Kaupunkien asuntopulaa ei voi torjua kuin rakentamalla asuntoja

Isoisänsilta Kalasatamassa, Helsingissä. Kuva: Tapio Haaja / Unsplash

Osmo Soininvaara / Verde

Suomessa asuntojen kalleus koskee lähinnä vain Helsingin seutua ja erityisesti osaa Helsingin kantakaupunkia. Muissa kasvukeskuksissa tilanne on terve. Pääsyynä asumisen kalleuteen on muuttoliike, joka tuo koulutettua väkeä pääkaupunkiin. Akateemisen loppututkinnon suorittaneista nuorista aikuisista puolet asuu Helsingin seudulla ja lopuista puolet Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seuduilla. Asuntojen kalleus Helsingin seudulla ja niiden arvon aleneminen muuttotappioalueilla vaikeuttaa muuttamista työn perässä. Asia ei kuitenkaan sillä korjaantuisi, että valtio lunastaisi arvonsa menettäneet omakotitalot ja Helsinkiin laitettaisiin hinta- ja vuokrasäännöstely.

Useampi ei voi muuttaa, jos asuntoja ei ole enempää. Asuntopulaan ei ole oikein muuta ratkaisua kuin rakentaa lisää asuntoja.

Toinen syy asuntojen kalleuteen on nopeasti kasvanut halu asua urbaanissa ympäristössä.  Vaikka työn perässä pitäisi muuttaa Helsingin seudulle, ei ole pakko muuttaa Kallioon ja maksaa asunnostaan kolminkertaista hintaa verrattuna vaikkapa Keravaan tai eräisiin Helsingin lähiöihin  Jos ei ole nirso asuinalueen suhteen, Helsingin seudulta saa asunnon sopuhintaan. Asuntojen hintojen nousu kantakaupungissa johtuu siitä, että alueesta on vuosien saatossa tullut parempi paikka asua ja elää. Se on tehty pienin parannuksin, usein valtaamalla katutilaa takaisin autoliikenteeltä. Vihreiden vika siis tämäkin. Helsingissä erityisesti sosialidemokraatit olivat 1990-luvulla sitä mieltä, että Helsinki on valmis ja asuntotuotannon on syytä siirtyä Espooseen ja Vantaalle. Se oli kova virhe, kun ajattelee nykyistä tunkua päästä asumaan juuri Helsinkiin. Asuntoja pitää rakentaa sinne, missä niistä maksetaan eniten. Kaupunkitaloustieteen mukaan asuntojen rakentaminen halutuille alueille laskee niiden hintaa koko kaupungin alueella verrattuna niiden rakentamiseen huonompiin paikkoihin. Kun Espoo, Vantaa ja Helsinki ovat lisänneet rakentamista, asuntojen hinnat kehyskunnissa ovat kääntyneet laskuun. Helsinkiin rakennetaan edelleen liian vähän, vaikka Helsinki on Anni Sinnemäen kaudella  lisännyt asuntorakentamista merkittävästi. Pullonkaulana ei ole kaavoitus vaan kaupungin infrainvestoinnit. Kaupungilla ei ole rahaa nopeampaan kasvuun, tai ei sitä siihen ainakaan haluta käyttää. Vaikka korot ovat nollassa, vuokrat ovat nousseet asuntojen hintoja nopeammin. Luulisi päinvastoin hintojen nousevan ja vuokrien laskevan, kun lainaraha on ilmaista. Tilanne on todiste merkittävästä markkinapuutteesta, joka paitsi nostaa vuokria, tuottaa ansiottomia tuloja Saton ja Kojamon kaltaisille suurille vuokranantajille. Vaikka asunnon voi ostaa sopuhintaan jopa Helsingistä, halpoja vuokra-asuntoja ei ole Helsingissä oikein missään. Helsingissä pohditaan, mitä Hitasin tilalle. Tarkoituksena on korvata Hitas uudella Hitasilla, joka tuottaisi omistusasuntoja onnekkaille alle markkinahinnan, mutta ilman Hitasin epäkohtia. Tällä kannalla on myös vihreiden valtuustoryhmän enemmistö. Jos jaetaan sadan tuhannen euron pääomalahjoituksia, halukkaita ottajia löytyy enemmän kuin jaettavia asuntoja, vaikka Hitas-asuntojen ostaminen vuokrattavaksi estettäisiin. Jotenkin onnekkaat voittajat on valittava, arvalla, jonottamalla tai jollain muulla tavalla. Vuokrien nousu suhteessa asuntojen hintoihin kertoo, että pääkaupungissa on enemmän pulaa vuokra-asunnoista kuin omistusasunnoista. Siksi kannattaisi harkita kaupungin jokseenkin markkinahintaisia vuokra-asuntoja, sellaisia kuin joskus ennen olivat vakuutusyhtiöiden vuokra-asunnot.

Asettamalla kaupungin asunnon vuokran vähän alle markkinavuokran saadaan pitkäaikaisia asukkaita ja asukkaille asumisen turvaa ja lapsille pitkäaikaisia kaverussuhteita.

Tällainen kaupungin vuokrayhtiö tuottaisi nykyisellä vuokratasolla huomattavaa voittoa niin kuin yksityiset vuokrayhtiöt nyt. Nyt tuo raha menee aivan vääriin taskuihin. Helsingin pitäisi käyttää vuokratalonsa voitot asuntotuotannon mahdollisuuksia lisääviin infrainvestointeihin eli siihen, että asuntoja voidaan rakentaa enemmän. Tämä johtaisi yleiseen asuntotilanteen helpottumiseen ja hyödyttäisi kaikkia. Lähes markkinahintaisen vuokran takia asunnon saaminen ei olisi lottovoitto asukkaalle, vaan hyöty jakautuisi kaikille kaupunkilaisille parempana tasapainona asuntomarkkinoilla. Korjaus 12.11.2020 klo 12.47 – Tarkennettu ingressiin maininta Helsingistä Korjaus 12.11.2020 klo 20.41 – Tarkennettu tekstin loppuun maininta Helsingistä