Belgian energiasuunnitelmat nostavat hiilipäästöjä

Belgia on sulkemassa ydinvoimaloitaan pikaisella aikataululla. Muutos on johtamassa merkittävään hiilipäästöjen kasvuun, kun sähköä ryhdytään tuottamaan muun muassa maakaasulla, kirjoittaa Rauli Partanen.

17.11.2020 | Puheenvuoro

Tummia pilviä ja ydinvoimala Antwerpissa, Belgiassa. Kuva: Regien Paassen / Shutterstock

Saksan energiapolitiikan linjaukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa sen energiasektorin päästöt ovat vähentyneet hitaammin kuin Euroopassa keskimäärin.

Samalla kun Saksa tähtäsi päästövähennyksiin, se päätti sulkea vähäpäästöisen ydinvoiman ja maksaa satoja miljardeja lisätäkseen tuuli-, bio- ja aurinkoenergiaa. Massiivisiin poliittisiin ja taloudellisiin panostuksiin nähden sähköntuotannon päästöjen pieneneminen on ollut vaatimatonta.

Nyt Saksan pieni naapuri, Belgia, yrittää pistää jopa paremmaksi. Ilmastoon erikoistuneen ajatuspaja Emberin tuoreen raportin mukaan Belgia tulee kasvattamaan sähköntuotantonsa päästöjä noin puolella seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja maksamaan pitkän pennin siitä ilosta.

Mitä ihmettä siellä oikein tapahtuu?

Kuva: Hannah Broadbent / Ember

Kuva 1: Siinä missä EU:n keskimääräinen sähköntuotannon päästötase putoaa 2020 luvulla, Belgian päästöt nousevat.

Tällä hetkellä Belgian sähköntuotanto on maan ydinvoimaloiden ansiosta varsin vähäpäästöistä. Belgia tuotti ydinvoimalla vuonna 2019 noin 44 terawattituntia sähköä, mikä on lähes puolet maan tarpeesta. Uusiutuvat tuottivat vajaat 20 TWh, josta noin 10 TWh tuulta, 4 TWh aurinkoa ja loput bioa ja jätteenpolttoa. Viimeinen noin kolmannes tuotettiin lähinnä maakaasulla.

Sähköntuotannon päästöt ovat Belgiassa noin 170 gCO2/kWh, johtuen maakaasun suhteellisen suuresta osuudesta. Sekä ydinvoima että uusiutuvat lasketaan päästöttömäksi.

Belgian poliitikot ovat kuitenkin päättäneet määrätä ydinvoimalat ennenaikaisesti suljettaviksi vuoteen 2025 mennessä. Päätöstä jahkailtiin vuosikausia, ja lopulta siirtymäaikaa on jäänyt vain muutama vuosi, monen mielestä aivan liian vähän.

Päätöstä edelsi kuitenkin vuosien kiistely, jota on kiihdyttänyt myös pitkiin huoltotaukoihin johtaneet tekniset ongelmat ydinvoimaloissa.

Esimerkiksi syksyllä 2019 seitsemästä reaktorista kuusi oli huoltotöiden vuoksi seisokissa samaan aikaan. Ydinvoimaa vastustavat aktivistit ja jopa saksalaiset poliitikot ovat vaatineet Aachenin kaupungin lähellä olevaa Tihangen voimalaa suljettavaksi, vaikka Belgian riippumaton ydinturvaviranomainen on todennut, että laitoksia voidaan käyttää turvallisesti.

Belgian päättäjiltä on myös vielä ratkaisematta se poliittinen ongelma, että mitä tehdä käytetylle ydinpolttoaineelle pitkällä aikavälillä.

Ydinvoimaa korvaamaan Belgia aikoo tukea esimerkiksi tuulivoiman ja maakaasua. Maakaasun poltto sähköntuotannossa kasvaa suunnitelmien mukaan reilusta kolmanneksesta lähes 60 % osuuteen, ja samalla nousevat hiilidioksipäästöt.

Kuva: Hannah Broadbent / Ember

Kuva 2: Belgia on ainoa EU-maa, jossa fossiilisten osuus sähköntuotannossa on raportin mukaan kasvamassa vuoteen 2030.

Suunnitelmat sopivat tietenkin fossiilisen kaasun tuottajien, kaasuturbiineiden ja -moottoreiden valmistajien pirtaan. Kaasun käyttöön panostaminen nostaa alan painoarvoa EU:n energiakeskusteluissa.

Kaasusektorin kasvava voima näkyy jo nyt. Sitä ollaan esimerkiksi viherpesemässä kiihtyvää vauhtia mukaan kestävien investointien taksonomiaan. Kaasuala käytti taksonomian lobbaukseen kymmenkertaisesti rahaa verrattuna esimerkiksi ydinvoima-alaan.

Ympäristöväki on ydinvoiman kohdalla tunnetusti jakaantunut.  Belgian Greenpeace on hyväksynyt kaasualan tuen “välttämättömänä pahana”.

Miten tämä musta sitten on selitetty valkoiseksi Belgiassa? Maalla on varaa ostaa lisääntyville päästöilleen päästöoikeudet päästökaupasta.

Kun päästöoikeuksia on Euroopan unionissa jaossa vain tietty määrä, joku muu – kenties Belgiaa köyhempi maa – joutuu päästöoikeuksien hintojen noustessa keksimään muita ratkaisuja.

Jos kuitenkin kaikki päättävät sulkea puhdasta sähköntuotantoaan ja korvata sitä fossiilisella, karkaa Pariisin sopimus yhä kauemmas.

Onko meillä ylipäätään toimiva päästökauppa vielä muutaman vuoden päästä, kun päästöoikeuksien hinnat alkavat kohota sietämättömiksi kaikkien lukkiuduttua fossiiliseen infrastruktuuriin?

Rauli Partanen
Kirjoittaja on energia-asiantuntija ja tiedekirjailija

17.11.2020 13:20

0 kommenttia