Muutama vuosi sitten Eero Karisto kiinnostui Puolasta, mutta huomasi, ettei tiennyt maasta ja sen historiasta juuri mitään. Tutustumismatka jatkuu yhä. Kaunokirjallisuus luo yleiskuvaa ajasta, ympäristöstä ja ihmisjoukosta.
Eri tarinat eri elämänvaiheissa
Elämänvaiheet ja tiedonjano on ohjannut siinä, mihin kirjaan on tarttunut ja mitä siitä on saanut irti. Maailmassa on niin paljon tarinoita, että niitä riittää sekä elokuviksi että kirjoiksi, ajattelee Lea-Elina Nikkilä.
Miksi en jaksa enää lukea kirjoja?
Lapsena lukemattomat kirjat olivat levällään vinoina pinoina yöpöydällä, mutta nykyisin ne myös siihen jäävät. Nyt lukemisesta on tullut yksi suoritus muiden ohessa, kirjoittaa Julia Sangervo.
Olen kirjastovirkailijoiden kasvattama
Kaari Utrion Ruusulaakso on feministinen klassikko, jossa kelvottomat paskiaiset saavat kuulla kunniansa. Teos sai tuntemaan tunteita, joille on omassa arjessa varsin vähän sijaa, kirjoittaa Rosa Meriläinen.
Satunnainen kirjastoharhailija löytää aarteita
Kirjojen valinta on seikkailua ja kirjasto on viidakko, jossa on aarteita. Kirjoja vaihdetaan myös ystävien kesken ja niin löytyi Viola Ardonen Lasten juna. Kirja vie sodanjälkeiseen Italiaan, tuntemattomaan maailmaan, junaan, joka vie köyhien perheiden lapsia kohti edes hetkellistä hyvinvointia.
Teatteri nousi kukoistukseen pandemian ja sodan varjoista
Syksy toi suomalaiseen teatteriin ennennäkemättömän monipuolisen kauden. Esityksissä arvioidaan ihmisen ja luonnon suhdetta, maailmanloppua, pureudutaan perheen ytimeen tai suunnataan valo nykymaailman kansainvaellukseen. Yleisö palkitsee ponnistukset ja liput loppuvat kesken.
Vihreä Lanka -näyttely: Langan loppuminen ei ole työn loppu
Tampereen Työväenmuseo Werstaan näyttely esittelee Vihreän Langan ja puolueenkin historiaa. Langan toiminta pyöri pienellä budjetilla, mutta suurella sinnikkyydellä. Näyttely muistuttaa Vihreän Langan merkityksestä valtakunnanpolitiikan ja julkisen keskustelun muovaajana.
Kulttuuriala turhautuu koronatoimien perusteluja ihmetellessään
Kulttuurin asema koronarajoituksissa on herättänyt sekä ihmetystä että suuttumusta. Valtiovallan koronatoimia moititaan epäjohdonmukaisiksi, ja perustelut toimien kohdentamiselle ovat kiven alla.
Osmo Soininvaaralle Tieto-Finlandia-ehdokkuus
Osmo Soininvaaran kirja on vuoden 2021 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaana. Palkinnon voittaja selviää 1. joulukuuta.
Ilmastolukupiirit herättelevät keskustelua tulevaisuudesta
Ilmastonmuutos näkyy talven ja kevään aikana 70:ssä lukupiirissä kautta maan, kun ilmastolukupiirien toiminta alkaa. Kampanjan tavoitteena on keskustella ilmastonmuutoksesta, siihen liittyvästä sukupuuttoaallosta ja siitä miten ihminen tulee elämään osana muuttuvaa ilmastoa, luontoa ja maailmaa.
Mitä Suomen pitäisi lukea, Marko Hautala?
Verden lukuvinkkisarjassa Suomen Stephen Kingiksi kutsuttu kirjailija Marko Hautala kertoo olevansa kausilukija ja vinkkaa luettavaksi kolmea tietokirjaa.
Mitä Suomen pitäisi lukea, Anni Kytömäki?
Verden juttusarjassa kirja-alan toimijat antavat lukuvinkkejä. Kaunokirjallisuuden Finlandia -palkinnon voittanut Anni Kytömäki arvelee lukevansa vähemmän kuin kirjailijat yleensä, koska hän pitää itseään hitaana lukijana.
Tanssielokuva ja tutkimus avaavat suvun tarinoiden merkitystä
Millaisia olisimme, jos vanhempien ja isovanhempien hiljaisuus olisi rakoillut? Miltä kuulostaisivat sukujen vaietut tarinat? Vastauksia etsivät sisarteokset, koreografi Ninni Perkon Kylmäketju-tanssielokuva ja köyhyystutkija Anna-Maria Isolan tutkimus osattomuuden periytymisestä.
Mitä Suomen pitäisi lukea, Anna-Riikka Carlson?
Verden lukuvinkkisarjassa kustantaja Anna-Riikka Carlson kertoo lukevansa paljon uutuuskirjoja ja siksi hän suosittelee kolmea tänä vuonna julkaistua teosta.
Kun yhteisötaiteesta katosi yhteisö ja rahat
Taideprojektit ovat muuttaneet muotoaan koronan vuoksi. Vuorovaikutteista nukketeatteria tehdään nyt yhdelle luokalle koko koulun sijaan, tai mennään koteihin, työpaikoille ja tapahtumiin.
Dokumenttielokuva Anerca – elämän hengitys kertoo vuosituhansien selviytymistarinat
Elokuva on arktinen essee pohjoisen kansojen elämästä jäisen maailman äärirajoilla, jossa luonto muuttuu liian nopeasti. Jäljellä on silti häivähdys toivosta.
Mitä Suomen pitäisi lukea, Ville Hytönen?
Verden juttusarjassa kirja-alan toimijat antavat lukuvinkkejä. Virossa asuva suomalaiskirjailija Ville Hytönen lukee itse monipuolisesti eri kirjallisuuden lajeja esseistä lastenkirjallisuuteen.
“Niin mutkin” – teatterintekijä yllättyi raiskattujen viesteistä
“Mä koin olevani tosi yksin kokemukseni kanssa, kunnes tajusin, että tosi moni on yksin jonkun kokemuksen kanssa. Ainakin se yksinäisyys me voidaan jakaa.” Iida-Maaria Lindstedtin teatteriesitys “I niin kuin Idiootti” käsittelee raiskausta ja antaa ohjeita heille, jotka kohtaavat ison R:n kokeneita.
Mitä Suomen pitäisi lukea?
Palkittu kirjailija Magdalena Hai kallistuu lukijana useimmin sadunomaisiin kirjoihin, urbaanifantasiaan ja scifiin.
Kuuntele Verden podcastia!
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon