Kaukaisen riutan korallien sitkeä toipuminen antaa toivoa

Kaukaisen riutan korallien sitkeä toipuminen antaa toivoa

Koralliriuttoja kutsutaan merten sademetsiksi. Ne ovat biodiversiteetiltään maapallon
rikkain meriekosysteemi, jossa elää neljäsosa maapallon merilajeista. Toinen toistaan
seuraavat ja voimistuvat merten lämpöaallot sekä meriveden happamoituminen uhkaavat
vakavasti koralliriuttojen olemassaoloa. Uusi tutkimus Tyynellä valtamerellä sijaitsevilta
Phoenixsaarilta antaa toivoa korallien sopeutumisesta lämpimiin olosuhteisiin, kirjoittaa Jessica Haapkylä.

Pohjoisen sellutehdashankkeet huonontavat ympäristön tilaa: Kemera-tuilla rakennetaan metsäteitä ja ojitetaan soita

Pohjoisen sellutehdashankkeet huonontavat ympäristön tilaa: Kemera-tuilla rakennetaan metsäteitä ja ojitetaan soita

Metsien hyödyntäminen metsäteollisuuden raaka-aineeksi on saanut tukea verovaroista jo 70 vuotta. Ympäristöväki kritisoi kestävän metsätalouden rahoituslain eli kemera-tuen käyttöä muun muassa metsäteihin ja soiden ojituksiin. Tälle vuodelle varatuista ennätyksellisistä 58,8 miljoonan euron tuista jää kuitenkin 10 miljoonaa käyttämättä.

Ympäristötoimittajien pitkä taival ”vouhottajista” salonkikelpoisiksi

Ympäristötoimittajien pitkä taival ”vouhottajista” salonkikelpoisiksi

Ympäristöjournalismi kukoisti 90-luvulla, mutta 2000-luvun alkaessa näkyvyys väheni. Yleisradio lopetti monia ympäristöohjelmiaan, ja lehdet vähensivät erikoistuneiden ympäristötoimittajien määrää. Viime vuosina ilmastonmuutos on nostanut ympäristöteemat uudestaan uutisiin. Ympäristöstä voi nyt kirjoittaa vaikkapa talousjuttujen yhteydessä ilman että leimautuu viherpiipertäjäksi.

Pentti Linkola sai muistometsän ja -lehdon

Pentti Linkola sai muistometsän ja -lehdon

Pentti Linkolan muistometsä on perustettu Toivakan Riuttasaloon ja muistolehto Kangasalle Sahalahden Kurinkanvuorelle. Hanke on ollut Linkolan itsensä perustaman Luonnonperintösäätiön ja Päijänteen Luonnonperintösäätiön yhteistyötä. Puolitoista vuotta sitten käynnistetty muistometsäkeräys teki mahdolliseksi suojella 60 hehtaaria arvokasta vanhaa metsää.

Hiilinieluja etsitään myös meriltä – Metsähallitus ja WWF ennallistavat meriajokasniittyjä

Hiilinieluja etsitään myös meriltä – Metsähallitus ja WWF ennallistavat meriajokasniittyjä

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä on otettava kaikki keinot käyttöön hiilinielujen lisäämiseksi, ja ratkaisuja etsitään myös meristä. Metsähallitus aloitti Saaristomerellä meriajokkaan istutukset viime vuonna ja WWF tänä kesänä. Ruohomainen meriajokas muodostaa laajoja vedenalaisia niittyjä ja lisää luonnon monimuotoisuutta, vähentää ravinteita ja sitoo hiiltä. Vastaavia istutuksia on tehty jo aiemmin Ruotsin ja Tanskan rannikoilla.

Uhanalaisia riistalintuja, suojeltuja valkoposkihanhia – säädöksiin pitäisi saada määräaikaista tarkastelua

Uhanalaisia riistalintuja, suojeltuja valkoposkihanhia – säädöksiin pitäisi saada määräaikaista tarkastelua

Lintulajien suojeluun kaivataan joustavampaa lainsäädäntöä. Useita uhanalaisia vesilintuja on Suomessa riistalintuina, ja niitä pitäisi pystyä siirtämään suojelun piiriin nykyistä helpommin. Toisaalta lainsäädännön pitäisi tunnistaa runsastuneet ja elinkelpoiset lintukannat niin, että suojeltuja lintuja voitaisiin siirtää metsästettävien lintujen ryhmään. Keskustelu liittyy pitkälti valkoposkihanhiin.

Myrkyllisen e-jätteen aiheuttamat ympäristö- ja terveysongelmat pahenevat Afrikassa sääntelystä huolimatta

Myrkyllisen e-jätteen aiheuttamat ympäristö- ja terveysongelmat pahenevat Afrikassa sääntelystä huolimatta

Myrkyllinen sähkö- ja elektroniikkajäte päätyy vain harvoin asianmukaisesti kierrätetyksi maailmalla. Tuoreen raportin mukaan vain noin 17 prosenttia e-jätteestä kierrätetään. E-jäte on erittäin vaarallista ympäristölle ja ihmisten terveydelle väärin käsiteltynä. Tilanne pahenee jatkuvasti ja Euroopassa järjestäytynyt rikollisuus on osallistunut jätteiden laittomaan vientiin.

Itämerellä muhii saasteongelma – hylkyjen tyhjennys öljyistä etenee hitaasti

Itämerellä muhii saasteongelma – hylkyjen tyhjennys öljyistä etenee hitaasti

Pohjoisen Itämeren karikkoiset ja myrskyisät vedet ovat koituneet turmioksi monelle alukselle vuosisatojen saatossa, ja merta nimitetäänkin hylkyjen aarreaitaksi. Aarteiden joukossa on kuitenkin moottorialuksiä, joiden öljy ja muut haitalliset aineet vuotavat hylkyjen haurastuessa mereen. Öljyä on pelkästään Suomen aluevesillä arviolta 150 hylyssä ja niiden tyhjentäminen etenee hitaasti muun muassa lainsäädännön puutteiden vuoksi.

SDP, keskusta ja RKP tyrmäsivät heinäkuun kalastusrajoitukset Saimaan norppa-alueella

SDP, keskusta ja RKP tyrmäsivät heinäkuun kalastusrajoitukset Saimaan norppa-alueella

Kiista Saimaan norppa-alueen kalastusrajoituksista päätyi tänään maa- ja metsätalousministeriön voittoon. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen kannattama verkkokalastuskiellon jatkaminen heinäkuun loppuun hävisi hallituksen äänestyksessä. Vasemmistoliitto tuki vihreiden esitystä, mutta SDP, keskusta ja RKP siis äänestivät toisin. Verkkokalastuksen rajoittaminen heinäkuussa olisi taannut kuuteille kasvurauhan.

Kiista kalastusrajoituksista jatkuu hallituksessa: vastakkain saimaannorppa ja kalastajat, Mikkonen ja Leppä

Kiista kalastusrajoituksista jatkuu hallituksessa: vastakkain saimaannorppa ja kalastajat, Mikkonen ja Leppä

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen arvostelee tiukasti maa- ja metsätalousministeriön toimia saimaannorpan suojelemiseksi. Saimaan verkkokalastuksen rajoituksia koskevaa asetusta ei ole saatettu hallituksen käsiteltäväksi, vaikka voimassa oleva asetus päättyy tänään. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan vaihtoehdot eivät ole sopineet vihreille. Kiistaa on ennen kaikkea kalastusrajoitusten pidentämisestä heinäkuun loppuun.

25 vuoden seuranta Itämeressä hälyttää:  lämmin ja makea vesi uhkaa sinisimpukoita

25 vuoden seuranta Itämeressä hälyttää: lämmin ja makea vesi uhkaa sinisimpukoita

Rehevöityminen on lisännyt Itämeren sinisimpukoita, mutta tulevaisuus on uhattuna. Poikkeuksellisen pitkäaikainen, 25 vuoden seurantatutkimus paljastaa, että simpukat ovat herkkiä suolapitoisuuden laskulle, ja ilmastonmuutoksen myötä sademäärät lisääntyvät. Odotettavissa on myös lämpimämpiä kesiä ja jo vuoden 2018 hellekesä romahdutti sinisimpukkapopulaation.

Turvetuotannon vaikutuksia linnustoon ei selvitetä riittävästi

Turvetuotannon vaikutuksia linnustoon ei selvitetä riittävästi

Turvetuotannon ja tuulivoimahankkeiden vaikutuksista luontoon tiedetään yllättävän vähän. Vain harvoissa hankkeissa on seurattu muita kuin ympäristöluvan vaatimia vaikutuksia vesistöihin. Etukäteen selvitettyjä luontoarvoja ei liioin aina oteta huomioon hanketta toteutettaessa, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Suo-ojituksien tuki loppuu 2023 – alkaako kaivurien loppukiri?

Suo-ojituksien tuki loppuu 2023 – alkaako kaivurien loppukiri?

Suomessa tarjotaan edelleen tukea soiden kunnostusojituksille, vaikka samaan aikaan ennallistetaan ojitettuja soita. Kiistanalainen tuki on kuitenkin loppumassa vuonna 2023, ja nyt etsitään uusia keinoja suometsien hoitoon. Vesiensuojelu on jatkossa otettava paremmin huomioon niin, että metsistä valuisi ravinteita vesistöihin mahdollisimman vähän.

Lahden vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina alkaa etänä

Lahden vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina alkaa etänä

Vuoden vaihtuessa alkaa Lahdessa erityinen vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina. Lahti luopui kivihiilen käytöstä jo keväällä 2019 ja se aikoo olla hiilineutraali Suomen ensimmäisenä suurena kaupunkina vuoteen 2025 mennessä. Nyt kaupunki pääsee esittelemään lukuisia ympäristöön liittyviä aikaansaannoksiaan suomalaisille ja muille eurooppalaisille – korona-ajasta huolimatta.

Villiinnytys elvyttää luontoa takaisin eloon

Villiinnytys elvyttää luontoa takaisin eloon

Luonnosta kadonneiden eläinlajien palauttaminen takaisin osaksi itsenäistä ekosysteemiä on tehokas tapa korjata luontokatoa. Suuret eläinlajit ovat avainasemassa ekosysteemien eheydessä, ja siksi Eurooppaan on perustettu suojelualueita muun muassa sukupuuton partaalla käyneitä euroopanbiisoneita eli visenttejä varten.