Kahden miljardin jättipotti vauhdittaa ilmastosiirtymää

Kahden miljardin jättipotti vauhdittaa ilmastosiirtymää

Hallituksen ohjelmaluonnos kestävän kehityksen vauhdittamiseksi sisältää ilmaston kannalta oikeita painotuksia. Mukana ovat muun muassa puhdas vety ja sähköpolttoaineet (P2X), hukkalämmöt ja geolämpö, kiertotalous ja muovien kemiallinen kierrätys. Luonto jää kuitenkin vähälle ja on mielenkiintoista, miten vähän biotalous on esillä, kirjoittaa Oras Tynkkynen.

Saisiko olla ruotsia?

Saisiko olla ruotsia?

Ruotsin kielen asema Suomessa on tunteita herättävä aihe, mutta voisiko keskustelua kääntää mahdollisuuksien suuntaan? Olen huomannut kuinka maahanmuuttaja-opiskelijat haluavat opiskella kieliä – myös ruotsia, jotta heidän työmahdollisuutensa olisivat mahdollisimman hyvät. He näkevät kielet rikkautena, kirjoittaa Kalle Vihtari.

Eettisen rahaston sisällä voi olla aseteollisuutta, tupakkaa ja roskaruokaa

Eettisen rahaston sisällä voi olla aseteollisuutta, tupakkaa ja roskaruokaa

Pankit markkinoivat eettisiä rahastoja vastuullisina sijoituskohteina. Esitteissä kerrotaan miten yhtiöt on valittu mm. vastuullisuuden, kestävän kehityksen ja eettisyyden perusteella. Tarkempi perehtyminen kuitenkin paljastaa, että mainoslauseiden taakse saattaa piiloutua myös eettisesti kyseenalaista liiketoimintaa, kirjoittaa Juha Lempiäinen.

Yle on karjalaistettava

Yle on karjalaistettava

Suomessa jatkuvasti nousee esille karjalankielisten mediapalveluiden tarve. Tähän ongelmaan olisi helppo ja yksinkertainen ratkaisu, josta on Ylellä jo kokemustakin: oma toimitus vähemmistölle. Karjalankielinen ja karjalaisuutta koskevat mediasisällöt palvelisivat karjalaisten lisäksi myös valtaväestöä paikkaamalla tiedonpuutetta, kirjoittaa Tuomo Kondie.

Kommunistit ulos – Onko tämä peliä vai sattumaa ja sähläystä?

Kommunistit ulos – Onko tämä peliä vai sattumaa ja sähläystä?

Kun kokoomuslainen Atte Kaleva unelmoi Helsingistä ilman kommunisteja, pelasiko hän julkisuuspeliä? Vai sanoiko hän vain mitä ajatteli? Ihmisten käytös ei seuraa Afrikan tähden sääntöjä vaan on sotkuinen yhdistelmä sattumaa, erilaisia ideologioita, oikeudentuntoa ja sähläystä, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Leikitäänkö palikoilla?

Leikitäänkö palikoilla?

Suomen puoluekenttä on jäykkä, mutta kannattaja- ja kannatusprofiilit muuttuvat nopeasti. Seuraavat eduskuntavaalit voivat olla blokkivaalit, ja jakolinjat ovat näkyvillä; vasemmistohenkinen liberaaliblokki ja sinimusta konservatiiviblokki. Kuninkaantekijänä tässä on keskusta, joka pystyy solahtamaan kumpaan tahansa porukkaan, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Kääntääkö ”ilmastovienti” Suomen viennin suunnan?

Kääntääkö ”ilmastovienti” Suomen viennin suunnan?

Ilmastonmuutos muuttaa globaalin kysynnän rakennetta ja ilmastopolitiikan muutos vauhdittaa prosessia. Maailman johtavien yritysten ja finanssialan toimijoiden strategiset valinnat vahvistavat, että maailma on matkalla vähähiiliseen talouteen. Voittajat surffaavat muutoksen aallonharjalla, kirjoittaa Timo Tyrväinen.

Älä luota puolueeseen

Älä luota puolueeseen

Suomalaiset eivät luota puolueisiin, ja hyvä niin. Meillä on avoimehko hallintokulttuuri, vapaa journalismi ja hallintojärjestelmä, jossa valtaa on hajautettu. Kaikkien tehtävänä on kytätä toisia. Ei siinä luottamaan ehdi, eikä pidä, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Perustulo vie meitä kohti kestävämpää yhteiskuntaa

Perustulo vie meitä kohti kestävämpää yhteiskuntaa

Perustulon avulla voidaan yhdistää sosiaaliturva ja työnteko. Se ei kuitenkaan ole vain tekninen ratkaisu sosiaaliturvan yksinkertaistamiseen vaan välttämätön osa tulevaisuuden kestävää yhteiskuntaa ja elämäntapaa, kirjoittavat Peppi Seppälä ja Lukas Korpelainen.

Zero Waste -idea ei riitä kestävään kehitykseen

Zero Waste -idea ei riitä kestävään kehitykseen

Jokainen pienikin ekoteko on eteenpäin, mutta ne on valittava omien voimavarojen mukaan. Esimerkiksi omien jätteiden vähentäminen nollatasolle vaatii valtavasti aikaa ja voimia. On kannatettavaa miettiä ensin isoa kokonaisuutta eli asumisen, liikkumisen ja ruuan päästöjä, kirjoittaa Susanna Luukinen.

Mitkä ovat ilmastovanhemman opit murrosikäiselle?

Mitkä ovat ilmastovanhemman opit murrosikäiselle?

Ilmastonmuutoksen ja ekologisen kriisin seurauksista kärsivät ennen kaikkea tulevat sukupolvet. Tämän päivän murrosikäinen pohtii tulevaisuuden vaihtoehtoja, opiskelua, ammattia ja mahdollista perhe-elämää. Miten me vanhemmat voimme häntä tukea ja neuvoa, kysyy Minna Kanerva.

Mistä sinä leikkaisit?

Mistä sinä leikkaisit?

Vaalipaneelit ovat taas vauhdissa, ja toimittajat kyselevät leikkauslistojen perään. Myös 1990-luvun lama on noussut keskusteluun. Suomessa elää edelleen voimakkaana tarina kriisistä, josta voi nousta vain menoja karsimalla, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Onko jo aika haudata Fennovoiman hanke?

Onko jo aika haudata Fennovoiman hanke?

Fennovoima odottaa yhä rakennuslupaa, joka tulee vuoden sisään hallituksen käsittelyyn. Ydinvoimalahankkeen tähänastiset vaiheet ovat vähintään kiusallisia ja kunnissa mietitään, millaisiin kustannuksiin on sitouduttu. Vähäpäästöistä energiaa kuitenkin tarvitaan, ja hankkeelle voi toivottaa vain menestystä, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.

Luontoa ja kaupunkia ei pidä asettaa vastakkain

Luontoa ja kaupunkia ei pidä asettaa vastakkain

Asuntorakentaminen jatkuu pääkaupunkiseudulla, ja se vie väistämättä jonkin verran tilaa luonnolta. Laadukkaalla kaupunkisuunnittelulla voidaan kuitenkin vastata sekä kaupungistumisen haasteisiin että luontoarvojen säilyttämisen tavoitteisiin. Erityisesti lähimetsien riittävä säilyttäminen on tärkeää, kirjoittavat Atte Harjanne ja Eva Tawasoli.

Miksi meidän ei pitäisi puhua identiteettipolitiikasta

Miksi meidän ei pitäisi puhua identiteettipolitiikasta

Termiä identiteettipolitiikka käytetään vähättelemään politiikkaa, joka ottaa huomioon esimerkiksi feminismin, ihmisoikeudet ja ilmastokriisin. Mikään poliittinen liike ei kuitenkaan toimi erillään identiteeteistä, vaikka perinteiset oikeisto-vasemmisto – akselilla toimivat puolueet näin väittävät, kirjoittavat Amanda Pasanen ja Brigita Krasniqi.

Mäntsälä, DC – ulkoparlamentaarisen poliittisen terrorin tiet

Mäntsälä, DC – ulkoparlamentaarisen poliittisen terrorin tiet

Uutisvirta täyttyi kaoottisista näkymistä keskiviikkoiltana, 6. tammikuuta 2021. Yhdysvaltain kongressin rakennukseen Washington DC:ssä tunkeutui äärioikeiston ekstremistejä ja samaan aikaan yhden ainoan suomalaisen puolueen edustajat alkoivat julkisesti sanoutua irti väkivaltaisuuksista. Perussuomalaiset. Miksi? – kirjoittaa Oula Silvennoinen.

Metsästykseen tarvitaan rajoja ja kurinalaisuutta

Metsästykseen tarvitaan rajoja ja kurinalaisuutta

Uhanalaisten eläinten metsästys ei ole eduksi metsästäjien maineelle. Vielä vähemmän eduksi ovat toistuvat kuolemanvaaraan johtavat metsästysonnettomuudet ja vastakkainasettelu luonnontutkijoiden kanssa. Muualla Euroopassa metsästyksessä on paljon tiukemmat rajoitukset kuin Suomessa. Olisikin harkittava, onko vastaavia rajoituksia säädettävä Suomeenkin, kirjoittaa Aino Tuominen.

Solidaarisuus on pienimmillään silloin, kun sitä tarvitaan kaikista eniten

Solidaarisuus on pienimmillään silloin, kun sitä tarvitaan kaikista eniten

Koronapandemian seurauksena useita maailman alueita uhkaa äärimmäinen köyhyys ja nälänhätä. Vaikka akuutin nälänhädän riskistä puhuttiin jo keväällä 2020, kansainvälinen yhteisö ei ole reagoinut varoitusmerkkeihin riittävällä tarmolla. Ihmisille, jotka kärsivät kriisistä pahiten tulee löytyä tukea ja solidaarisuutta, kirjoittaa Eva Tawasoli.

Digitaitavia feministiörkkejä tarvitaan pelimaailmaan

Digitaitavia feministiörkkejä tarvitaan pelimaailmaan

Netin fantasiamaailma voi näyttää harmittomalta, mutta meemi- ja pelikulttuurin sisältä paljastuu usein myös valkoista ylivaltaa, rasismia ja seksismiä. Nyt tarvitaan digimaailmaa ymmärtäviä aikuisia, feministiörkkejä, pelastamaan pojat netin saalistajilta, kirjoittaa Mari Saario.

Miten hiilineutraalius saavutetaan oikeudenmukaisesti?

Miten hiilineutraalius saavutetaan oikeudenmukaisesti?

Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on välttämätön, jos haluamme turvata oman ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Julkisessa keskustelussa keinoja oikeudenmukaisen siirtymän tukemiseksi ei ole juuri esitelty. Nyt toimilla on jo kiire, jotta oikeudenmukaisuus ei jää sanahelinäksi, kirjoittaa Tatu Leinonen.

Miten ihmisestä tulee poliittinen minä ja miten se voisi säilyä

Miten ihmisestä tulee poliittinen minä ja miten se voisi säilyä

Poliittinen herääminen tapahtuu usein toimimalla jonkin asian puolesta, kuten puolustamalla lähipalvelua tai lähiympäristöä. Kansalaistoiminnasta on ollut helppo siirtyä puolueiden tarjoamaan vaikutuskanavaan, mutta viime vuosina puolueilla on ollut yhä suurempi työ saada aktiivien innostus säilymään, kirjoittaa Rauli Mickelsson.

Mukavien kaupunkien rakentaminen on tärkeämpää kuin koskaan

Mukavien kaupunkien rakentaminen on tärkeämpää kuin koskaan

Koronan aikaan erityisen tärkeiksi ihmisille muodostuvat lähialueet ja kotikorttelit, joilta kaivataan niin palveluita kuin viihtyisyyttä vastapainoksi kotona olemiselle. Tehokkaalla joukkoliikenteellä voidaan toteuttaa visiota kaupungista, jossa ihmisten työ ja arkipäivän toimet ovat saavutettavissa 15 minuutin pyöräily- tai kävelymatkalla, kirjoittaa Jaakko Stenhäll.

Ikäihmisten ääni kuuluviin korona-aikanakin

Ikäihmisten ääni kuuluviin korona-aikanakin

Kevään koronarajoitukset kohtelivat kaikkia yli 70-vuotiaita hauraina riskiryhmäläisinä. Kaikki ihmiset ja ihmisryhmät haluavat kuitenkin olla mukana päättämässä heitä itseään koskevista asioista – myös ikäihmiset, kirjoittaa Kati Juva.

Tutkijat kannustavat kollegoitaan ilmastoaktivismiin

Tutkijat kannustavat kollegoitaan ilmastoaktivismiin

Moni tieteentekijä on päätynyt siihen, että maailman nykytilanne ei salli etäistä tutkija-asennetta, vaan heidän on kannettava vastuutaan yhteiskuntaa kohtaan. Siksi he ovat liittyneet ilmastoprotesteihin, kirjoittaa Minna Kanerva.

Annetaan tilaa pimeälle

Annetaan tilaa pimeälle

Keinotekoisen valaistuksen käytössä on monessa paikassa menty liian pitkälle. Monelle eläinlajille olisi hyödyllistä, ihminen mukaan luettuna, että valosaasteen määrää vähennettäisiin ja sen tarpeellisuutta harkittaisiin tarkemmin, kirjoittaa Pertti Rautiainen.

Suomeen tarvitaan kattava lobbausrekisteri

Suomeen tarvitaan kattava lobbausrekisteri

Kenen ääni päätöksenteossa kuuluu? Suomelle on jo pitkään suositeltu avoimuusrekisteriä, jonka avulla pystyttäisiin määrittelemään lainsäädännöllinen jalanjälki. Nyt rekisteri on valmisteilla, kirjoittavat Mari Holopainen ja Laura Nordström.