vihreät
Keitä ovat vihreät miehet?

Keitä ovat vihreät miehet?

Salla Merikukka käsittelee valokuvanäyttelyssään vihreyden ja mieheyden dialogia. Keskusteluun tarvitaan Merikukan mukaan muitakin kuin poliitikan toimittajia ja kokoomuslaisia. Näyttelystä käy ilmi, että vihreä mieheys on moninaista.

Markus Myllyniemi: Ostovoima, turvallisuus ja lähiympäristö

Markus Myllyniemi: Ostovoima, turvallisuus ja lähiympäristö

Nämä kolme ovat kirkkonummelaisen kunnallis- ja aluevaltuutettu Markus Myllyniemen mielestä ensi vuoden eduskuntavaalien tärkeät teemat ja niistä pitää puhua ihmisiä kuunnellen ja heidän huoliinsa vastaten. Myllyniemi kaipaa myös enemmän aktivismia vihreisiin, vaikkei Koijärven kahleisiin tarvitsekaan palata. Verden Vihreiden tulevaisuus -sarja jatkuu.

Vihreät ei halua militarismia Nato-Suomeen

Vihreät ei halua militarismia Nato-Suomeen

Viikonlopun vihreiden puoluevaltuuskunta näytti vihreää valoa Suomen Nato-jäsenyydelle. Aihe viritti kokouksessa vilkkaan keskustelun, jossa korostettiin, ettei militarismille ole sijaa Nato-Suomessa. Rauhaa tavoitellaan, vaikka nyt Venäjän sotatoimet ajavat maan liittoutumaan.

Vihreät vaihtaisi sotu-tilkkutäkin kokonaan uuteen peittoon

Vihreät vaihtaisi sotu-tilkkutäkin kokonaan uuteen peittoon

Suomessa on tekeillä sosiaaliturvauudistus, jonka pitäisi korvata nykyinen tukien viidakko yhtenäisellä, selkeämmällä mallilla. Vihreät on julkistanut omat suuntaviivansa, joissa korostuu kattava, joustava ja riittävä turva eri elämäntilanteissa eläville, kirjoittaa Leena Brandt.

Nuori idealismi vaikuttaa Nato-kantaan vihreissä

Nuori idealismi vaikuttaa Nato-kantaan vihreissä

Viimeaikaisten tapahtumien jälkeen vihreät näyttää vahvistavan asemaansa Suomen kolmanneksi Nato-myönteisimpänä puolueena kokoomuksen ja RKP:n jälkeen. Mikään läpihuutojuttu jäsenyyden kannattaminen ei silti ole, kirjoittaa Eero Karisto.

Vihreä Lanka -näyttely: Langan loppuminen ei ole työn loppu

Vihreä Lanka -näyttely: Langan loppuminen ei ole työn loppu

Tampereen Työväenmuseo Werstaan näyttely esittelee Vihreän Langan ja puolueenkin historiaa. Langan toiminta pyöri pienellä budjetilla, mutta suurella sinnikkyydellä. Näyttely muistuttaa Vihreän Langan merkityksestä valtakunnanpolitiikan ja julkisen keskustelun muovaajana.

Vihreiden punertuminen on hallitusasetelman synnyttämää mielikuvaa

Vihreiden punertuminen on hallitusasetelman synnyttämää mielikuvaa

Käsitys vihreiden vasemmistolaistumisesta on levinnyt vahvasti, mutta paljonko sille on katetta? Tutkijan mukaan vihreiden suhde talouspolitiikkaan ei näytä muuttuneen. Hallitusasetelma sekä vasemmistoliiton tuki ympäristöasioissa kuitenkin vaikuttavat mielikuvaan, jota myös oppositio ja keskusta ruokkivat.

Vihreät konkarit toivovat lisää laaja-alaista keskustelua

Vihreät konkarit toivovat lisää laaja-alaista keskustelua

Aluevaalien jälkeinen keskustelu vihreiden tilanteesta jatkuu. Joukko vihreitä aktiiveja virittelee laaja-alaista keskustelevaa foorumia, joka kokoaisi saman pöydän ääreen vihreitä toimijoita ja vaikka teollisuuden, ay-liikkeen ja maanviljelijöiden edustajia.

Vihreät opinkappaleet horjuvat?

Vihreät opinkappaleet horjuvat?

Yleinen mielipide ei pidä takinkääntäjistä, mutta pitääkö ihailla niitä, jotka säilyttävät vanhan kantansa, vaikka tosiasiat muuttuvat? Vihreissä on ollut viime aikoina uutta pohdintaa sekä ydinvoimasta, geenimanipuloinnista että Nato-jäsenyydestä.

Verde jatkaa vihreää journalismia puolueen tuella

Verde jatkaa vihreää journalismia puolueen tuella

Aluevaalien jälkeen on virinnyt jälleen keskustelu Vihreän Langan kohtalosta. Verde syntyi puolitoista vuotta sitten jatkamaan vihreää journalismia ja tähän työhön saamme tänä vuonna puolueelta tukea. Puoluehallitus päätti asiasta joulukuussa ja sopimus allekirjoitettaneen lähipäivinä, kirjoittaa Leena Brandt.

Vihreä nainen on pallinsa ansainnut

Vihreä nainen on pallinsa ansainnut

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on ollut aina vihreille tärkeä tavoite. Tasa-arvoisen vaalituloksen riemua estää asioiden sukupuolittuminen ja ongelmapuhe vihreistä naisista. Naisten esiinmarssi politiikassa ei ole ongelma, mutta heidän vähättelynsä on, kirjoittaa Rosa Meriläinen.

Aluevaalit 2022 – vihreille jo toinen pettymys vuoden sisään

Aluevaalit 2022 – vihreille jo toinen pettymys vuoden sisään

Aluevaalien tulos oli vihreille iso pettymys, kun kannatus jäi 7,3 prosenttiin. Vaikka Helsinki oli poissa kuvioista, olisi kuntavaalien tasoinen tulos muualla Suomessa ollut selvästi suurempi. Vielä vihreitäkin pettyneempiä oltiin vain perussuomalaisten joukoissa, sillä puolue jäi kauas kolmen suuren joukosta, kirjoittaa Leena Brandt.

Vihreät aluevaaleihin vastustamaan museointia

Vihreät aluevaaleihin vastustamaan museointia

Uudistaminen on vihreiden aluevaaliohjelmassa keskiössä monin tavoin. Ohjelma vaikuttaa huomioivan myös keskustan hellimiä syrjäseutuja ja vanhuksia. Aluevaaliohjelmassa on mukana myös tuttuja maailman parantamisen teemoja, kirjoittaa Eero Karisto.

Vihreiden kannatus nytkähti vaihteeksi ylöspäin henkilövaihdosten myötä – tai niistä huolimatta

Vihreiden kannatus nytkähti vaihteeksi ylöspäin henkilövaihdosten myötä – tai niistä huolimatta

Kannabiskohu pudotti vihreiden kannatusta ja henkilövaihdokset nostivat sitä – ehkä. Vihreiden kannatus kääntyi Yleisradion tilaamassa kannatusmittauksessa vaihteeksi nousuun, ja syytä prosenttiyksikön muutokseen voi vain arvailla. Vihreät ovat useiden henkilövalintojen myötä olleet paljon julkisuudessa viime viikkoina, eikä se näytä ainakaan vähentäneen puolueen suosiota.

Jääkö vihreät vasemmiston vangiksi?

Jääkö vihreät vasemmiston vangiksi?

Miten käy vihreille, jos Suomen politiikka blokkiutuu, kuten välillä arvellaan. Vihreillä on runsaasti aiempaa kokemusta kokoomusyhteistyöstä. Jäävätkö – tai peräti jättäytyvätkö – vihreät nyt vasemmiston vangiksi, kysyy Eero Karisto.

Iiris Suomela tuo taloutta ja EU:ta vihreään keskusteluun

Iiris Suomela tuo taloutta ja EU:ta vihreään keskusteluun

Kun eduskunnan Suuren valiokunnan jäsen puhuu EU:sta tai valtiovarainvaliokunnan jäsen talousasioista, sen ei pitäisi herättää ihmetystä. Iiris Suomelan valinta vihreiden sijaispuheenjohtajaksi on kuitenkin herättänyt huomiota juuri hänen aihevalintojensa vuoksi. Eniten uutta vihreiden vetäjää työllistää kuitenkin lähikuukausina tammikuiset aluevaalit.

Vihreän liikkeen pitäisi lähteä aidosti mukaan maanpuolustukseen

Vihreän liikkeen pitäisi lähteä aidosti mukaan maanpuolustukseen

Maanpuolustus on liian tärkeä asia jätettäväksi muille puolueille. Suomen puolustus on samalla demokratian ja vihreiden arvojen, kuten tasa-arvon puolustamista. Naiset pitäisi saada paremmin mukaan maanpuolustustyöhön ja Nato toisi lisää turvallisuutta Suomelle ja koko Euroopalle, kirjoittaa Paavo Heiskanen.

Miten linjaristiriidat katosivat puoluekokouksen uutisoinnissa?

Miten linjaristiriidat katosivat puoluekokouksen uutisoinnissa?

Vihreiden puoluekokousta ennen Suomen Kuvalehti julkaisi jutun, jossa annettiin ymmärtää, että “vihreät konkarit” haluavat viedä vihreitä oikealle, jotta puolueen kannatus nousisi. Ratkaisevaksi nähtiin varapuheenjohtajan vaali. Itse puoluekokouksessa kaikki varapuheenjohtajaehdokkaat julistivat puolueen moniäänisyyden tarvetta ja kuuntelemista, linjaristiriita ei tullut mitenkään ilmi heidän puheistaan, kirjoittaa Rauli Mickelsson.

Onko kannabisaloitteellisuus nykypäivän oikeistolaisuutta?

Onko kannabisaloitteellisuus nykypäivän oikeistolaisuutta?

Kannabiksen laillistamiskysymys paljastaa mihin poliittinen ajattelu on menossa millenniaalien ja Z-sukupolven myötä, ja millaisia poliittisia liittoumia jatkossa voi muodostua. Osalle vanhemmasta sukupolvesta tämä näyttää tulleen yllätyksenä, kirjoittaa Ahto Apajalahti.

Vihreiden varapuheenjohtajaehdokkaat luottavat siltojen rakentamisen voimaan – Kuuntele ehdokashaastattelut

Vihreiden varapuheenjohtajaehdokkaat luottavat siltojen rakentamisen voimaan – Kuuntele ehdokashaastattelut

Vihreiden puoluekokouksessa viikonloppuna suurinta mielenkiintoa herättää henkilövalinnat. Maria Ohisalolle ei haastajia puheenjohtajaksi ole, mutta puolueen kolmesta tasa-arvoisesta varapuheenjohtajan paikasta tullaan käymään tiukka kisa. Verde haastatteli kaikki kahdeksan varapuheenjohtajan paikkaa tavoittelevaa ehdokasta. Konsensusta ehdokkaiden kesken löytyi muun muassa yhteistyötaitojen tärkeydestä ja siitä, että hallitusohjelma on hyvä, vaikka toteutus ei ole yltänyt sisällön tasolle.

Yksi vai kaksi ja kuka vai ketkä? Ohisalon tuuraajaksi on monta vaihtoehtoa

Yksi vai kaksi ja kuka vai ketkä? Ohisalon tuuraajaksi on monta vaihtoehtoa

Vihreiden varapuheenjohtajavalinta herättää tavanomaista enemmän kiinnostusta, sillä edessä on Maria Ohisalon vanhempainvapaan aikainen tuuraus puolueen puheenjohtajana ja sisäministerinä. Kenet valitaan kolmen hengen puheenjohtajistoon ja tuuraako heistä sama henkilö puheenjohtajaa ja sisäministeriä? Laitetaanko samalla ministeripaikkoja kiertoon? Vai olisiko mahdollista malli, jossa on kaksi tasavaroista tuuraavaa puheenjohtajaa, josta toisella olisi myös ministerin salkku, kysyy Leena Brandt.

Maailmanparantaminen sukupuolittuu – vihreät sen mukana

Maailmanparantaminen sukupuolittuu – vihreät sen mukana

Liedossa vihreät saivat kuntavaaleissa yhden valtuustopaikan lisää, mutta menettivät samalla ainoan miesvaltuutettunsa. Koko maassa taas vihreiden miesvaltuutettujen osuus putosi 32 prosentista 26:een. Uuden sukupolven naisten menestys politiikassa on ilon aihe, mutta vihreiden pitää myös miettiä miten puhutella miehiä, kirjoittaa Ville Savonlahti.

Vihreät hävisi kuntavaalit – mitä nyt on tehtävä?

Vihreät hävisi kuntavaalit – mitä nyt on tehtävä?

Neljä vuotta sitten vihreät oli yksi päävaihtoehto Suomen tulevaisuuden suunnalle. Ihmiset laittoivat luottamuksensa vihreisiin kunnissa, koska lupasimme siellä puolustaa kouluja, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä kovien arvojen ollessa vallalla. Olemmeko tehneet tekoja lupausten puolesta? Paljon kyllä, mutta – tarpeeksi? Myös hallituksessa linjan on oltava kirkas: vaikka aina ei saada läpi mitä halutaan, sekin on sanottava julki rehellisesti ja avoimesti niin että äänestäjä tietää mitä on yritetty tehdä ja missä ei olla itsekään tyytyväisiä, kirjoittaa Ville Niinistö.

Mitä tapahtui vihreille?

Mitä tapahtui vihreille?

Muualla maassa vihreillä meni kuntavaalit ihan mukavasti, mutta kaikissa suurissa kaupungeissa tuli kirvelevä tappio. Koska vaalitappio oli suunnilleen yhtä suuri kaikissa kaupungeissa, kannattaa etsiä ennen kaikkea yhteisiä syitä sille, miksi kaupunkilaiset ovat kääntäneet selkänsä vihreille. Vain paikallisista kysymyksistä ei taida helppoja selityksiä äänestäjien päätökselle löytyä.

Vihreiden on opittava avaamaan politiikan sisältöjä äänestäjille nykyistä paremmin

Vihreiden on opittava avaamaan politiikan sisältöjä äänestäjille nykyistä paremmin

Kuntavaalien jälkeen vihreät on edelleen Helsingin toiseksi suurin puolue, vaikka kannatus laski. Vihreiden erityinen haaste on siinä, että on opittava vielä nykyistä paremmin avaamaan politiikan sisältöjä äänestäjille. Suurin tappiota selittävä tekijä nähdäkseni on siinä, että oman tekemisen vaikuttavuus ei ole näyttäytynyt kaikille äänestäjille riittävästi. On opittava kertomaan missä asioissa se aito uudistusmielisyys oikeasti elää, kirjoittaa Tuomas Rantanen.

Kuntavaalit 2021: Vihreille takapakkia etenkin kaupungeissa. Fatim Diarra: ”Hälytyskello on soinut.”

Kuntavaalit 2021: Vihreille takapakkia etenkin kaupungeissa. Fatim Diarra: ”Hälytyskello on soinut.”

Kuntavaalien jälkeisen huuman pöly alkaa laskeutua voittajien ja häviäjien päälle. Kesäinen vaali oli ilmeisesti juuri vihreille ja perussuomalaisille äänestäjille huono aika. Vihreiden kannatuksesta lähti kaksi prosenttiyksikköä ja PS:n odotettu iso voitto supistui viiteen prosenttiyksikköön. Helsingissä vihreiden suosio hupeni kolmen valtuustopaikan verran ja vihreiden someviesteissä toistuvatkin sanat ”nyt on peiliin katsomisen paikka”.