Vuosikymmeniä sitten toteutetut soiden ojitukset näkyvät Suomen hiilinieluissa. Syntyneillä turvemailla kasvavat metsät ja turvepellot ovat merkittäviä päästölähteitä. Ojitettuihin metsiin kohdistettu päästömaksu lisäisi halukkuutta palauttaa metsäojitetut suot vastaamaan paremmin luonnontilaisia soita ja muodostamaan jopa hiilinieluja, kirjoittaa Ilkka Savolainen.
Virallinen ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa loppui kuin seinään vuosi sitten. Nyt huolta aiheuttavat Itämerellä seilaavat, entistä huonokuntoisemmat öljytankkerit ja arktisen ilmastonmuutoksen tutkimustiedon saanti. Lisäksi venäläisten yritysten ympäristövaatimuksia on ilmeisesti lievennetty.
Rakentamisella, kaivostoiminnalla ja muilla maankäytön muutoksilla tuhotaan jatkuvasti luontoa. Luontokatoa voi pian kompensoida ostamalla markkinoilta korvaavan kohteen. Ekologiseen kompensaatioon liittyviä yksityiskohtia viilataan parhaillaan. Muissa maissa tehdyt virheet halutaan välttää, samoin hiilikompensaatiomarkkinoilla vallitseva sekavuus.
Kalastuksen verkot ja meren melusaaste ovat lähes hävittäneet pyöriäisen Itämeren pääaltaalta. Pyöriäiskannan nykytilanne Suomen aluevesillä on hieman epäselvä, mutta joka tapauksessa vähäinen. Suojelualueet voisivat olla ratkaisu pikkuvalaan suojelemiseksi.
EU:n komission esitys vähentää torjunta-aineiden käyttöä on vastatuulessa. Moni EU-maa vastustaa vähentämistä perustelemalla, että ruuantuotanto vaarantuu. Kansalaisjärjestöt pelkäävät komission esityksen vesittyvän. Ne eivät usko, että torjunta-aineiden vähentäminen uhkaisi Euroopan ruokaturvaa.
Vaelluskalakantoja on ryhdytty elvyttämään patoja ja muita vaellusesteitä poistamalla ja ohitusteitä rakentamalla. Vaikuttavaksi havaituilla toimilla voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta ja ennallistaa virtavesiluontoa EU:nkin tarkoittamalla tavalla. Nykyhallituksen ohjelmaan on kirjattu vaelluskalakantojen elvyttäminen muun muassa vesilakia päivittämällä. Kirjauksen toteuttaminen jää kuitenkin hallitukselta kesken.
Yksityismetsätalouden tukien uudistus on eduskunnan käsiteltävänä. Tukirahoja voitaisiin käyttää ns. ennallistamiseen, mutta se on jätetty huomioimatta. Asiantuntijoiden mukaan uudistus on jäämässä Suomen monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteiden kannalta riittämättömäksi.
Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtajana aloittaa ensi vuoden alussa vihreille tuttu hahmo, Hanna Halmeenpää. Hän on antanut jo kolme toivetta seuraavaan hallitusohjelmaan: luontolaki, Metsähallituksen tulostavoitteiden kohtuullistaminen ja tiukemmat kalataloudelliset velvoitteet vesivoimalaitoksille.
Luonnonsuojelulakiin näillä on näkymin tulossa uusi suojelumenettely. Ekologiseksi kompensaatioksi nimettyyn menettelyyn liittyy paljon toiveita, mutta sen kehittämisessä on vielä paljon tehtävää. Tähänastiset kokemukset muista maista eivät ole olleet mairittelevia.
Monen silmälläpidettävän tai uhanalaisen lajin kohtelu vaikuttaa hölmöläisten peitonjatkolta.Toisaalta lajia voidaan suojella miljoonien eurojen ohjelmilla, toisaalta samaan aikaan sitä saa myös metsästää. Esimerkiksi metsäpeuraa sekä suojellaan että metsästetään ja sallittua riistaa ovat myös useat uhanalaiset vesilinnut.
Metsätalouden tukijärjestelmä suosii yhä puuntuotantoa ja hakkuita. Myös maatalouden päästövähennyksiin tukipolitiikka tarjoaa vähän tehokkaita työkaluja. Remonttikohteita on useita, mutta parannukset turvepeltojen ja suometsien tukijärjestelmään olisivat iso askel kohti hiilineutraaliutta.
Valtamerten muisti on huonontumassa tuoreen tutkimuksen mukaan. Valtameren muistilla tarkoitetaan meren pintakerrosten lämpötilojen pysyvyyttä. Tutkimus ennustaa muistin huononevan tasaisesti koko vuosisadan ajan, ja tämä vaikeuttaa sääolosuhteiden ennustamista.
Suomalaisten suosikkikalan hinta pomppasi pääsiäisenä huippuun. Hinnan nousun taustalla on kysynnän ja tarjonnan epätasapaino sekä myös Ukrainan sota. Lohentuotantoa vaivaa myös täiongelma, etenkin Etelä-Norjassa.
Itämeren rannikkovesien tila heikkenee edelleen ja fosforipitoinen vesi levittäytyy pohjoiseen kohti Selkämerta. Broileri- ja sikatilojen tuotanto kasvaa, kun lihanvienti on lisääntynyt. Maataloustukea pitäisi kohdentaa lantaravinteiden kierrätykseen ja lopettaa tuottamattomien peltohehtaarien tukeminen.
Poistotekstiilien erilliskeräys aloitetaan Suomessa ensi vuoden alussa. Kuopiolainen Jätekukko on aloittanut pilotin, jolla kerätään kokemuksia kierrätyksen toiminnasta käytännössä. Tekstiilien keräyksessä ollaan pitkällä, mutta sen lisäksi pitäisi saada tuotteiden elinkaari pidemmäksi.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari esittää kiertotalouden ratkaisuksi ilmastokriisiin ja luontokatoon. Kiertotaloudella pyritään pääsemään irti luonnonvarojen ylikulutuksesta ja fossiilisista polttoaineista.
Virallinen ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa on loppu tai ainakin jäissä. Itämeren tai arktisen alueen tila ei romahda lyhyellä aikavälillä, vaikka Venäjää ei kokouksissa nähdä. Sulkeminen ulos yhteistyöstä ja talouspakotteet eivät voi olla vaikuttamatta pitkällä aikavälillä ympäristön tilaan Venäjällä ja lähialueilla.
Merien rooliin ei ole juurikaan panostettu ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Viime vuosina on havaittu, että valaat ovat keskeisessä roolissa siinä, miten meriin sitoutuu hiiltä ilmakehästä. Valaskantojen kasvattaminen ennalleen olisi tuntuva apu ilmastonmuutoksen hillintään.
Turpeelle etsitään korvaavia tuotteita myös tuotantoeläinten kuivikekäyttöön. Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat tutkineet muun muassa ruokohelpiä ja tekstiilibrikettejä. Ilmaston kannalta parhaaksi kuivikkeeksi osoittautui järviruokosilppu.
Pekingin talviolympialaiset polkaistaan tänään käyntiin. Pekingin olympialaiset ovat enimmäiset kokonaan tekolumen varassa pidettävät olympialaiset. Ympäristövaikutuksiltaan nämä saattavat olla historian pahimmat olympialaiset.
Luoteis-Atlantin turskakannan katastrofaalinen romahdus 1990-luvun alussa on tunnetuin esimerkki liikakalastuksen seurauksista. Laji ehti jo toipua ennen kuin ihmisen ahneus ajoi sen jälleen kuilun partaalle. Itämerelläkään turskan itäinen kanta ei jaksele hyvin, mutta kalastus ei ole ainoa syy.
Yritykset mainostavat tuotteita ja palvelujaan kirjavin ympäristöväittein. Usein ympäristövaikutusten ja vastuullisuuden perustelut ovat vajavaisia tai puuttuvat kokonaan.
Talvipakkaset syövät lataushybridiautojen akkujen kapasiteettia ja vaativat energiaa akkujen lämmittämiseen. Ajamisen ekologisuuteen voi vaikuttaa muun muassa akkujen lataamisen ajoituksella.
Vesistöihin valuu maailmanlaajuisesti 23 miljoonaa tonnia muovia vuosittain. Määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan tulevina vuosina. Ratkaisuksi povataan tiukempia rajoituksia neitseellisen muovin käytöstä.
Vuosia valmisteltu eläinten hyvinvointilaki on lähtenyt lausuntokierrokselle. Laki vie eläinten hyvinvointia monta askelta eteenpäin, mutta ei puutu esimerkiksi turkistarhaukseen tai broilerirotujen ongelmiin. Luonnonvaraisille, loukkaantuneille eläimille ykkösvaihtoehtona on edelleen lopettaminen.
Suomen pölyttäjästrategiasta julkaistiin ehdotus, joka keskittyy pölyttäjien monimuotoisuuden turvaamiseen. Työryhmän ehdotus vastaa EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteisiin.
Koralliriuttoja kutsutaan merten sademetsiksi. Ne ovat biodiversiteetiltään maapallon
rikkain meriekosysteemi, jossa elää neljäsosa maapallon merilajeista. Toinen toistaan
seuraavat ja voimistuvat merten lämpöaallot sekä meriveden happamoituminen uhkaavat
vakavasti koralliriuttojen olemassaoloa. Uusi tutkimus Tyynellä valtamerellä sijaitsevilta
Phoenixsaarilta antaa toivoa korallien sopeutumisesta lämpimiin olosuhteisiin, kirjoittaa Jessica Haapkylä.
Metsien hyödyntäminen metsäteollisuuden raaka-aineeksi on saanut tukea verovaroista jo 70 vuotta. Ympäristöväki kritisoi kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemera-tuen käyttöä muun muassa metsäteihin ja soiden ojituksiin. Tälle vuodelle varatuista ennätyksellisistä 58,8 miljoonan euron tuista jää kuitenkin 10 miljoonaa käyttämättä.
Ympäristöjournalismi kukoisti 90-luvulla, mutta 2000-luvun alkaessa näkyvyys väheni. Yleisradio lopetti monia ympäristöohjelmiaan, ja lehdet vähensivät erikoistuneiden ympäristötoimittajien määrää. Viime vuosina ilmastonmuutos on nostanut ympäristöteemat uudestaan uutisiin. Ympäristöstä voi nyt kirjoittaa vaikkapa talousjuttujen yhteydessä ilman että leimautuu viherpiipertäjäksi.
Pentti Linkolan muistometsä on perustettu Toivakan Riuttasaloon ja muistolehto Kangasalle Sahalahden Kurinkanvuorelle. Hanke on ollut Linkolan itsensä perustaman Luonnonperintösäätiön ja Päijänteen Luonnonperintösäätiön yhteistyötä. Puolitoista vuotta sitten käynnistetty muistometsäkeräys teki mahdolliseksi suojella 60 hehtaaria arvokasta vanhaa metsää.
Ilmastonmuutoksen kiihtyessä on otettava kaikki keinot käyttöön hiilinielujen lisäämiseksi, ja ratkaisuja etsitään myös meristä. Metsähallitus aloitti Saaristomerellä meriajokkaan istutukset viime vuonna ja WWF tänä kesänä. Ruohomainen meriajokas muodostaa laajoja vedenalaisia niittyjä ja lisää luonnon monimuotoisuutta, vähentää ravinteita ja sitoo hiiltä. Vastaavia istutuksia on tehty jo aiemmin Ruotsin ja Tanskan rannikoilla.
Lintulajien suojeluun kaivataan joustavampaa lainsäädäntöä. Useita uhanalaisia vesilintuja on Suomessa riistalintuina, ja niitä pitäisi pystyä siirtämään suojelun piiriin nykyistä helpommin. Toisaalta lainsäädännön pitäisi tunnistaa runsastuneet ja elinkelpoiset lintukannat niin, että suojeltuja lintuja voitaisiin siirtää metsästettävien lintujen ryhmään. Keskustelu liittyy pitkälti valkoposkihanhiin.
Myrkyllinen sähkö- ja elektroniikkajäte päätyy vain harvoin asianmukaisesti kierrätetyksi maailmalla. Tuoreen raportin mukaan vain noin 17 prosenttia e-jätteestä kierrätetään. E-jäte on erittäin vaarallista ympäristölle ja ihmisten terveydelle väärin käsiteltynä. Tilanne pahenee jatkuvasti ja Euroopassa järjestäytynyt rikollisuus on osallistunut jätteiden laittomaan vientiin.
Pohjoisen Itämeren karikkoiset ja myrskyisät vedet ovat koituneet turmioksi monelle alukselle vuosisatojen saatossa, ja merta nimitetäänkin hylkyjen aarreaitaksi. Aarteiden joukossa on kuitenkin moottorialuksiä, joiden öljy ja muut haitalliset aineet vuotavat hylkyjen haurastuessa mereen. Öljyä on pelkästään Suomen aluevesillä arviolta 150 hylyssä ja niiden tyhjentäminen etenee hitaasti muun muassa lainsäädännön puutteiden vuoksi.
Kiista Saimaan norppa-alueen kalastusrajoituksista päätyi tänään maa- ja metsätalousministeriön voittoon. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen kannattama verkkokalastuskiellon jatkaminen heinäkuun loppuun hävisi hallituksen äänestyksessä. Vasemmistoliitto tuki vihreiden esitystä, mutta SDP, keskusta ja RKP siis äänestivät toisin. Verkkokalastuksen rajoittaminen heinäkuussa olisi taannut kuuteille kasvurauhan.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen arvostelee tiukasti maa- ja metsätalousministeriön toimia saimaannorpan suojelemiseksi. Saimaan verkkokalastuksen rajoituksia koskevaa asetusta ei ole saatettu hallituksen käsiteltäväksi, vaikka voimassa oleva asetus päättyy tänään. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan vaihtoehdot eivät ole sopineet vihreille. Kiistaa on ennen kaikkea kalastusrajoitusten pidentämisestä heinäkuun loppuun.
Suojeltavia metsiä hankkiva Luonnonperintösäätiö on onnistunut pikakeräyksellä hankkimaan 12 hehtaarin suuruisen Kotisalon metsän Liperissä. Metsän vanhimmat puut ovat 150-vuotiaita. Pelastusoperaatio käynnistyi metsän naapureiden aloitteesta ja rahaa hankkeeseen saatiin yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä.
Rehevöityminen on lisännyt Itämeren sinisimpukoita, mutta tulevaisuus on uhattuna. Poikkeuksellisen pitkäaikainen, 25 vuoden seurantatutkimus paljastaa, että simpukat ovat herkkiä suolapitoisuuden laskulle, ja ilmastonmuutoksen myötä sademäärät lisääntyvät. Odotettavissa on myös lämpimämpiä kesiä ja jo vuoden 2018 hellekesä romahdutti sinisimpukkapopulaation.
Turvetuotannon ja tuulivoimahankkeiden vaikutuksista luontoon tiedetään yllättävän vähän. Vain harvoissa hankkeissa on seurattu muita kuin ympäristöluvan vaatimia vaikutuksia vesistöihin. Etukäteen selvitettyjä luontoarvoja ei liioin aina oteta huomioon hanketta toteutettaessa, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Suomessa tarjotaan edelleen tukea soiden kunnostusojituksille, vaikka samaan aikaan ennallistetaan ojitettuja soita. Kiistanalainen tuki on kuitenkin loppumassa vuonna 2023, ja nyt etsitään uusia keinoja suometsien hoitoon. Vesiensuojelu on jatkossa otettava paremmin huomioon niin, että metsistä valuisi ravinteita vesistöihin mahdollisimman vähän.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon
