Nykymenolla maapallo lämpenee 2,7 astetta vuosisadan loppuun mennessä ja tästä on katastrofaalisia seurauksia maataloudelle, luonnolle ja asumisolosuhteille. YK:n ympäristöohjelma UNEP:n laskelmat ovat kaiken lisäksi optimistisia. Nyt tarvittaisiin enemmän toimia pelkkien lupausten sijaan.
Saksan sosiaalidemokraateilla SPD:llä, liberaaleilla FDP:llä ja vihreillä on hallitusneuvottelujen pohjana kunnianhimoiset tavoitteet. Hiilestä luovutaan vuoteen 2030 mennessä, ilmastonmuutosta torjutaan uudistamalla teollisuutta ja digitalisaatioon pannaan vauhtia. Neuvottelut ovat edenneet ripeästi, mutta ainakin talouskysymyksistä ja ministeripesteistä vielä varmasti väännetään.
Verkkojulkaisu Verde käynnistyi tasan vuosi sitten ja on siis vielä alkutaipaleellaan. Verde on tarjonnut tilaa monenlaisille vihreitä arvoja kunnioittaville kirjoituksille, ja juttuja ja puheenvuoroja on julkaistu keskimäärin joka päivä. Verde haluaa toimia vastavoimana some-kirjoittelulle, jossa pinnalliset ja ristiriitoja korostavat kommentit hukuttavat helposti faktat alleen.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tarvitaan kaupunkeihin riittävä määrä viheralueita, ilmenee Suomen Ilmastopaneelin raportista. Sademäärien kasvaessa asfaltoitu maaperä ei ime vettä, jolloin tulvariski lisääntyy ja vesistöjä saastuttavien hulevesien määrä kasvaa. Lisäksi viheralueilla on suuri merkitys terveydelle, luonnon monimuotoisuudelle ja hiilen varastoinnille on useiden tutkimusten mukaan kiistaton.
Ympäristöjournalismi kukoisti 90-luvulla, mutta 2000-luvun alkaessa näkyvyys väheni. Yleisradio lopetti monia ympäristöohjelmiaan, ja lehdet vähensivät erikoistuneiden ympäristötoimittajien määrää. Viime vuosina ilmastonmuutos on nostanut ympäristöteemat uudestaan uutisiin. Ympäristöstä voi nyt kirjoittaa vaikkapa talousjuttujen yhteydessä ilman että leimautuu viherpiipertäjäksi.
Hyönteisten käyttö ihmisravinnoksi on maailmalla yleistä, mutta Suomessa hyönteisruoka ei ole ottanut tulta. Meillä nähdään kuitenkin yhtä enemmän mahdollisuuksia käyttää hyönteisraaka-ainetta tuotantoeläinten ja lemmikkien rehuna. Helsinkiläinen Alvar Pet on aloittanut hyönteisproteiinia sisältävien koiranruokien myynnin heinäkuussa.
Lentomatkan tai pihviaterian aiheuttamaa huonoa omaatuntoa voi yrittää hyvittää rahoittamalla puiden istutusta, uusiutuvan energian tuottamista tai muita ilmastopäästöjä vähentäviä toimia. Vapaaehtoisen päästökompensaation tuoma lohtu voi osoittautua laihaksi, sillä Finnwatchin raportin mukaan menetelmässä on monia puutteita ja riskejä.
Keskiviikko on ollut isojen öljy-yhtiöiden isojen ympäristöuutisten päivä. Kolme monikansallista fossiilimaailman mahtia sai vastaansa ympäristöaktivistit, oikeusistuimen ja osakkeenomistajat. Hollantilainen oikeusistuin määräsi Shellin vähentämään päästöjään, Chevronin osakkenomistajat vaativat samaa omalta yhtiöltään ja Exxonin pieni omistaja sai kannustettua isot omistajat valitsemaan hallitukseensa ilmastoasiantuntijoita – muun muassa suomalaisen Kaisa Hietalan.
Ilmastonmuutoksen tuomat sademäärän muutokset, kuivuus ja lämpeneminen koettelevat ruuantuotantoa erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Afrikan poikki ulottuvalla Sahelin alueella. Aalto-yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt ilmastonmuutoksen uhkia 177 maassa, joissa 52:ssa ravinnontuotanto säilyisi tulevaisuudessakin ilmastollisesti turvallisella alueella. Näiden joukossa ovat kaikki Euroopan maat, kuten Suomi ja muut Pohjoismaat.
Ruotsin valtiollinen avaruusyhtiö SSC on ainakin toistaiseksi vetäytynyt ensi kesäksi suunnitellusta ilmastomuokkaukseen liittyvästä laitteistotestauksesta. Päätös on voitto ympäristöjärjestöille, jotka ovat vastustaneet Kiirunaan suunniteltua testiä. Järjestöjen mukaan ilmastonmuokkaus ei ole vaihtoehto päästöjen vähentämiselle.
Rehevöityminen on lisännyt Itämeren sinisimpukoita, mutta tulevaisuus on uhattuna. Poikkeuksellisen pitkäaikainen, 25 vuoden seurantatutkimus paljastaa, että simpukat ovat herkkiä suolapitoisuuden laskulle, ja ilmastonmuutoksen myötä sademäärät lisääntyvät. Odotettavissa on myös lämpimämpiä kesiä ja jo vuoden 2018 hellekesä romahdutti sinisimpukkapopulaation.
Isoja päätöksiä pitkälle tulevaisuuteen tehdään usein lyhytnäköisesti. Olipa kyse kuntaliitoksista tai ilmastonmuutoksesta, keskustelu jumiutuu usein lähtökuoppiinsa. Professori Maija Setälä tutkii, miten asioiden puntarointi vaikkapa kansalaisraadissa voisi lievittää poliittista polarisointia.
Edulliset puhtaat sähköpolttoaineet voisivat tuoda ilmastonmuutoksen torjuntaan lisää vauhtia. Uuteen teknologiaan ensimmäisinä investoivat maat ja yritykset pääsevät myös ensimmäisinä vasta syntymässä oleville hiilineutraalien polttoaineiden maailmanlaajuisille markkinoille. Rauli Partasen vety-juttusarjan neljäs osa.
Metsät ovat moniosaajia, joita voisi käyttää myös kestävään ruoantuotantoon. Suomessa osataan jo kasvattaa metsissä pakurikääpää tai istuttaa puita puolukkapeltoon, mutta agrometsätalous – agroforestry – tarjoaa muitakin mahdollisuuksia, kirjoittaa Sampsa Heinonen.
Ilmastonmuutoksen ja ekologisen kriisin seurauksista kärsivät ennen kaikkea tulevat sukupolvet. Tämän päivän murrosikäinen pohtii tulevaisuuden vaihtoehtoja, opiskelua, ammattia ja mahdollista perhe-elämää. Miten me vanhemmat voimme häntä tukea ja neuvoa, kysyy Minna Kanerva.
Fennovoima odottaa yhä rakennuslupaa, joka tulee vuoden sisään hallituksen käsittelyyn. Ydinvoimalahankkeen tähänastiset vaiheet ovat vähintään kiusallisia ja kunnissa mietitään, millaisiin kustannuksiin on sitouduttu. Vähäpäästöistä energiaa kuitenkin tarvitaan, ja hankkeelle voi toivottaa vain menestystä, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.
Vertauskuvallisen ”tuomiopäivän kellon” viisarit siirtyivät vuosi sitten lähemmäs maailmanloppua, eikä viisareiden asemaa muutettu tämänvuotisessa arviossa. Tutkijat perustelevat maailman huonoa tilaa ydinaseiden, ilmastonmuutoksen ja disinformaation toisiinsa linkittyvillä vaaroilla.
Ilmastonmuutos näkyy talven ja kevään aikana 70:ssä lukupiirissä kautta maan, kun ilmastolukupiirien toiminta alkaa. Kampanjan tavoitteena on keskustella ilmastonmuutoksesta, siihen liittyvästä sukupuuttoaallosta ja siitä miten ihminen tulee elämään osana muuttuvaa ilmastoa, luontoa ja maailmaa.
Maatalouden ja maankäyttösektorin päästöt ovat jääneet liian vähälle keskustelulle. Ilman näiden sektoreiden päästövähennyksiä ei päästäne Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä, kirjoittaa Ilkka Savolainen.
Ville Niinistön mielestä Euroopan unionin pitää vahvistaa omaa yhtenäisyyttään taloudessa, turvallisuudessa ja ilmastonsuojelussa huolimatta siitä kumpi Yhdysvalloissa voittaa. USA ei välttämättä ole enää pitkällä aikavälillä luotettava kumppani Euroopalle. Yhden läntisen demokratian taantuminen eripuraisuuteen voisi vaikuttaa koko maailman kehitykseen Yhdysvaltojen vahvan kulttuurihegemonian kautta.
Suomen tavoitteeseen puolittaa tieliikenteen hiilipäästöt vuoteen 2030 mennessä on monta eri polkua. Vaihtoehtoisia malleja on tarjolla ja urakan mittakaava puoltaa kustannustehokkuuteen nojaamista. Toimien oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen jää päättäjille.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon