Kiertotalouden edistäminen keskittyy yhä teollisuuteen, vaikka laajempi muutos lähtee kuluttajien käyttäytymisestä. Kuluttajakiertotalouden potentiaalia ei ole hyödynnetty, vaikka kuluttajat lopulta ohjaavat tuotantoa ja talouden rakenteita. Kannustimet puuttuvat, eikä niiden edistäminen tunnu olevan kenenkään agendalla.
Yritykset investoivat nyt jätteiden kierrätykseen. Esimerkiksi vantaalainen Remeo kierrättää rakennusjätteitä uudessa laitoksessaan ja hakee jo lupaa vasta alkaneen toiminnan kaksinkertaistamiseksi.
Euroopan komissio on julkistanut lisää aloitteita, jotka vievät kiertotaloutta eteenpäin. Uusissa säännöissä EU:ssa myytävän tavaran pitää olla ympäristöystävällistä ja energiatehokasta. Tutkijatohtori Topi Turusen mukaan ehdotukset ovat lupaavia.
Kiertotaloudessa pyritään luomaan materiaalikiertoja, joissa materiaalit eivät päädy jätteeksi vaan ne palaavat uudelleen käyttöön. Tutkijatohtori Topi Turunen työskentelee kiertotalouden lainsäädännön parissa. Siirtymä kohti kiertotaloutta on EU:n politiikassa jo konkreettinen tavoite, mutta esimerkiksi materiaalien käyttöön liittyvässä sääntelyssä riittää työtä.
Vihreä talous on Verden teema tänä keväänä. Ukrainan sota kiihdyttää entisestään siirtymistä fossiilitaloudesta uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen maailmaan. Miten voimme toimia planeetan rajoissa? Mikä on vetytalouden ja pienydinvoiman rooli Suomen energiapolitiikassa? Mitä kiertotalous tuo tullessaan? Miten “vihreys” näkyy tulevaisuuden maataloudessa? Lue Verdestä!
Kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti, hinnat nousevat ja hyvistä projekteista kisataan yhä useamman yrittäjän kesken. Päästöjen kompensointimarkkinat ovat kovassa kasvussa ja Compensate-säätiön perustaja Antero Vartia toivottaa kilpailun tervetulleeksi.
Alemmat kilometrinopeudet moottoriteillä, autovapaat sunnuntait kaupungeissa, halvempi julkinen liikenne ja lisää kävelyä ja pyöräilyä. Tätä kaikkea ehdottaa Kansainvälinen energiajärjestö IEA, jota ympäristöjärjestöt ovat aiemmin arvostelleet veljeilystä isojen öljyjättien kanssa. Ukrainan sota on tämänkin muutoksen takana.
Perinteinen, uusklassinen talousteoria on tullut tiensä päähän. Sen ihmiskuva on kapea ja kytkös luontoon olematon. Yhteiskunnan keskeisiä päätöksiä on tehtävä moniarvoisen taloustieteellisen analyysin pohjalta.
Nukutukseen käytettävät kaasut ovat huomattavan vahvoja kasvihuonekaasuja. Suomessa on alettu kokeilemaan erilaisia menetelmiä, joilla kaasuja päästetään vähemmän ilmakehään. Päästöjä vähennetään kaasujen talteenotolla ja pienvirtaustekniikalla.
Digitalisaatio on yhteiskunnallisen kehityksen keskeinen muutosvoima. Julkishallinnon ja innovatiivisten yritysten yhteistyöllä voidaan saavuttaa kestäviä tavoitteita sekä kansantalouden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden että ympäristön kannalta, kirjoittaa Henry Scheinin.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon