Mitä vihreän Nato-vastustajan mielessä liikkui?

Mitä vihreän Nato-vastustajan mielessä liikkui?

Olen kampanjoinut aktiivisesti Nato-jäsenyyttä vastaan. Uudessa tilanteessa joutuu harkitsemaan kantojaan, mutta mikä niissä aiemmissa kannoissa oli oikein ja mikä osa niistä on pelastettavissa? Ja mikä on tehtävämme Pohjois-Atlantin puolustusliiton täysivaltaisena jäsenenä, kysyy Markus Drake.

Eri mieltä saa olla, myös Natosta

Eri mieltä saa olla, myös Natosta

Naton ympärillä kuhisee puhetta ja perusteluita, webinaareja ja sometusta. Mutta miksi toisella tapaa ajatteleva on niin perinpohjaisen väärässä? Ja miksi Suomessa on päättäjiä, jotka vasta nyt havahtuvat siihen, että heidän tietolaaristaan puuttuu tykkänään kaikki Nato-tietous?

Onko nyt käynnissä eurooppalainen kansanmurha?

Onko nyt käynnissä eurooppalainen kansanmurha?

Ukrainan siviiliväestöön kohdistetun väkivallan laajuus ja luonne ovat alkaneet paljastua. Kaikki asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, täyttyvätkö Ukrainan sodassa kansanmurhan kriteerit. Kansanmurhalle tyypillisiä piirteitä löytyy Venäjän virallisesta, epäinhimillistävästä retoriikasta, kirjoittaa Oula Silvennoinen.

Miksi Suomessa on yhä maskisuositus, vaikka sen tieteellinen pohja on heikko ja muut Pohjoismaat ovat jo luopuneet maskeista?

Miksi Suomessa on yhä maskisuositus, vaikka sen tieteellinen pohja on heikko ja muut Pohjoismaat ovat jo luopuneet maskeista?

Maskisuosituksen takana ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä, mutta maskeja on meillä ja maailmalla suosittu verraten helppona ja halpana toimenpiteenä. Maskien hyöty on pienempi kuin suosituksista voisi päätellä, mutta viranomaiset ovat kovan paineen alla päätyneet niitä kannattamaan. Väestötason toimia ei kuitenkaan saisi päättää näin kevyin perustein, kirjoittaa Johanna Kohvakka.

Nuori idealismi vaikuttaa Nato-kantaan vihreissä

Nuori idealismi vaikuttaa Nato-kantaan vihreissä

Viimeaikaisten tapahtumien jälkeen vihreät näyttää vahvistavan asemaansa Suomen kolmanneksi Nato-myönteisimpänä puolueena kokoomuksen ja RKP:n jälkeen. Mikään läpihuutojuttu jäsenyyden kannattaminen ei silti ole, kirjoittaa Eero Karisto.

Nato-jäsenyys – miksi ei?

Nato-jäsenyys – miksi ei?

Nato ei ole mikään hyväntahtoisten aikomusten täyttämä keskustelukerho vaan sotilasliitto, jossa on varsin epäilyttäviä jäseniä. Haluammeko kuulua samaan riviin heidän kanssaan ja kenties joutua tukemaan heitä? En haluaisi, kirjoittaa Janne M. Korhonen.

Ukrainan sotaa pakenevia odottaa muita parempi kohtelu

Ukrainan sotaa pakenevia odottaa muita parempi kohtelu

Ukrainalaiset saavat nyt EU-maissa erityiskohtelun tilapäisen suojelun direktiivin mukaan. Venäjän uhka tuntuu koko Euroopassa niin vahvana, että rajat ovat auki. Tällaista auttamisintoa ei nähty Syyrian, Irakin tai Afganistanin kriisien kohdalla, kirjoittaa Leena Brandt.

Rajallista biokaasua tulee käyttää viisaasti

Rajallista biokaasua tulee käyttää viisaasti

Biokaasulle on paljon käyttökohteita muun muassa raskaassa liikenteessa, työkoneissa, teollisuudessa ja laivaliikenteessä. Henkilö- ja pakettiautoille olisi sen sijaan aiheellista kohdentaa tukea sähköistymiseen. Biokaasun tuotannossa on vielä runsaasti kasvuvaraa, mutta kaasulähteiden määrä voi pienentyä muiden ilmastotoimien myötä, kirjoittavat Ville Seppälä ja Antti van Wonterghem.

Tuhansien mahtavien laulujen maa!

Tuhansien mahtavien laulujen maa!

Suomen alkoholipolitiikka heijastelee traumaattista suhdetta viinaan. Alkoholin tarjontaa vähentävät keinot johtavat välillä absurdeihin tilanteisiin esimerkiksi nettimyynnissä. Alkoholilakeja säädettäessä pitäisi muistaa kohtuus ja järkevyys, kirjoittaa Fatim Diarra.

Kulutuskäytävät määrittelevät, miten paljon kuluttamista mahtuu kestävään kehitykseen

Kulutuskäytävät määrittelevät, miten paljon kuluttamista mahtuu kestävään kehitykseen

Kulutuskäytävien käsite määrittää kulutukselle lattiat ja katot. Lattiat ovat ihmisen perustarpeet täyttävä kulutuksen määrä, katot ovat planeetan kantokyvyn rajat. Kulutuskäytävät vähentäisivät kulutuksen määrää vähemmän tuhoisalle tasolle. Käytännön toteutusta ennen olisi kuitenkin käytävä perusteellinen keskustelu ihmisen tarpeista, kirjoittaa Minna Kanerva.

Nyt on aika perustaa Vihreät pantterit

Nyt on aika perustaa Vihreät pantterit

Aluevaalien jälkeen on käyty vilkasta keskustelua vihreydestä. Vihreät ei ole pelkästään nuorten puolue, vaan kannattajia on kaikissa ikäryhmissä. Vihreät on kuitenkin perussuomalaisten lisäksi ainoa puolue, jolla ei ole omaa eläkeläisjärjestöä. Tänä keväänä olisi jo aika perustaa se, ehdottaa Hannu Tuominen.

Verde jatkaa vihreää journalismia puolueen tuella

Verde jatkaa vihreää journalismia puolueen tuella

Aluevaalien jälkeen on virinnyt jälleen keskustelu Vihreän Langan kohtalosta. Verde syntyi puolitoista vuotta sitten jatkamaan vihreää journalismia ja tähän työhön saamme tänä vuonna puolueelta tukea. Puoluehallitus päätti asiasta joulukuussa ja sopimus allekirjoitettaneen lähipäivinä, kirjoittaa Leena Brandt.

Vihreä nainen on pallinsa ansainnut

Vihreä nainen on pallinsa ansainnut

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on ollut aina vihreille tärkeä tavoite. Tasa-arvoisen vaalituloksen riemua estää asioiden sukupuolittuminen ja ongelmapuhe vihreistä naisista. Naisten esiinmarssi politiikassa ei ole ongelma, mutta heidän vähättelynsä on, kirjoittaa Rosa Meriläinen.

Aluevaalit eivät ole tietokilpailu

Aluevaalit eivät ole tietokilpailu

Aluevaalien ennakkoäänestys on päättynyt ja 26,3 prosentin äänestysaktiivisuus viittaa siihen, etteivät pahimmat pelot toteudu. Äänestäjät intoutuvat ehkä jopa kuntavaalien tasolle eli joka toinen äänestysikäinen käy uurnilla sunnuntai-iltaan mennessä. Näitä vaaleja vaivaa eurovaalien kaltainen ”en ymmärrä mistä äänestetään” -hokema, kirjoittaa Leena Brandt.

Ovi auki Natoon, mutta ei liittouduta

Ovi auki Natoon, mutta ei liittouduta

Venäjän mielestä Suomi ei saisi liittyä Natoon. Naton ongelmat ovat ydinasekeskeisyys ja konfliktinratkaisutavat. Paras tapa tukea liennytystä ja ydinaseriisuntaa olisi se, että Suomi pysyy osana länttä, mutta ei vielä liittoudu, kirjoittaa Kati Juva.

Maatalous on kriisissä ja yrittäjät uupuvat

Maatalous on kriisissä ja yrittäjät uupuvat

Maatalouden kannattavuus on jatkunut pitkään heikkona. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat näkyneet satojen määrissä, ja ilman globaalia kauppaa eläisimme katovuotta. Moni tilallinen miettii, kannattaako toimintaa enää jatkaa, kirjoittavat Tuomas Laitinen ja Simo Räty.

Miehistä puhumisen sietämätön vaikeus

Miehistä puhumisen sietämätön vaikeus

Miehet ovat puheissa joko syrjäytymisvaarassa olevia ahdistavan miehenmallin murskaamia alkoholiongelmaisia mielenterveyspotilaita tai sähköautoista, lähijunista, metsästyksesta tai kalastuksesta kiinnostuneita. Entä jos ei ole kumpaakaan, pohtii Tuomas Saloniemi puheenvuorossaan.

Ilmastoaktivismi on toivon luomista

Ilmastoaktivismi on toivon luomista

Ilmastoaktivistit muistuttavat meitä siitä, mitä me välttelemme. Ilmastoahdistus ja -toivo ovat merkittävässä yhteydessä käytännön toimintaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Toivon luomiseksi tarvitaan kulttuuri, jossa aiheen pakoilu lopetetaan, kirjoittaa Julia Sangervo.

Hinnasta viis -asenteella eivät ilmastotoimet onnistu

Hinnasta viis -asenteella eivät ilmastotoimet onnistu

Vihreitä on arvosteltu siitä, etteivät talousasiat kiinnosta. Kun ilmastotoimista puhutaan, löytyy kuitenkin aivan muita tahoja, jotka suosivat taloudellisesti kalliita ratkaisuja. Ilmastotoimista on edessä vääjäämättä niin iso lasku, ettei meillä ole varaa suosia kustannustehottomia keinoja, kirjoittaa Leena Brandt.

Onko Suomi ilmastohätätilassa, ja mitä sitten?

Onko Suomi ilmastohätätilassa, ja mitä sitten?

Olemme päättäneet yhdessä, että ilmastotoimilla on kiire. Nykytilanteessa meillä on tarve rakentaa puhdasta energiantuotantoa nopeasti. Hankkeita on saatava käyntiin pian, jotta saamme pienreaktoreita mahdollistamaan Suomen hiilineutraaliustavoitetta, kirjoittaa Rauli Partanen.

Mitä sitten, kun pienydinreaktorit tulevat?

Mitä sitten, kun pienydinreaktorit tulevat?

Pienydinreaktorit ovat tulossa kaupallisesti saataville 2020-luvun aikana. Vastaanotto on ollut Suomessa suotuisa, mutta teknologian käyttöönotto vaatii lainsäädännön uudistamista, kirjoittaa Rauli Partanen.

Kiinalaiset ohittivat suomalaiset päästöissä – mitä nyt?

Kiinalaiset ohittivat suomalaiset päästöissä – mitä nyt?

Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä julkaistiin uudet päästöarviot. Kiinalaiset ovat ohittaneet suomalaiset keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen suuruudessa. Suomella on tulevina vuosina mahdollisuus näyttää maailmalle esimerkkiä hiilineutraaliudessa, kirjoittaa Ville Seppälä.

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon