Vihreiden nuorten vastavalittu puheenjohtaja Selinä Nera on optimisti, joka haluaa antaa uskoa tulevaan. Ympäristö- ja ilmastoasiat ja ihmisoikeudet otetaan hänen mielestään entistä paremmin huomioon päätöksenteossa. Nuorilla on puolueessa Neran mielestä aika iso rooli ja aktiiveja riittää.
Keskustan kannatus on valunut historiallisen alas ja osasyynä pidetään “vihervasemmistolaisessa” hallituksessa oloa. Vihreissäkin on käyty sisäistä keskustelua puolueen sijoittumisesta perinteisellä oikeisto–vasemmisto-akselilla. Halu edistää ympäristönsuojelua ja tasa-arvoa ei ole kuitenkaan riippuvainen tästä jaosta, kirjoittavat Eveliina Laakso ja Timo Huhta.
Yhteistyötä, pieniä askelia ja sinnikästä puurtamista. Näin kuvailee inkoolainen kuntavaltuutettu Elina Ahde vihreän kuntapoliitikon työtä pienessä kunnassa. Inkoossa valtaa pitää RKP, joka on valtuustoissa suurin ryhmä 22 kunnassa pitkin rannikkoa.
Eduskunnan jättävä Satu Hassi on vihreiden kokeneimpia poliitikkoja toimittuaan vihreiden tehtävissä ja edustajana miltei 40 vuotta. Hän on urallaan nähnyt monien vihreiden hankkeiden etenevän pilkasta ja vähättelystä osaksi jokapäiväistä arkea.
Paikallisyhdistysten aktiiveja pitäisi nyt monin tavoin tukea, sanoo Heli Järvinen. Pandemia aiheutti tauon tapaamisissa, eikä väkeä ole helppo saada liikkeelle. Kolmen kauden kansanedustaja ei itse ole enää ehdolla ensi keväänä, mutta haluaa jatkaa työtä hyvinvointialueen valtuustossa ja hallituksessa.
Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtajana aloittaa ensi vuoden alussa vihreille tuttu hahmo, Hanna Halmeenpää. Hän on antanut jo kolme toivetta seuraavaan hallitusohjelmaan: luontolaki, Metsähallituksen tulostavoitteiden kohtuullistaminen ja tiukemmat kalataloudelliset velvoitteet vesivoimalaitoksille.
Eduskuntavaaleihin on aikaa vain puoli vuotta, mutta järjestökenttä on väsyneempi kuin koskaan. Aktiivitoiminta kasautuu helposti parin ihmisen harteille, kun pandemiavuodet ovat etäännyttäneet ihmiset toisistaan ja yhdistystoiminnasta. Kilpailu vapaa-ajasta kolahtaa myös yhdistystoimintaan ja se haastaa demokratian toteutumisen, kirjoittaa Verden kolumnisti Aisha Benahmed.
Saksan vihreiden ennätyskannatus on lähtenyt laskuun energiakriisin myötä. Vihreät ei ole koko maan puolue Saksassakaan, vaan kannatus on jakautunut maantieteellisesti. Kriisitilanteessa paljon on laskettu suositun vihreän ministerin Robert Habeckin onnistumisen varaan.
Suomessa ei voi olla suuri puolue, jos on suuri vain Helsingissä. Vahva pääkaupunkiseutu on
menestystekijä koko maalle, mutta politiikassa vastakkainasettelu ole viisasta. Kepulainen Helsingin-vastainen retoriikka on pahimmillaan ala-arvoista, mutta yhtä lailla on syytä miettiä, miten Helsingin etuja
ajetaan.
Energiaköyhyyden helpottaminen on hallinnollisesti monimutkaisempaa kuin vaikkapa arvonlisäveron lasku. Se kuitenkin kohdistaisi tuet niitä eniten tarvitseville. Ensi vuoden budjetti on jo tuhdisti alijäämäinen.
Kannatuskyselyistä päätellen oleellisin kysymys ensi kevään eduskuntavaalien jälkeisessä politiikassa on, istuuko kokoomus seuraavassa hallituksessa vihreiden vai perussuomalaisten kanssa. Se jakolinja on yleisestikin Suomen politiikan keskeinen tekijä, kirjoittaa Eero Karisto.
Vasta kolme vuotta sitten perustettu ahvenanmaalainen kestävää kehitystä ajava puolue on päässyt Euroopan vihreän puolueen jäseneksi. Hållbart Initiativ haluaa muun muassa nopeuttaa Ahvenanmaan muuttumista “kestäväksi” – nykyinen tavoitevuosi 2051 on puolueen mielestä aivan liian kaukana.
Valmistautuminen ensi vuoden eduskuntavaaleihin on jo täydessä vauhdissa. Ensimmäisiä ehdokkaita on eri puolueissa jo nimetty ja esimerkiksi Helsingissä vihreillä on paraikaa meneillään jäsenäänestys ensimmäisistä 11 ehdokkaasta. Heikosti menneiden kuntavaalien jälkeen ja kannatusmittausten näyttäessä yhä laimeita tuloksia paineet ovat kovat.
Kannatusalhossa taistelevien vihreiden puoluekokouksessa ei ehkä syttynyt mitään euforista paloa, mutta jälkeäkään tappiomielialasta ei näkynyt. Tarvitaan määrätietoista työtä toisaalta omien joukkojen motivaation varmistamiseksi, toisaalta julkikuvan säätämiseksi, kirjoittaa Eero Karisto.
Vihreiden perusteellinen poliittinen ohjelma sai osakseen perinpohjaisen käsittelyn perfektionismiin taipuvaisessa puolueessa. Osin pienistäkin viilauksista vääntäminen vei puoluekokouksen ajan niin, että aikaa yleiselle poliittiselle keskustelulle ei juuri jäänyt, vaikka monet olivat siihen huolella valmistautuneet, kirjoittaa Eero Karisto. Hän kysyy, olisiko aika miettiä ajankäyttöä ja ohjelmatyötä uusiksi.
Vihreät ovat aiempaa vahvemmin ympäristöpuolue. Tämä tuli selväksi ainakin puoluekokouksessa puolueen johtohenkilöiden puheista. Muita suuria teemoja ovat koulutus ja turvallisuus, kirjoittaa Eero Karisto vihreiden puoluekokouksen tapahtumista.
Äänestäjiä pitää hakea eri puolilta yhteiskuntaa eikä vain perinteisistä profiileista, tuumii pitkän linjan vihreä aktiivi Taru Anttonen Verden Vihreiden tulevaisuus -sarjan haastattelussa. Anttosen mielestä vihreillä on kaikki mahdollisuudet kasvuun suureksi puolueeksi.
Salla Merikukka käsittelee valokuvanäyttelyssään vihreyden ja mieheyden dialogia. Keskusteluun tarvitaan Merikukan mukaan muitakin kuin poliitikan toimittajia ja kokoomuslaisia. Näyttelystä käy ilmi, että vihreä mieheys on moninaista.
Nämä kolme ovat kirkkonummelaisen kunnallis- ja aluevaltuutettu Markus Myllyniemen mielestä ensi vuoden eduskuntavaalien tärkeät teemat ja niistä pitää puhua ihmisiä kuunnellen ja heidän huoliinsa vastaten. Myllyniemi kaipaa myös enemmän aktivismia vihreisiin, vaikkei Koijärven kahleisiin tarvitsekaan palata. Verden Vihreiden tulevaisuus -sarja jatkuu.
Loimaalainen vihreä aktiivi Sampsa Heinonen kehottaa puhumaan arkisista asioista arkisin sanoin. Vihreiden ydinviesti ei saa hukkua vaikeasti avautuviin sanoihin ja käsitteisiin. Heinonen haluaa myös nostaa yrittäjien arvostusta. Verde jatkaa Vihreiden tulevaisuus -sarjaa.
Viikonlopun vihreiden puoluevaltuuskunta näytti vihreää valoa Suomen Nato-jäsenyydelle. Aihe viritti kokouksessa vilkkaan keskustelun, jossa korostettiin, ettei militarismille ole sijaa Nato-Suomessa. Rauhaa tavoitellaan, vaikka nyt Venäjän sotatoimet ajavat maan liittoutumaan.
Verden Vihreiden tulevaisuus -sarjassa kysytään politiikan aktiiveilta, mitä edessä näkyy. Oululainen vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko on puheenjohtaja puolueen poliittisen ohjelman työryhmässä yhdessä Oras Tynkkysen kanssa. Pitkon mielestä yhteisten tavoitteiden lisäksi pitää rohkeasti keskustella myös vaikeista, puoluetta jakavista aiheista.
Verde on aloittanut sarjan, jossa kysytään politiikkaa eri rooleista katsovilta ihmisiltä näkemyksiä vihreiden tulevaisuudesta. Vihreiden nuorten toisen puheenjohtajan Jami Haaviston mielestä vihreiden pitäisi keskittyä omiin vahvuuksiin ja lakata huopaamasta siitä, ollaanko nyt oikealla vai vasemmalla.
Verde aloittaa sarjan, jossa kysytään politiikkaa eri rooleista katsovilta ihmisiltä näkemyksiä vihreiden tulevaisuudesta. Ensimmäisessä osassa politiikkaa nyt ulkopuolelta katsova Tuija Brax toivoo, että puolue keskittyisi entistä selvemmin pääasioihin.
Suomessa on tekeillä sosiaaliturvauudistus, jonka pitäisi korvata nykyinen tukien viidakko yhtenäisellä, selkeämmällä mallilla. Vihreät on julkistanut omat suuntaviivansa, joissa korostuu kattava, joustava ja riittävä turva eri elämäntilanteissa eläville, kirjoittaa Leena Brandt.
Viimeaikaisten tapahtumien jälkeen vihreät näyttää vahvistavan asemaansa Suomen kolmanneksi Nato-myönteisimpänä puolueena kokoomuksen ja RKP:n jälkeen. Mikään läpihuutojuttu jäsenyyden kannattaminen ei silti ole, kirjoittaa Eero Karisto.
Jyrki Kasvin omaelämäkerta pursuaa elämisen ja tekemisen iloa eikä lopun häämöttäminen tee kirjasta synkkää. Teos näyttää myös suomalaisen yhteiskunnan vahvuuden, kun Kasvi etenee hyvin vaatimattomista oloista eduskuntaan.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kehuu Jussi Halla-ahoa tiistaisen ilmastokannanoton johdosta. Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja julkaisi tiistaina Facebookissa tekstin, jossa hän asettuu pikaisen vihreän siirtymän puolelle.
Tampereen Työväenmuseo Werstaan näyttely esittelee Vihreän Langan ja puolueenkin historiaa. Langan toiminta pyöri pienellä budjetilla, mutta suurella sinnikkyydellä. Näyttely muistuttaa Vihreän Langan merkityksestä valtakunnanpolitiikan ja julkisen keskustelun muovaajana.
Käsitys vihreiden vasemmistolaistumisesta on levinnyt vahvasti, mutta paljonko sille on katetta? Tutkijan mukaan vihreiden suhde talouspolitiikkaan ei näytä muuttuneen. Hallitusasetelma sekä vasemmistoliiton tuki ympäristöasioissa kuitenkin vaikuttavat mielikuvaan, jota myös oppositio ja keskusta ruokkivat.
Aluevaalien jälkeinen keskustelu vihreiden tilanteesta jatkuu. Joukko vihreitä aktiiveja virittelee laaja-alaista keskustelevaa foorumia, joka kokoaisi saman pöydän ääreen vihreitä toimijoita ja vaikka teollisuuden, ay-liikkeen ja maanviljelijöiden edustajia.
Yleinen mielipide ei pidä takinkääntäjistä, mutta pitääkö ihailla niitä, jotka säilyttävät vanhan kantansa, vaikka tosiasiat muuttuvat? Vihreissä on ollut viime aikoina uutta pohdintaa sekä ydinvoimasta, geenimanipuloinnista että Nato-jäsenyydestä.
Vihreiden kanta ydinvoimaan on muuttunut myönteisempään suuntaan viime vuosina. Muutoksen takana on muun muassa vihreiden aktiivien työ sekä huolestuttavat tiedot ilmaston lämpenemisestä, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.
Aluevaalien jälkeen on virinnyt jälleen keskustelu Vihreän Langan kohtalosta. Verde syntyi puolitoista vuotta sitten jatkamaan vihreää journalismia ja tähän työhön saamme tänä vuonna puolueelta tukea. Puoluehallitus päätti asiasta joulukuussa ja sopimus allekirjoitettaneen lähipäivinä, kirjoittaa Leena Brandt.
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on ollut aina vihreille tärkeä tavoite. Tasa-arvoisen vaalituloksen riemua estää asioiden sukupuolittuminen ja ongelmapuhe vihreistä naisista. Naisten esiinmarssi politiikassa ei ole ongelma, mutta heidän vähättelynsä on, kirjoittaa Rosa Meriläinen.
Vihreiden vahvuudet ovat olleet avoimuus, tietopohjaisuus ja vihreään talouteen nojaavat näkökulmat. Puolueemme ydinteemat ovat kuitenkin kaventuneet. Vihreät on risteyskohdassa, jossa voidaan jatkaa identiteettipolitiikkaa tai aloittaa puhtaalta pöydältä, kirjoittaa Markus Myllyniemi.
Aluevaalien tulos oli vihreille iso pettymys, kun kannatus jäi 7,3 prosenttiin. Vaikka Helsinki oli poissa kuvioista, olisi kuntavaalien tasoinen tulos muualla Suomessa ollut selvästi suurempi. Vielä vihreitäkin pettyneempiä oltiin vain perussuomalaisten joukoissa, sillä puolue jäi kauas kolmen suuren joukosta, kirjoittaa Leena Brandt.
Poliittinen keskustelu on kärjistynyt somealustoilla, jotka rahastavat konflikteilla. Kasvimaa on alusta, jonka toivotaan luovan hyvää keskustelua ja parempaa vihreää politiiikkaa, kirjoittaa Janne Peltola.
Uudistaminen on vihreiden aluevaaliohjelmassa keskiössä monin tavoin. Ohjelma vaikuttaa huomioivan myös keskustan hellimiä syrjäseutuja ja vanhuksia. Aluevaaliohjelmassa on mukana myös tuttuja maailman parantamisen teemoja, kirjoittaa Eero Karisto.
Yleisradio saanut käsiinsä puolueiden omaan käyttöönsä tilaaman mielikuvatutkimuksen puolueista. Tulos on vihreille kylmää luettavaa. Kuudesta mukana olevasta puolueesta vihreät vetää pohjat, kirjoittaa Eero Karisto.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon