Myrkyllisen e-jätteen aiheuttamat ympäristö- ja terveysongelmat pahenevat Afrikassa sääntelystä huolimatta

Myrkyllisen e-jätteen aiheuttamat ympäristö- ja terveysongelmat pahenevat Afrikassa sääntelystä huolimatta

Myrkyllinen sähkö- ja elektroniikkajäte päätyy vain harvoin asianmukaisesti kierrätetyksi maailmalla. Tuoreen raportin mukaan vain noin 17 prosenttia e-jätteestä kierrätetään. E-jäte on erittäin vaarallista ympäristölle ja ihmisten terveydelle väärin käsiteltynä. Tilanne pahenee jatkuvasti ja Euroopassa järjestäytynyt rikollisuus on osallistunut jätteiden laittomaan vientiin.

Itämerellä muhii saasteongelma – hylkyjen tyhjennys öljyistä etenee hitaasti

Itämerellä muhii saasteongelma – hylkyjen tyhjennys öljyistä etenee hitaasti

Pohjoisen Itämeren karikkoiset ja myrskyisät vedet ovat koituneet turmioksi monelle alukselle vuosisatojen saatossa, ja merta nimitetäänkin hylkyjen aarreaitaksi. Aarteiden joukossa on kuitenkin moottorialuksiä, joiden öljy ja muut haitalliset aineet vuotavat hylkyjen haurastuessa mereen. Öljyä on pelkästään Suomen aluevesillä arviolta 150 hylyssä ja niiden tyhjentäminen etenee hitaasti muun muassa lainsäädännön puutteiden vuoksi.

SDP, keskusta ja RKP tyrmäsivät heinäkuun kalastusrajoitukset Saimaan norppa-alueella

SDP, keskusta ja RKP tyrmäsivät heinäkuun kalastusrajoitukset Saimaan norppa-alueella

Kiista Saimaan norppa-alueen kalastusrajoituksista päätyi tänään maa- ja metsätalousministeriön voittoon. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen kannattama verkkokalastuskiellon jatkaminen heinäkuun loppuun hävisi hallituksen äänestyksessä. Vasemmistoliitto tuki vihreiden esitystä, mutta SDP, keskusta ja RKP siis äänestivät toisin. Verkkokalastuksen rajoittaminen heinäkuussa olisi taannut kuuteille kasvurauhan.

Kiista kalastusrajoituksista jatkuu hallituksessa: vastakkain saimaannorppa ja kalastajat, Mikkonen ja Leppä

Kiista kalastusrajoituksista jatkuu hallituksessa: vastakkain saimaannorppa ja kalastajat, Mikkonen ja Leppä

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen arvostelee tiukasti maa- ja metsätalousministeriön toimia saimaannorpan suojelemiseksi. Saimaan verkkokalastuksen rajoituksia koskevaa asetusta ei ole saatettu hallituksen käsiteltäväksi, vaikka voimassa oleva asetus päättyy tänään. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan vaihtoehdot eivät ole sopineet vihreille. Kiistaa on ennen kaikkea kalastusrajoitusten pidentämisestä heinäkuun loppuun.

25 vuoden seuranta Itämeressä hälyttää:  lämmin ja makea vesi uhkaa sinisimpukoita

25 vuoden seuranta Itämeressä hälyttää: lämmin ja makea vesi uhkaa sinisimpukoita

Rehevöityminen on lisännyt Itämeren sinisimpukoita, mutta tulevaisuus on uhattuna. Poikkeuksellisen pitkäaikainen, 25 vuoden seurantatutkimus paljastaa, että simpukat ovat herkkiä suolapitoisuuden laskulle, ja ilmastonmuutoksen myötä sademäärät lisääntyvät. Odotettavissa on myös lämpimämpiä kesiä ja jo vuoden 2018 hellekesä romahdutti sinisimpukkapopulaation.

Turvetuotannon vaikutuksia linnustoon ei selvitetä riittävästi

Turvetuotannon vaikutuksia linnustoon ei selvitetä riittävästi

Turvetuotannon ja tuulivoimahankkeiden vaikutuksista luontoon tiedetään yllättävän vähän. Vain harvoissa hankkeissa on seurattu muita kuin ympäristöluvan vaatimia vaikutuksia vesistöihin. Etukäteen selvitettyjä luontoarvoja ei liioin aina oteta huomioon hanketta toteutettaessa, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Suo-ojituksien tuki loppuu 2023 – alkaako kaivurien loppukiri?

Suo-ojituksien tuki loppuu 2023 – alkaako kaivurien loppukiri?

Suomessa tarjotaan edelleen tukea soiden kunnostusojituksille, vaikka samaan aikaan ennallistetaan ojitettuja soita. Kiistanalainen tuki on kuitenkin loppumassa vuonna 2023, ja nyt etsitään uusia keinoja suometsien hoitoon. Vesiensuojelu on jatkossa otettava paremmin huomioon niin, että metsistä valuisi ravinteita vesistöihin mahdollisimman vähän.

Lahden vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina alkaa etänä

Lahden vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina alkaa etänä

Vuoden vaihtuessa alkaa Lahdessa erityinen vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina. Lahti luopui kivihiilen käytöstä jo keväällä 2019 ja se aikoo olla hiilineutraali Suomen ensimmäisenä suurena kaupunkina vuoteen 2025 mennessä. Nyt kaupunki pääsee esittelemään lukuisia ympäristöön liittyviä aikaansaannoksiaan suomalaisille ja muille eurooppalaisille – korona-ajasta huolimatta.

Villiinnytys elvyttää luontoa takaisin eloon

Villiinnytys elvyttää luontoa takaisin eloon

Luonnosta kadonneiden eläinlajien palauttaminen takaisin osaksi itsenäistä ekosysteemiä on tehokas tapa korjata luontokatoa. Suuret eläinlajit ovat avainasemassa ekosysteemien eheydessä, ja siksi Eurooppaan on perustettu suojelualueita muun muassa sukupuuton partaalla käyneitä euroopanbiisoneita eli visenttejä varten.