Pentti Linkolan muistometsä on perustettu Toivakan Riuttasaloon ja muistolehto Kangasalle Sahalahden Kurinkanvuorelle. Hanke on ollut Linkolan itsensä perustaman Luonnonperintösäätiön ja Päijänteen Luonnonperintösäätiön yhteistyötä. Puolitoista vuotta sitten käynnistetty muistometsäkeräys teki mahdolliseksi suojella 60 hehtaaria arvokasta vanhaa metsää.
Ilmastonmuutoksen kiihtyessä on otettava kaikki keinot käyttöön hiilinielujen lisäämiseksi, ja ratkaisuja etsitään myös meristä. Metsähallitus aloitti Saaristomerellä meriajokkaan istutukset viime vuonna ja WWF tänä kesänä. Ruohomainen meriajokas muodostaa laajoja vedenalaisia niittyjä ja lisää luonnon monimuotoisuutta, vähentää ravinteita ja sitoo hiiltä. Vastaavia istutuksia on tehty jo aiemmin Ruotsin ja Tanskan rannikoilla.
Lintulajien suojeluun kaivataan joustavampaa lainsäädäntöä. Useita uhanalaisia vesilintuja on Suomessa riistalintuina, ja niitä pitäisi pystyä siirtämään suojelun piiriin nykyistä helpommin. Toisaalta lainsäädännön pitäisi tunnistaa runsastuneet ja elinkelpoiset lintukannat niin, että suojeltuja lintuja voitaisiin siirtää metsästettävien lintujen ryhmään. Keskustelu liittyy pitkälti valkoposkihanhiin.
Myrkyllinen sähkö- ja elektroniikkajäte päätyy vain harvoin asianmukaisesti kierrätetyksi maailmalla. Tuoreen raportin mukaan vain noin 17 prosenttia e-jätteestä kierrätetään. E-jäte on erittäin vaarallista ympäristölle ja ihmisten terveydelle väärin käsiteltynä. Tilanne pahenee jatkuvasti ja Euroopassa järjestäytynyt rikollisuus on osallistunut jätteiden laittomaan vientiin.
Pohjoisen Itämeren karikkoiset ja myrskyisät vedet ovat koituneet turmioksi monelle alukselle vuosisatojen saatossa, ja merta nimitetäänkin hylkyjen aarreaitaksi. Aarteiden joukossa on kuitenkin moottorialuksiä, joiden öljy ja muut haitalliset aineet vuotavat hylkyjen haurastuessa mereen. Öljyä on pelkästään Suomen aluevesillä arviolta 150 hylyssä ja niiden tyhjentäminen etenee hitaasti muun muassa lainsäädännön puutteiden vuoksi.
Kiista Saimaan norppa-alueen kalastusrajoituksista päätyi tänään maa- ja metsätalousministeriön voittoon. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen kannattama verkkokalastuskiellon jatkaminen heinäkuun loppuun hävisi hallituksen äänestyksessä. Vasemmistoliitto tuki vihreiden esitystä, mutta SDP, keskusta ja RKP siis äänestivät toisin. Verkkokalastuksen rajoittaminen heinäkuussa olisi taannut kuuteille kasvurauhan.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen arvostelee tiukasti maa- ja metsätalousministeriön toimia saimaannorpan suojelemiseksi. Saimaan verkkokalastuksen rajoituksia koskevaa asetusta ei ole saatettu hallituksen käsiteltäväksi, vaikka voimassa oleva asetus päättyy tänään. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan vaihtoehdot eivät ole sopineet vihreille. Kiistaa on ennen kaikkea kalastusrajoitusten pidentämisestä heinäkuun loppuun.
Suojeltavia metsiä hankkiva Luonnonperintösäätiö on onnistunut pikakeräyksellä hankkimaan 12 hehtaarin suuruisen Kotisalon metsän Liperissä. Metsän vanhimmat puut ovat 150-vuotiaita. Pelastusoperaatio käynnistyi metsän naapureiden aloitteesta ja rahaa hankkeeseen saatiin yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä.
Rehevöityminen on lisännyt Itämeren sinisimpukoita, mutta tulevaisuus on uhattuna. Poikkeuksellisen pitkäaikainen, 25 vuoden seurantatutkimus paljastaa, että simpukat ovat herkkiä suolapitoisuuden laskulle, ja ilmastonmuutoksen myötä sademäärät lisääntyvät. Odotettavissa on myös lämpimämpiä kesiä ja jo vuoden 2018 hellekesä romahdutti sinisimpukkapopulaation.
Turvetuotannon ja tuulivoimahankkeiden vaikutuksista luontoon tiedetään yllättävän vähän. Vain harvoissa hankkeissa on seurattu muita kuin ympäristöluvan vaatimia vaikutuksia vesistöihin. Etukäteen selvitettyjä luontoarvoja ei liioin aina oteta huomioon hanketta toteutettaessa, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Suomessa tarjotaan edelleen tukea soiden kunnostusojituksille, vaikka samaan aikaan ennallistetaan ojitettuja soita. Kiistanalainen tuki on kuitenkin loppumassa vuonna 2023, ja nyt etsitään uusia keinoja suometsien hoitoon. Vesiensuojelu on jatkossa otettava paremmin huomioon niin, että metsistä valuisi ravinteita vesistöihin mahdollisimman vähän.
Vuoden vaihtuessa alkaa Lahdessa erityinen vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina. Lahti luopui kivihiilen käytöstä jo keväällä 2019 ja se aikoo olla hiilineutraali Suomen ensimmäisenä suurena kaupunkina vuoteen 2025 mennessä. Nyt kaupunki pääsee esittelemään lukuisia ympäristöön liittyviä aikaansaannoksiaan suomalaisille ja muille eurooppalaisille – korona-ajasta huolimatta.
Sitran yliasiamies Jyrki Katainen piti Boardman Oy:n Kaamosseminaarissa esityksen talouskasvun megatrendeistä. Hän puhui voimakkaasti biodiversiteetin puolesta ja varoitti lajien häviämisestä.
Nuuksion kansallispuistossa Espoossa liikkui lauantaina poikkeuksellinen joukko vapaaehtoisia. WWF, Metsähallitus ja Allergia-, iho- ja astmaliitto järjestivät yhteisvoimin tapahtuman, jossa purettiin yli 300 laitonta tulipaikkaa.
Luonnosta kadonneiden eläinlajien palauttaminen takaisin osaksi itsenäistä ekosysteemiä on tehokas tapa korjata luontokatoa. Suuret eläinlajit ovat avainasemassa ekosysteemien eheydessä, ja siksi Eurooppaan on perustettu suojelualueita muun muassa sukupuuton partaalla käyneitä euroopanbiisoneita eli visenttejä varten.
Selkärankaisten villieläinten populaatioista on jäljellä enää noin kolmasosa verrattuna 50 vuoden takaiseen tilanteeseen, kertoo WWF:n tuore Living Planet -raportti.
