehto, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.
Kuuntele Verden podcastia!
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon