Tuoreen väitöskirjan mukaan keskustapuolueessa oli 1960-luvun lopulta lähtien vallalla ympäristö- ja luonnonsuojelua sekä tasapainotaloutta painottava vihreä aalto. Puolueen tavoitteena oli tuolloin ekologisen yleispuolueen asema. 1980-luvulla puolue kuitenkin hävisi taistelun vihreyden sisällöstä nousevalle uudelle vihreälle liikkeelle. Väitöskirjan julkaisua on siirretty.
Tuija Elina Toikkanen uskoo vahvasti koulutukseen, jonka avulla hän uskoo voitavan ratkaista kaikki ongelmat. Perheen ja koulun välinen aukko on yksi koulutuksen ongelmista. Muita hänelle tärkeitä asioita ovat kulttuuri ja uskonto, jota hän kuitenkaan ei halua sekoittaa politiikkaan.
Vahingossa politiikkaan lähtenyt Jenni Aikio on Kouvolan vihreä ykkösnimi. Eduskuntavaaleissa hän nostaa kärkiteemoikseen koulutuksen ja kestävän talouden. Koulutus ei kuitenkaan sovi sopeutuslistalle.
Kuura Helanen on kasvanut vihreyteen. Äiti oli mukana vihreässä liikkeessä alusta lähtien. Hän kertoo kasvaneensa käsityöläisyyden, musiikin, kulttuurin ja politiikan ympäröimänä. Se vaikuttaa hänen poliittiseen ajatteluunsa.
Lapissa on muuta maata vaikeampaa saada väkeä äänestämään. Pohjoisessa on kokemusta siitä, ettei ääni kuulu etelän päättäjille. Polarisoitunut keskustelu ja syrjäytyminen vähentävät Tiina Huilajan mielestä äänestysintoa.
Nuoresta iästään huolimatta Aliisa Wahlsten on vaikuttajana varsin valmis paketti. Lasten ja nuorten hyvinvointi, ilmastokriisin torjunta ja kestävä talous ovat tämän generalistibiologin ja luisteluvalmentajan kampanjakärjet. Varsinais-Suomessa vihreiden tavoitteena on kaksi kansanedustajaa.
Oras Tynkkynen on huolissaan ilmasto- ja luontokysymysten politisoitumisesta. Polarisoitunut keskustelu ei auta ratkaisujen löytymistä ja toisaalta ilmasto- ja luontokatokriisin tuomat ongelmat kohtaavat ihmisiä puoluekirjasta riippumatta.
Kulttuurin huono asema korona-aikana toi kulttuurin monialatoimijan Minna Lindgrenin mukaan politiikkaan ja vihreiden ehdokkaaksi Helsinkiin. Poliittiseen aktivoitumiseen vaikutti myös lasten herääminen ympäristöasioihin: ”He kysyivät, miksen tee mitään.”
Jos joku, niin vantaalainen Harri Hölttä tuntee suomalaiset metsät. Hän on kiertänyt metsiä niin lintuharrastuksen kuin Suomen luonnonsuojeluliiton nimissä ja katselee nyt suojeltavia kohteita Luonnonperintösäätiön vinkkelistä. Hallitus saa peukkua ympäristötoimista, vaikka keskusta heittäytyi hankalaksi joka käänteessä.
Varhaiskasvatuksen heikennykset Oulussa sisuunnuttivat Susa Vikeväkorvan mukaan politiikkaan. Varhaiskasvatus onkin hänelle paitsi ammatti myös politiikan intohimoalue. Vihreissä Vikeväkorvaa harmittaa vaatimattomuus omista onnistumisista.
Tuomo Kondien lista toiveista hallitusohjelmaan alkaa sanoilla karjalan kielilaki. Kielilaki toisi kunnille velvollisuuden esimerkiksi järjestää kielenopetusta ainakin etänä. Toivelistalle pääsee myös korkeakoulutuksen perusrahoituksen nostaminen, jota ilman korkeakoulutus uhkaa kuihtua.
Kankaanpääläinen Irmeli Elomaa on pitkän linjan vihreä, mutta vasta eläkepäivinään päätti asettua ehdolle eduskuntavaaleihin. Hän tietää, millaista on olla kylän ainoa vihreä keskustan ja perussuomalaisten hallitsemassa kunnassa. Ilmastolääkäriksi itseään tituleeraava Elomaa haluaa korjata sote-uudistuksen valuviat ja tehdä Suomesta paremman paikan nuorille.
Pohjanmaalla väännetään turkiksista ja turpeesta, ja vihreillä on siellä perinteisesti ollut ahdas paikka. Seinäjokinen ehdokas Jami Haavisto kiertää parhaillaan laajaa piiriä ja sanoo puhuttelevansa nuoria, opiskelijoita ja ylipäätään kaikkia, joilla on katse kaukana tulevaisuudessa sen sijaan että haikaillaan menneiden perään.
Tiedon merkitys – ja arvostus – päätöksenteossa on käsittämättömän heikko. Arvot ja edut ohittavat usein tutkimustiedon kannanmuodostuksen kriteereinä. Kun ristiriita on tarpeeksi suuri, tiedettä ja tietoa jopa halveksitaan politiikan huipulla asti. Tarvitaan tiedon kunnianpalautus.
Vihreiden ehdokaslistat eri vaalipiireissä alkavat olla täysiä. Lista on kiinni jo muun muassa Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Oulussa ja muidenkin piirien ehdokasasettelu varmistuu lähiviikkoina. Isoissa korkeakoulukaupungeissa listoille on ollut tunkua, mutta pienemmillä alueilla on vielä tilaa. Muutama kansanedustajakin vielä harkitsee.
Sosiaalisen median ongelmat moninkertaistuvat nopearytmisessä Tiktokissa. Tietoturvariskeistä huolimatta sovelluksen käyttö houkuttelee sekä puolueita että eduskuntavaaliehdokkaita. Kiinalaissomen hyötyjen arvioidaan kasvavan eduskuntavaalikampanjasssa odotettuja suuremmiksi.
Vihreiden nuorten vastavalittu puheenjohtaja Selinä Nera on optimisti, joka haluaa antaa uskoa tulevaan. Ympäristö- ja ilmastoasiat ja ihmisoikeudet otetaan hänen mielestään entistä paremmin huomioon päätöksenteossa. Nuorilla on puolueessa Neran mielestä aika iso rooli ja aktiiveja riittää.
Euroopan vihreä puolue valmistautuu jo kevään 2024 europarlamenttivaaleihin. Kööpenhaminaan kokoontui viikonloppuna 700 vihreää aktiivia pohjustamaan yhteisiä vaaliteemoja. EGP sai myös uuden jäsenpuolueen, kun montenegrolainen Građanski pokret URA hyväksyttiin jäseneksi.
Köyhyyden poisto ja satsaukset koulutukseen ja ympäristöön ovat vihreiden keskeiset teemat kevään eduskuntavaaleissa. Vihreät esitteli viikonloppuna kampanjan kuvamateriaalia, ja varsinainen vaaliohjelma valmistuu helmikuussa. Viikonloppuna koolla ollut vihreiden puoluevaltuusto hyväksyi myös uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelman ja päivitti maatalousohjelmaa.
Yhteistyötä, pieniä askelia ja sinnikästä puurtamista. Näin kuvailee inkoolainen kuntavaltuutettu Elina Ahde vihreän kuntapoliitikon työtä pienessä kunnassa. Inkoossa valtaa pitää RKP, joka on valtuustoissa suurin ryhmä 22 kunnassa pitkin rannikkoa.
Eduskunnan jättävä Satu Hassi on vihreiden kokeneimpia poliitikkoja toimittuaan vihreiden tehtävissä ja edustajana miltei 40 vuotta. Hän on urallaan nähnyt monien vihreiden hankkeiden etenevän pilkasta ja vähättelystä osaksi jokapäiväistä arkea.
Paikallisyhdistysten aktiiveja pitäisi nyt monin tavoin tukea, sanoo Heli Järvinen. Pandemia aiheutti tauon tapaamisissa, eikä väkeä ole helppo saada liikkeelle. Kolmen kauden kansanedustaja ei itse ole enää ehdolla ensi keväänä, mutta haluaa jatkaa työtä hyvinvointialueen valtuustossa ja hallituksessa.
Suomen nykyinen vaalijärjestelmä suosii suuria puolueita pienempien kustannuksella. Järjestelmä mahdollistaa teoriassa tilanteet, jossa eduskunnan ulkopuolelle voisi jäädä 170 000 äänellä, ja taas toisaalta saada 12 kansanedustajaa 90 000 äänellä. Valuvikojen korjaamista on suunniteltu kauan, mutta eteenpäin ei ole päästy. Vihreät höytyisi muutoksesta, jossa suhteellisuuden toteutumista parannettaisiin.
Vihreät petaa paikkaa seuraavaan hallitukseen, sillä ilmastotavoitteiden saavuttaminen on työn takana. Keskiössä on metsien käyttö, sillä tänä vuonna on paljastunut hiilinielujen romahdus. Samaan aikaan lisääntyvät paineet käyttää puuta myös energialähteenä.
Vihreä poliitikko, susitutkija ja tietokirjailija Erkki Pulliainen muistetaan ahkerana kirjoittajana ja puhujana. Hän julkaisi 64 kirjaa ja yli 500 tieteellistä julkaisua. Pulliaisen viimeinen teos Suomalainen susi valittiin Vuoden luontokirjaksi.
Viime kuntavaaleissa Helsingissä eniten ääniä saanut sitoutumaton pienryhmä Ympäristöliike Helsinki suunnittelee puolueeksi rekisteröitymistä. Liikkeen aktivistit ilmoittavat tulevan puolueen toiminnan päätavoitteeksi luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunnan.
Vasta kolme vuotta sitten perustettu ahvenanmaalainen kestävää kehitystä ajava puolue on päässyt Euroopan vihreän puolueen jäseneksi. Hållbart Initiativ haluaa muun muassa nopeuttaa Ahvenanmaan muuttumista “kestäväksi” – nykyinen tavoitevuosi 2051 on puolueen mielestä aivan liian kaukana.
Salla Merikukka käsittelee valokuvanäyttelyssään vihreyden ja mieheyden dialogia. Keskusteluun tarvitaan Merikukan mukaan muitakin kuin poliitikan toimittajia ja kokoomuslaisia. Näyttelystä käy ilmi, että vihreä mieheys on moninaista.
Viikonlopun vihreiden puoluevaltuuskunta näytti vihreää valoa Suomen Nato-jäsenyydelle. Aihe viritti kokouksessa vilkkaan keskustelun, jossa korostettiin, ettei militarismille ole sijaa Nato-Suomessa. Rauhaa tavoitellaan, vaikka nyt Venäjän sotatoimet ajavat maan liittoutumaan.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kehuu Jussi Halla-ahoa tiistaisen ilmastokannanoton johdosta. Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja julkaisi tiistaina Facebookissa tekstin, jossa hän asettuu pikaisen vihreän siirtymän puolelle.
Suostumus2018, translaki, energiaomavaraisuus ja kulttuuripoliittinen ohjelma – tässä esimerkkejä vihreän politiikan teosta viime päiviltä. Kaksi vihreille tärkeää lakiesitystä nytkähti eteenpäin, vaikkakin translaissa hiertää yhä ikäraja. Kulttuuripolitiikassa saatiin aikaan avaus, joka tosin olisi ollut alalle tervetullut jo aiemmin.
Käsitys vihreiden vasemmistolaistumisesta on levinnyt vahvasti, mutta paljonko sille on katetta? Tutkijan mukaan vihreiden suhde talouspolitiikkaan ei näytä muuttuneen. Hallitusasetelma sekä vasemmistoliiton tuki ympäristöasioissa kuitenkin vaikuttavat mielikuvaan, jota myös oppositio ja keskusta ruokkivat.
Aluevaalien jälkeinen keskustelu vihreiden tilanteesta jatkuu. Joukko vihreitä aktiiveja virittelee laaja-alaista keskustelevaa foorumia, joka kokoaisi saman pöydän ääreen vihreitä toimijoita ja vaikka teollisuuden, ay-liikkeen ja maanviljelijöiden edustajia.
Vihreiden aluevaalitappiot vaihtelivat maakunnasta toiseen ja asemat säilyivät ennallaan esimerkiksi Kainuussa ja Etelä-Karjalassa. Vantaa-Keravan hyvinvointialue on maan kaikkein vihrein alue 13 prosentin kannatuksella. Muualla Uudellamaalla vihreät sen sijaan kokivat selkeät menetykset ja kannatus laski yli kolme prosenttiyksikköä.
Vihreät lähtee aluevaaleihin tuhannen ehdokkaan voimin. Viidellä alueella puolue sai listan täyteen eli maksimimäärän ehdokkaita. Nuoria ehdokkaita on mukana myös hyvin, vaikka aluevaalien on arveltu kiinnostavan nuoria vähiten.
Vihreiden nuorten vastavalittu puheenjohtaja Jami Haavisto ilmoittautuu joukkuepelaajaksi, joka korostaa ympäristön ja talouden kytköstä. Hänen mielestään vastuullisen talouspolitiikan on pohjauduttava planetaarisiin rajoihin, luonnonvarojen riittävyyteen. Haaviston puheenjohtajaparina jatkaa espoolainen Peppi Seppälä.
Tietoyhteiskuntapolitiikan pioneeri ja entinen vihreä kansanedustaja Jyrki Kasvi on kuollut 57-vuotiaana. Kasvi oli syvällisesti perehtynyt tietotekniikan yhteiskunnalliseen merkitykseen ja osasi avata sitä myös maallikoille.
Vihreiden aluevaalikampanjat ovat käynnistyneet tai käynnistymässä ympäri Suomen. Uudellamaalla on kampanjastartti tänä viikonloppuna ja Varsinais-Suomi aloitti jo maanantaina. Ehdokashankinta on vielä kesken ja kampanja-aktiivit valittavat tiukkaa aikataulua.
Kun eduskunnan Suuren valiokunnan jäsen puhuu EU:sta tai valtiovarainvaliokunnan jäsen talousasioista, sen ei pitäisi herättää ihmetystä. Iiris Suomelan valinta vihreiden sijaispuheenjohtajaksi on kuitenkin herättänyt huomiota juuri hänen aihevalintojensa vuoksi. Eniten uutta vihreiden vetäjää työllistää kuitenkin lähikuukausina tammikuiset aluevaalit.
Vihreät valitsi viikonlopun kokouksessaan kolme uutta varapuheenjohtajaa ja äänesti kannabiksen vapauttamisen puolesta. Ennakkosuosikki varapuheenjohtajaksi, Atte Harjanne, sai odotettua isomman kaulan seuraaviin ja kolmanneksi eniten ääniä saanut Hanna Holopainen tuli valituksi vain yhden äänen erolla. Vastaavasti kannabiksen vapauttamisen puolesta antoi äänensä 183 – ja 181 puoluekokousedustajaa olisi vain poistanut kannabiksen käytön rangaistavuuden.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon
