Kulutuskäytävät määrittelevät, miten paljon kuluttamista mahtuu kestävään kehitykseen

Kulutuskäytävät määrittelevät, miten paljon kuluttamista mahtuu kestävään kehitykseen

Kulutuskäytävien käsite määrittää kulutukselle lattiat ja katot. Lattiat ovat ihmisen perustarpeet täyttävä kulutuksen määrä, katot ovat planeetan kantokyvyn rajat. Kulutuskäytävät vähentäisivät kulutuksen määrää vähemmän tuhoisalle tasolle. Käytännön toteutusta ennen olisi kuitenkin käytävä perusteellinen keskustelu ihmisen tarpeista, kirjoittaa Minna Kanerva.

Nyt on aika perustaa Vihreät pantterit

Nyt on aika perustaa Vihreät pantterit

Aluevaalien jälkeen on käyty vilkasta keskustelua vihreydestä. Vihreät ei ole pelkästään nuorten puolue, vaan kannattajia on kaikissa ikäryhmissä. Vihreät on kuitenkin perussuomalaisten lisäksi ainoa puolue, jolla ei ole omaa eläkeläisjärjestöä. Tänä keväänä olisi jo aika perustaa se, ehdottaa Hannu Tuominen.

Verde jatkaa vihreää journalismia puolueen tuella

Verde jatkaa vihreää journalismia puolueen tuella

Aluevaalien jälkeen on virinnyt jälleen keskustelu Vihreän Langan kohtalosta. Verde syntyi puolitoista vuotta sitten jatkamaan vihreää journalismia ja tähän työhön saamme tänä vuonna puolueelta tukea. Puoluehallitus päätti asiasta joulukuussa ja sopimus allekirjoitettaneen lähipäivinä, kirjoittaa Leena Brandt.

Vihreä nainen on pallinsa ansainnut

Vihreä nainen on pallinsa ansainnut

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on ollut aina vihreille tärkeä tavoite. Tasa-arvoisen vaalituloksen riemua estää asioiden sukupuolittuminen ja ongelmapuhe vihreistä naisista. Naisten esiinmarssi politiikassa ei ole ongelma, mutta heidän vähättelynsä on, kirjoittaa Rosa Meriläinen.

Aluevaalit eivät ole tietokilpailu

Aluevaalit eivät ole tietokilpailu

Aluevaalien ennakkoäänestys on päättynyt ja 26,3 prosentin äänestysaktiivisuus viittaa siihen, etteivät pahimmat pelot toteudu. Äänestäjät intoutuvat ehkä jopa kuntavaalien tasolle eli joka toinen äänestysikäinen käy uurnilla sunnuntai-iltaan mennessä. Näitä vaaleja vaivaa eurovaalien kaltainen ”en ymmärrä mistä äänestetään” -hokema, kirjoittaa Leena Brandt.

Ovi auki Natoon, mutta ei liittouduta

Ovi auki Natoon, mutta ei liittouduta

Venäjän mielestä Suomi ei saisi liittyä Natoon. Naton ongelmat ovat ydinasekeskeisyys ja konfliktinratkaisutavat. Paras tapa tukea liennytystä ja ydinaseriisuntaa olisi se, että Suomi pysyy osana länttä, mutta ei vielä liittoudu, kirjoittaa Kati Juva.

Maatalous on kriisissä ja yrittäjät uupuvat

Maatalous on kriisissä ja yrittäjät uupuvat

Maatalouden kannattavuus on jatkunut pitkään heikkona. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat näkyneet satojen määrissä, ja ilman globaalia kauppaa eläisimme katovuotta. Moni tilallinen miettii, kannattaako toimintaa enää jatkaa, kirjoittavat Tuomas Laitinen ja Simo Räty.

Miehistä puhumisen sietämätön vaikeus

Miehistä puhumisen sietämätön vaikeus

Miehet ovat puheissa joko syrjäytymisvaarassa olevia ahdistavan miehenmallin murskaamia alkoholiongelmaisia mielenterveyspotilaita tai sähköautoista, lähijunista, metsästyksesta tai kalastuksesta kiinnostuneita. Entä jos ei ole kumpaakaan, pohtii Tuomas Saloniemi puheenvuorossaan.

Ilmastoaktivismi on toivon luomista

Ilmastoaktivismi on toivon luomista

Ilmastoaktivistit muistuttavat meitä siitä, mitä me välttelemme. Ilmastoahdistus ja -toivo ovat merkittävässä yhteydessä käytännön toimintaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Toivon luomiseksi tarvitaan kulttuuri, jossa aiheen pakoilu lopetetaan, kirjoittaa Julia Sangervo.

Hinnasta viis -asenteella eivät ilmastotoimet onnistu

Hinnasta viis -asenteella eivät ilmastotoimet onnistu

Vihreitä on arvosteltu siitä, etteivät talousasiat kiinnosta. Kun ilmastotoimista puhutaan, löytyy kuitenkin aivan muita tahoja, jotka suosivat taloudellisesti kalliita ratkaisuja. Ilmastotoimista on edessä vääjäämättä niin iso lasku, ettei meillä ole varaa suosia kustannustehottomia keinoja, kirjoittaa Leena Brandt.

Onko Suomi ilmastohätätilassa, ja mitä sitten?

Onko Suomi ilmastohätätilassa, ja mitä sitten?

Olemme päättäneet yhdessä, että ilmastotoimilla on kiire. Nykytilanteessa meillä on tarve rakentaa puhdasta energiantuotantoa nopeasti. Hankkeita on saatava käyntiin pian, jotta saamme pienreaktoreita mahdollistamaan Suomen hiilineutraaliustavoitetta, kirjoittaa Rauli Partanen.

Mitä sitten, kun pienydinreaktorit tulevat?

Mitä sitten, kun pienydinreaktorit tulevat?

Pienydinreaktorit ovat tulossa kaupallisesti saataville 2020-luvun aikana. Vastaanotto on ollut Suomessa suotuisa, mutta teknologian käyttöönotto vaatii lainsäädännön uudistamista, kirjoittaa Rauli Partanen.

Kiinalaiset ohittivat suomalaiset päästöissä – mitä nyt?

Kiinalaiset ohittivat suomalaiset päästöissä – mitä nyt?

Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä julkaistiin uudet päästöarviot. Kiinalaiset ovat ohittaneet suomalaiset keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen suuruudessa. Suomella on tulevina vuosina mahdollisuus näyttää maailmalle esimerkkiä hiilineutraaliudessa, kirjoittaa Ville Seppälä.

COP26 – pienten askelten kompromissi

COP26 – pienten askelten kompromissi

Ilmastohätätila ei ole Glasgow´n kokouksen myötä poistunut, eikä pysymistä 1,5 asteen lämpenemisessä ole varmistettu. Eilinen sopu oli laiha, mutta COP26 päätti, että maiden päästövähennystavoitteita tarkastellaan seuraavan kerran jo ensi vuonna, kirjoittaa Leena Brandt.

Kokoomus on politiikan arvoitus

Kokoomus on politiikan arvoitus

Kokoomus on lähitulevaisuuden suuri kummajainen, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti Suomen politiikan seuraavaan vaiheeseen. Kokoomuksen kannanotoissa näkyy aiempaa enemmän populismia, erityisesti verokeskustelussa, kirjoittaa Eero Karisto.

Taloudella menee vahvasti, mutta vaalijakovaraa ei ole

Taloudella menee vahvasti, mutta vaalijakovaraa ei ole

Suomi lähtee pandemian jälkeiseen aikaan taloudellisesti pitkältä etumatkalta. Vaikka talouden tilanne ja myös ennusteet tulevasta vuodesta näyttävät hyvältä, meillä pitäisi olla viisautta ja uskallusta katsoa tulevaisuuteen. Poliitikkoja läpi historian on vaivannut likinäköisyys taloudenpidossa, kirjoittaa Eva Tawasoli.

Varhaiskasvatuksen viheliäinen trilemma

Varhaiskasvatuksen viheliäinen trilemma

Suomen varhaiskasvatuksessa yhdet hyvät tavoitteet vaikeuttavat toisten hyvien tavoitteiden toteuttamista. Muun muassa pätevyysvaatimusten tiukentamisen ja henkilöstöpulan myötä olemme tilanteessa, joka on viheliäinen trilemma, kirjoittaa Hannu Oskala.

Jääkö vihreät vasemmiston vangiksi?

Jääkö vihreät vasemmiston vangiksi?

Miten käy vihreille, jos Suomen politiikka blokkiutuu, kuten välillä arvellaan. Vihreillä on runsaasti aiempaa kokemusta kokoomusyhteistyöstä. Jäävätkö – tai peräti jättäytyvätkö – vihreät nyt vasemmiston vangiksi, kysyy Eero Karisto.

Avohakkuiden vähentäminen valtion metsissä etenee kansalaisaloitteen suuntaan

Avohakkuiden vähentäminen valtion metsissä etenee kansalaisaloitteen suuntaan

Avohakkuiden korvaaminen jatkuvan kasvatuksen menetelmällä etenee valtion metsissä, jos asia etenee eduskunnassa maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön mukaan. Satu Hassi kirjoittaa, että valiokunnan mietintö on kompromissi, mutta askel oikeaan suuntaan. Valiokunnan työ on ollut vääntämistä jopa siitä, voidaanko jatkuvaa kasvatusta tukevia tutkijoita pyytää kansanedustajien kuultavaksi.

Lautapeli ja koronapassi – someraivoa, väärinymmärrystä ja silkkaa järjettömyyttä

Lautapeli ja koronapassi – someraivoa, väärinymmärrystä ja silkkaa järjettömyyttä

Afrikan tähti ja koronapassi ovat tämän viikon sanoja. Lautapeliin liittynyt fuksitapahtuma on laajentunut keskusteluksi rasistisista stereotypioista. Keskustelun ja pohdinnan lisäksi tilanteeseen liittyy jo tutuksi tullutta maalittamista ja some- ja muuta häiriköintiä, ivaa ja vähättelyä. Koronapassin vastustaminen taas on saanut jo sellaiset mittasuhteet, että sanat eivät tahdo riittää, kirjoittaa Leena Brandt

Keskusta on hallituksen murkku, jota demarit paapovat

Keskusta on hallituksen murkku, jota demarit paapovat

Sanna Marinin hallituksen taivalta seuratessa on vakiintunut mielikuva, jonka mukaan keskusta vie ja demarit tuskin edes vikisevät, vaikka ovat pääministeripuolue. Demarit tuntuvat suhtautuvan keskustaan kuin murrosikäiseen. Marin on asettanut keskustayhteistyön vihreiden edelle, joten Iiris Suomelalla ja Emma Karilla on edessään iso vääntö, kun ilmastopolitiikkaa ja kaivoslakia käsitellään, kirjoittaa Eero Karisto.

Pohjois­mainen työvoima­pal­ve­luiden malli lisää tukea työnhakuun

Pohjois­mainen työvoima­pal­ve­luiden malli lisää tukea työnhakuun

Hallitus esittää työvoimapalvelujen uudistamista pohjoismaiseen malliin. Työttömän kyykyttämisen sijaan lisätään työvoimapalveluiden resursseja ja tuodaan yksilöllistä tukea työnhakuun. Paikallinen työmarkkinatilanne ja työnhakijan työkyky huomioidaan velvoitteiden osalta. Rankaisemisen ja tuloja leikkaavien karenssien sijaan tarjoamme nyt tukea ja palveluja työnhakijalle, kirjoittaa Hanna Holopainen.

Vihreän liikkeen pitäisi lähteä aidosti mukaan maanpuolustukseen

Vihreän liikkeen pitäisi lähteä aidosti mukaan maanpuolustukseen

Maanpuolustus on liian tärkeä asia jätettäväksi muille puolueille. Suomen puolustus on samalla demokratian ja vihreiden arvojen, kuten tasa-arvon puolustamista. Naiset pitäisi saada paremmin mukaan maanpuolustustyöhön ja Nato toisi lisää turvallisuutta Suomelle ja koko Euroopalle, kirjoittaa Paavo Heiskanen.