”Niin mutkin” – teatterintekijä yllättyi raiskattujen viesteistä

"Mä koin olevani tosi yksin kokemukseni kanssa, kunnes tajusin, että tosi moni on yksin jonkun kokemuksen kanssa. Ainakin se yksinäisyys me voidaan jakaa." Iida-Maaria Lindstedtin teatteriesitys "I niin kuin Idiootti" käsittelee raiskausta ja antaa ohjeita heille, jotka kohtaavat ison R:n kokeneita.

20.10.2020 | Kulttuuri

Iida-Maaria Lindstedtin esitys nostaa esille vaiettuja tuntemuksia ja läheisten avuttomuutta. Kuva: Heli Blåfield, kuvankäsittely: Milo Toivonen

Mua on todella yllättänyt se, miten moni on tullut tämän esityksen tiimoilta sanomaan, että ”niin mutkin”. – Lindstedt

Teatteriesitys alkaa repulla, joka lennähtää katsojien eteen. Siellä on kaikki: päiväkirja, Dostojevskin kirja Idiootti, rintaliivit, Eukonkantokilpailun t-paita jne. Lindstedtin kahdeksan vuotta rakentama esitys yhdistää hänen oman raiskauskokemuksensa, läheisten suhtautumisen siihen ja Dostojevskin kirjan tapahtumat, erityisesti Nastasja Filippovnan kohtalon.

”Tämän monologin teko vei tosiaan yllättävän kauan. Kolme vuotta sitten alkanut MeToo-keskustelu sai mut jopa miettimään, onko esitysidealla mitään virkaa. Silloin alettiin puhua seksuaalisesta häirinnästä niin, että kaikki pakattiin yhteen ja oma kokemus tuntui tästä irralliselta.”

Lindstedt kuitenkin jatkoi. Seuraavaksi keskusteluun nousi Suostumus2018, aloite seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta muun muassa niin, että seksiin tarvitaan molemminpuolinen suostumus. Tätä koskeva lakiehdotus on lausuntokierroksella.

”Sen kohdalla ajattelin, että nyt teen oman juttuni valmiiksi ja siitä tuli suorastaan varmuus, että tästä todella pitää puhua.”

Tässä vaiheessa Lindstedtin kanssa toimi jo Tuomo Rämö ohjaajan, dramaturgin ja toisen käsikirjoittajan roolissa.

Älä puhu miliisille

Lindstedtin oma kokemus on Pietarista ajalta, jolloin hän opiskeli teatterintekoa Venäjällä. Häntä tutkinut lääkäri neuvoi heti, ettei miliisille kannata mennä. ”Kun siitä saattaa sitten tulla raskaampi kokemus kun siitä itse raiskauksesta, kun nämä venäläiset miliisit on vähän semmosia.”

Suomessa arvioidaan, että vain pieni osa raiskatuista ilmoittaa asiasta poliisille. Lääkärin kommentista voi päätellä, että Venäjällä osuus on vielä pienempi.

Lindstedtin mielestä on pöyristyttävää, miten vähän raiskauksista puhutaan ja miten paljon niitä tapahtuu.

”Oikealla, vasemmalla, hirveän monille, eikä tiedetä, miten sen kanssa elää.”

Venäjän kokemusten jälkeen tuli eteen omien läheisten, sukulaisten ja ystävien reaktiot Suomessa. Lindstedt ei epäröi neuvoa heitä, jotka kohtaavat seksuaalista väkivaltaa kokeneen.

”Älä itse ala hoitaa uhria, vaan tarjoudu ottamaan selvää apua tarjoavista. Yritä kestää oma keinottomuutesi. Aikaa voi kulua kauan – älä hämmenny siitä. Raiskaus hämmentää, mutta mieti, kenelle puhut omista ajatuksistasi ja tunteistasi.”

I niin kuin Idiootti on esitys, jossa vuorottelevat vauhti ja hiljaisempi tempo, ilo, nauru, pohdinta ja päättäväisyys. Esitys katsoo luottavaisesti eteenpäin, ja reppu pakataan uudestaan niin, että mukaan tulevat vain uuteen parempaan tulevaisuuteen mahtuvat esineet. 

Esitykset Rauhanasemalla Helsingissä ovat loppumassa, viimeiset ovat 21.10. ja 27.10. Lindstedt haluaa vielä jatkaa ja kiertää esityksen kanssa Suomea. Erityisesti hän haluaisi tavoittaa nuoret, ja toisaalta myös kaikki raiskattuja kohtaavat, poliisit ja terveystyön tekijät.

”Mulla on haave, ettei tämä olisi enää ajankohtainen. Mutta ei ne raiskaukset tule loppumaan ihan kohtsillään”, Lindstedt toteaa.

Poliisille ilmoitettiin viime vuonna 1694 raiskausta ja tämän vuoden tammi-elokuussa 1064.

 

Tutkitusti aiheesta

”Monet tutkimusaineistossa esiintyvät uhrit olivat haavoittuvassa asemassa esimerkiksi nuoren iän, päihtymistilan tai nukkumisen takia. Tällaisten tekijöiden esiintymisestä huolimatta poliisi, syyttäjä tai käräjäoikeus katsoi, että käsillä ei ollut rikoslain tarkoittama avuton tila.”

”Rikosprosessin läpivienti on ollut heikkoa, koska vain noin 10–20 prosenttia poliisille ilmoitetuista raiskauksista on johtanut rikoksentekijän tuomitsemiseen.”

”Käräjäoikeusaineistossa kuvattiin, miten seksuaalinen väkivalta aiheutti uhrissa pelkoa ja lamaantumista. Lähes puolessa tapauksista kävi ilmi, että uhri oli lamaantunut (48,1 %). Uhri kertoi esimerkiksi lamaantuneensa kokemansa voimakkaan pelkotilan takia, jolloin hän oli pysytellyt täysin passiivisena.”

”Rikoslaki ei tällä hetkellä suojele riittävän tehokkaasti kaikkien henkilöiden seksuaalista itsemääräämisoikeutta eivätkä säännökset ole riittävän laajoja. Uhrin suostumuksen puute olisi nostettava keskeiseksi tekijäksi raiskausrikoksia koskeviin säännöksiin.”

Lähde: Raiskausrikosten eteneminen rikosprosessissa / Daniela Alaattinoğlu, Heini Kainulainen, Johanna Niemi. Turku : Turun yliopisto, 2020. Oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimusraportteja ja katsauksia, 1/2020

Leena Brandt / Verde

20.10.2020 17:02

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti