Uudistaminen on vihreiden aluevaaliohjelmassa keskiössä monin tavoin. Ohjelma vaikuttaa huomioivan myös keskustan hellimiä syrjäseutuja ja vanhuksia. Aluevaaliohjelmassa on mukana myös tuttuja maailman parantamisen teemoja, kirjoittaa Eero Karisto.
vihreät
Eikö vihreiden viesti mene perille vai eikö se vain kelpaa?
Yleisradio saanut käsiinsä puolueiden omaan käyttöönsä tilaaman mielikuvatutkimuksen puolueista. Tulos on vihreille kylmää luettavaa. Kuudesta mukana olevasta puolueesta vihreät vetää pohjat, kirjoittaa Eero Karisto.
Tietoyhteiskunta-asioiden pioneeri Jyrki Kasvin elämäntyötä jatketaan
Tietoyhteiskuntapolitiikan pioneeri ja entinen vihreä kansanedustaja Jyrki Kasvi on kuollut 57-vuotiaana. Kasvi oli syvällisesti perehtynyt tietotekniikan yhteiskunnalliseen merkitykseen ja osasi avata sitä myös maallikoille.
Aluevaalit 2022: Vihreiden kampanjat käynnistyvät ja ehdokashankinta jatkuu
Vihreiden aluevaalikampanjat ovat käynnistyneet tai käynnistymässä ympäri Suomen. Uudellamaalla on kampanjastartti tänä viikonloppuna ja Varsinais-Suomi aloitti jo maanantaina. Ehdokashankinta on vielä kesken ja kampanja-aktiivit valittavat tiukkaa aikataulua.
Vihreiden kannatus nytkähti vaihteeksi ylöspäin henkilövaihdosten myötä – tai niistä huolimatta
Kannabiskohu pudotti vihreiden kannatusta ja henkilövaihdokset nostivat sitä – ehkä. Vihreiden kannatus kääntyi Yleisradion tilaamassa kannatusmittauksessa vaihteeksi nousuun, ja syytä prosenttiyksikön muutokseen voi vain arvailla. Vihreät ovat useiden henkilövalintojen myötä olleet paljon julkisuudessa viime viikkoina, eikä se näytä ainakaan vähentäneen puolueen suosiota.
Jääkö vihreät vasemmiston vangiksi?
Miten käy vihreille, jos Suomen politiikka blokkiutuu, kuten välillä arvellaan. Vihreillä on runsaasti aiempaa kokemusta kokoomusyhteistyöstä. Jäävätkö – tai peräti jättäytyvätkö – vihreät nyt vasemmiston vangiksi, kysyy Eero Karisto.
Iiris Suomela tuo taloutta ja EU:ta vihreään keskusteluun
Kun eduskunnan Suuren valiokunnan jäsen puhuu EU:sta tai valtiovarainvaliokunnan jäsen talousasioista, sen ei pitäisi herättää ihmetystä. Iiris Suomelan valinta vihreiden sijaispuheenjohtajaksi on kuitenkin herättänyt huomiota juuri hänen aihevalintojensa vuoksi. Eniten uutta vihreiden vetäjää työllistää kuitenkin lähikuukausina tammikuiset aluevaalit.
Vihreän liikkeen pitäisi lähteä aidosti mukaan maanpuolustukseen
Maanpuolustus on liian tärkeä asia jätettäväksi muille puolueille. Suomen puolustus on samalla demokratian ja vihreiden arvojen, kuten tasa-arvon puolustamista. Naiset pitäisi saada paremmin mukaan maanpuolustustyöhön ja Nato toisi lisää turvallisuutta Suomelle ja koko Euroopalle, kirjoittaa Paavo Heiskanen.
Saksan vihreät nostivat kannatusta ja Suomessa siitä voisi ottaa oppia
Saksan vihreät menestyivät, koska onnistuivat laajentamaan kannatuspohjaansa ja voittivat miljoona ääntä oikeistolta. Suomessakin vihreät tulee palauttaa puolueeksi, joka ei keskity pelkästään ydinäänestäjäjoukkoon. Jos puolue haluaa kasvaa, sen pitää houkuttaa myös tavallisia äänestäjiä.
Miten linjaristiriidat katosivat puoluekokouksen uutisoinnissa?
Vihreiden puoluekokousta ennen Suomen Kuvalehti julkaisi jutun, jossa annettiin ymmärtää, että “vihreät konkarit” haluavat viedä vihreitä oikealle, jotta puolueen kannatus nousisi. Ratkaisevaksi nähtiin varapuheenjohtajan vaali. Itse puoluekokouksessa kaikki varapuheenjohtajaehdokkaat julistivat puolueen moniäänisyyden tarvetta ja kuuntelemista, linjaristiriita ei tullut mitenkään ilmi heidän puheistaan, kirjoittaa Rauli Mickelsson.
Onko kannabisaloitteellisuus nykypäivän oikeistolaisuutta?
Kannabiksen laillistamiskysymys paljastaa mihin poliittinen ajattelu on menossa millenniaalien ja Z-sukupolven myötä, ja millaisia poliittisia liittoumia jatkossa voi muodostua. Osalle vanhemmasta sukupolvesta tämä näyttää tulleen yllätyksenä, kirjoittaa Ahto Apajalahti.
Vihreiden varapuheenjohtajaehdokkaat luottavat siltojen rakentamisen voimaan – Kuuntele ehdokashaastattelut
Vihreiden puoluekokouksessa viikonloppuna suurinta mielenkiintoa herättää henkilövalinnat. Maria Ohisalolle ei haastajia puheenjohtajaksi ole, mutta puolueen kolmesta tasa-arvoisesta varapuheenjohtajan paikasta tullaan käymään tiukka kisa. Verde haastatteli kaikki kahdeksan varapuheenjohtajan paikkaa tavoittelevaa ehdokasta. Konsensusta ehdokkaiden kesken löytyi muun muassa yhteistyötaitojen tärkeydestä ja siitä, että hallitusohjelma on hyvä, vaikka toteutus ei ole yltänyt sisällön tasolle.
Yksi vai kaksi ja kuka vai ketkä? Ohisalon tuuraajaksi on monta vaihtoehtoa
Vihreiden varapuheenjohtajavalinta herättää tavanomaista enemmän kiinnostusta, sillä edessä on Maria Ohisalon vanhempainvapaan aikainen tuuraus puolueen puheenjohtajana ja sisäministerinä. Kenet valitaan kolmen hengen puheenjohtajistoon ja tuuraako heistä sama henkilö puheenjohtajaa ja sisäministeriä? Laitetaanko samalla ministeripaikkoja kiertoon? Vai olisiko mahdollista malli, jossa on kaksi tasavaroista tuuraavaa puheenjohtajaa, josta toisella olisi myös ministerin salkku, kysyy Leena Brandt.
Maailmanparantaminen sukupuolittuu – vihreät sen mukana
Liedossa vihreät saivat kuntavaaleissa yhden valtuustopaikan lisää, mutta menettivät samalla ainoan miesvaltuutettunsa. Koko maassa taas vihreiden miesvaltuutettujen osuus putosi 32 prosentista 26:een. Uuden sukupolven naisten menestys politiikassa on ilon aihe, mutta vihreiden pitää myös miettiä miten puhutella miehiä, kirjoittaa Ville Savonlahti.
Vihreät hävisi kuntavaalit – mitä nyt on tehtävä?
Neljä vuotta sitten vihreät oli yksi päävaihtoehto Suomen tulevaisuuden suunnalle. Ihmiset laittoivat luottamuksensa vihreisiin kunnissa, koska lupasimme siellä puolustaa kouluja, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä kovien arvojen ollessa vallalla. Olemmeko tehneet tekoja lupausten puolesta? Paljon kyllä, mutta – tarpeeksi? Myös hallituksessa linjan on oltava kirkas: vaikka aina ei saada läpi mitä halutaan, sekin on sanottava julki rehellisesti ja avoimesti niin että äänestäjä tietää mitä on yritetty tehdä ja missä ei olla itsekään tyytyväisiä, kirjoittaa Ville Niinistö.
Mitä tapahtui vihreille?
Muualla maassa vihreillä meni kuntavaalit ihan mukavasti, mutta kaikissa suurissa kaupungeissa tuli kirvelevä tappio. Koska vaalitappio oli suunnilleen yhtä suuri kaikissa kaupungeissa, kannattaa etsiä ennen kaikkea yhteisiä syitä sille, miksi kaupunkilaiset ovat kääntäneet selkänsä vihreille. Vain paikallisista kysymyksistä ei taida helppoja selityksiä äänestäjien päätökselle löytyä.
Vihreiden on opittava avaamaan politiikan sisältöjä äänestäjille nykyistä paremmin
Kuntavaalien jälkeen vihreät on edelleen Helsingin toiseksi suurin puolue, vaikka kannatus laski. Vihreiden erityinen haaste on siinä, että on opittava vielä nykyistä paremmin avaamaan politiikan sisältöjä äänestäjille. Suurin tappiota selittävä tekijä nähdäkseni on siinä, että oman tekemisen vaikuttavuus ei ole näyttäytynyt kaikille äänestäjille riittävästi. On opittava kertomaan missä asioissa se aito uudistusmielisyys oikeasti elää, kirjoittaa Tuomas Rantanen.
Kuntavaalit 2021: Vihreille takapakkia etenkin kaupungeissa. Fatim Diarra: ”Hälytyskello on soinut.”
Kuntavaalien jälkeisen huuman pöly alkaa laskeutua voittajien ja häviäjien päälle. Kesäinen vaali oli ilmeisesti juuri vihreille ja perussuomalaisille äänestäjille huono aika. Vihreiden kannatuksesta lähti kaksi prosenttiyksikköä ja PS:n odotettu iso voitto supistui viiteen prosenttiyksikköön. Helsingissä vihreiden suosio hupeni kolmen valtuustopaikan verran ja vihreiden someviesteissä toistuvatkin sanat ”nyt on peiliin katsomisen paikka”.
Kuntavaalit 2021: Porvoon vihreät lähtee vaaleihin paalupaikalta 63:n ehdokkaan voimin
Porvoon Vihreät lähtee kunnallisvaaleihin ykköspaikalta. Vihreillä on enemmän ehdokkaita kuin millään muulla puolueella Porvoossa, peräti 63. Porvoossa romutetaan käsitystä vihreistä vain hyvin koulutettujen ja suurkaupunkilaisten puolueena. Mukana on ehdokkaita monilta elämän aloilta duunareista tohtoreihin.
Kuntavaalit 2021: Vihreät, kokoomus ja perussuomalaiset kasvattivat ehdokasmääriään vuodesta 2017
Poikkeuksellinen kaksivaiheinen ehdokasasettelu kasvatti SDP:n, keskustan ja perussuomalaisten ehdokaslistoja 300-400 hengellä maaliskuuhun verrattuna ja paisutti myös muiden puolueiden listoja. Vihreiden lopullinen ehdokasmäärä 2806 on puolueen historian korkein. Myös perussuomalaiset ylsivät ennätykseen, kun niiden lista piteni vajaasta 4000 nimestä lähes 6000:en.
Lähiluonnon puolustus puhuttaa jälleen – onko vihreiden ympyrä sulkeutumassa?
Urbaanin rakentamisen kritiikki muistuttaa vihreiden kannanottoja – vuonna 1984. Vihreä konkari Ville Komsi ehdotti aikoinaan erityisiä jäähyväisiä, surunauhoja, kaupungin kaadettavaksi merkityille puille. Vaikka tiivis rakentaminen ja raideliikenneväylien teko ovat kestäviä ratkaisuja, ei ihmisten kokemuksia lähiluonnon menetyksistä pidä vähätellä, kirjoittaa Pekka Sauri.
EVA tutki: alueellinen epätasa-arvo on suomalaisten suurin huoli, identiteettikysymykset vihreiden murheena
Suomalaiset ovat melko yksituumaisen huolestuneita alueellisesta epätasa-arvosta, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan Arvo- ja asennetutkimus. Muut tasa-arvokysymykset jakavat kansaa. Vihreitä ja vasemmistoliittolaisia huolettaa esimerkiksi sukupuoli-identiteettiin ja syntyperään liittyvä epätasa-arvo, perussuomalaiset taas kokevat ongelmia sananvapauden ja poliittisten vaikutusmahdollisuuksien suhteen.
Vihreät naiset pääsivät eduskuntaan 1991 – Heidi Hautalan ja Satu Hassin podcast käy läpi muutoksen vuosikymmeniä
Heidi Hautalan ja Satu Hassin podcast on aikamatka 30 vuoden takaiseen kriisien vuoteen 1991. Eduskunnassa aloittivat silloin ensimmäiset vihreät naiskansanedustajat. Politiikan multitaskaajat käyvät läpi talouskriisiä, EU:ta, feminismiä ja Venäjää. Mitä sai sanoa, ja mitä ei ja mikä olikaan se vaikein päivä.
Tampereen vihreiden pitkä tie – miten vihreät pääsivät eteisestä vallan kammareihin
Vihreiden tie Tampereen toiseksi suurimmaksi puolueeksi on ollut pitkä ja mutkainen. Pauli Välimäki ja Irene Roivainen ovat kirjoittaneet kuntapolitiikan vaiheista yli 40 vuoden ajalta kirjassaan Virastotalon valtaus. Kaupungin onnistumiset – kuten raitioliikenteen aloitus – ovat pitkälti seurausta laajasta yhteistyöstä eri puolueiden kesken, kirjoittaa Jaakko Stenhäll.
Kuntavaalit 2021: Vihreät kasvatti ehdokasmäärää, keskustalla ja SDP:llä raju pudotus
Ensimmäinen kierros on käyty läpi ja vihreitä kuntavaaliehdokkaita on kertynyt 2676 eli 76 enemmän kuin 2017. Kasvu ei ole suuri, mutta keskustalla ja SDP:llä on iso pudotus ja vain perussuomalaisilla tukeva nousu. Suurissa kaupungeissa vihreiden asema on vakaa, mutta pienissä kunnissa on nähty sekä innostusta että väsähtämistä.
Uusvihreät-podcast: Kuntavaaliohjelmaa halki, poikki ja pinoon
Uusvihreät-podcastin kolmannessa jaksossa uusvihreät ruotivat kuntavaaliohjelmia vihreästä näkökulmasta. Keskustelua kirvoitti muun muassa polttoon perustumattomat energiaratkaisut, monipaikkainen asuminen ja kuntien palvelulupaukset.
Miten ihmisestä tulee poliittinen minä ja miten se voisi säilyä
Poliittinen herääminen tapahtuu usein toimimalla jonkin asian puolesta, kuten puolustamalla lähipalvelua tai lähiympäristöä. Kansalaistoiminnasta on ollut helppo siirtyä puolueiden tarjoamaan vaikutuskanavaan, mutta viime vuosina puolueilla on ollut yhä suurempi työ saada aktiivien innostus säilymään, kirjoittaa Rauli Mickelsson.
Vihreät ei ole demareiden apupuolue, enää
Vihreän liikkeen alkuvuosina pohdittiin myös vihreiden roolia SDP:n apupuolueena. Tähän ei pidä tyytyä, eikä ole tyydytty. Demarit eivät ole vihertyneet kuin puheissa, eikä heiltä ole saatu merkittävää tukea esimerkiksi ilmastokysymyksissä, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Vihreät on SDP:n uusi apupuolue – haluttiin sitä tai ei
Vihreissä katse on Ville Niinistön kauden lopusta asti ollut suunnattuna suuren yleispuolueen asemaan. Sanna Marinin nousu SDP:n johtoon on kuitenkin laittanut politiikan pelikirjat uusiksi ja Vihreät kovan paikan eteen, kirjoittaa Lauri Korvenmaa.
Miksi Verde-lehti?
Olemme perustaneet Verde-lehden, koska emme usko sosiaalisen median mielikuvapolitikoinnin voivan korvata faktapohjaista ja syvällisempää yhteiskunnallista journalismia.
