Ryhmä koululakkolaisten Fridays for Future -liikkeen aktivisteja on noussut näkyvästi puolustamaan ydinvoimaa EU:ssa. Aktivistit pyrkivät mukaan Euroopan komission ja Greenpeacen väliseen oikeustaisteluun ydinvoiman asemasta EU:n taksonomiassa. Kampanja-aktivistien mielestä ilmastonmuutoksen torjumiseksi on käytettävä kaikkia keinoja, myös ydinvoimaa.
Energiakeskustelussa on paljon hypeä sekä pienreaktoreiden että vedyn suhteen. On tärkeää että hyödyistä ja haitoista kerrotaan tosiasioihin perustuen, kirjoittaa Ville Tulkki.
Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtajana aloittaa ensi vuoden alussa vihreille tuttu hahmo, Hanna Halmeenpää. Hän on antanut jo kolme toivetta seuraavaan hallitusohjelmaan: luontolaki, Metsähallituksen tulostavoitteiden kohtuullistaminen ja tiukemmat kalataloudelliset velvoitteet vesivoimalaitoksille.
Vihreät kannattaa ydinenergialain uudistusta, joka helpottaisi myös pienydinvoimaloiden käyttöönottoa. Vihreiden nuorten puheenjohtaja Peppi Seppälän mielestä valtion olisi käynnistettävä pienydinvoimalapilotti yhdessä alan toimijoiden kanssa.
Kumpi blokki voittaa ja mitä tehdään ruotsidemokraateilla? Ruotsin vaalipäivä ensi sunnuntaina antaa vastauksen voittajasta, mutta tie hallitukseen on vielä mutkainen ja kivinen. Ruotsin ympäristöpuolueellekin voi avautua hallituspaikka, mutta ensin sen on ylitettävä valtiopäivien vaalikynnys, neljä prosenttia.
Euroopan energiakriisi johtuu vuosikausia harjoitetusta lyhytnäköisestä energiapolitiikasta. Maat ovat investoineet liian vähän ydinvoimaan ja luottaneet liikaa siihen, että naapurimaasta voi tarvittaessa ostaa energiaa. Solidaarisuus on Euroopassa kovilla ensi talvena, kirjoittaa Rauli Partanen.
Fennovoima on vihdoin historiaa, mutta ydinvoimalle on edelleen tarvetta. Se edellyttää radioaktiivisesta jätteestä huolehtimista. Suomessa ratkaisu on jo pitkällä, kun maailmalla vielä arvotaan, kirjoittaa Atte Harjanne.
Kaivoslakia uudistetaan ja vihreät ovat linjanneet, että kaivannaisia tarvitaan muun muassa tuulivoimaloihin ja sähköautojen akkuihin. Uusiutuvia energialähteitä koskeva hypetys on valitettavan yleistä, eivätkä ne ole kaivosvapaa teknologiavaihtoehto. Ydinkaukolämpökin on kannatettava vaihtoehto, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.
Tutkimus paljasti yllättävän suuren kannatuksen pienydinvoimalle pääkaupunkiseudulla. Vastaajista 46 % suhtautuu pienydinvoimaan myönteisesti. Paikallinen pienydinvoima innosti erityisesti miehiä, kun taas naiset suhtautuivat huomattavasti kielteisemmin pienydinvoimaloiden käyttöönottoon.
Euroopan liian suuri riippuvuus venäläisestä energiasta on noussut keskusteluun Ukrainan sodan myötä. Nyt pohditaan vaihtoehtoja idästä tulevalle raakaöljylle, kaasulle, hakkeelle ja ydinvoimahankkeille. Vaihtoehtojen on oltava toimitusvarmoja, kirjoittaa Rauli Partanen.
Yleinen mielipide ei pidä takinkääntäjistä, mutta pitääkö ihailla niitä, jotka säilyttävät vanhan kantansa, vaikka tosiasiat muuttuvat? Vihreissä on ollut viime aikoina uutta pohdintaa sekä ydinvoimasta, geenimanipuloinnista että Nato-jäsenyydestä.
EU:n komission ehdotus taksonomiasta julkistetaan tänään. EU-taksonomia luokittelee sijoituskohteita niiden ekologisen kestävyyden mukaan. Taksonomiaan on esitetty sisällytettäväksi ydinvoima ja maakaasu, mikä vaikeuttaa sijoituspäätösten tekemistä.
Vihreiden kanta ydinvoimaan on muuttunut myönteisempään suuntaan viime vuosina. Muutoksen takana on muun muassa vihreiden aktiivien työ sekä huolestuttavat tiedot ilmaston lämpenemisestä, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.
Olemme päättäneet yhdessä, että ilmastotoimilla on kiire. Nykytilanteessa meillä on tarve rakentaa puhdasta energiantuotantoa nopeasti. Hankkeita on saatava käyntiin pian, jotta saamme pienreaktoreita mahdollistamaan Suomen hiilineutraaliustavoitetta, kirjoittaa Rauli Partanen.
Pienydinreaktorit ovat tulossa kaupallisesti saataville 2020-luvun aikana. Vastaanotto on ollut Suomessa suotuisa, mutta teknologian käyttöönotto vaatii lainsäädännön uudistamista, kirjoittaa Rauli Partanen.
Euroopan vihreät haluavat tukea vain uusiutuvaa energiaa, mutta Suomen vihreiden pitäisi säilyttää ydinenergia yhtenä vaihtoehtona. Uusiutuva energia ei aina ole ympäristöystävällistä, sillä se voi merkitä yksipuolisia energiakasviviljelmiä tai haitallista kaivostoimintaa, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.
Edulliset puhtaat sähköpolttoaineet voisivat tuoda ilmastonmuutoksen torjuntaan lisää vauhtia. Uuteen teknologiaan ensimmäisinä investoivat maat ja yritykset pääsevät myös ensimmäisinä vasta syntymässä oleville hiilineutraalien polttoaineiden maailmanlaajuisille markkinoille. Rauli Partasen vety-juttusarjan neljäs osa.
Vety on edelleen kallis ratkaisu, mutta Pariisin sopimuksen noudattamiseksi on hyvä katsoa kaikkia energiantuotannon muotoja. Ydinvoiman käyttö vedyn tuotannossa on tällä hetkellä halvin vaihtoehto. Rauli Partasen vetyä käsittelevän juttusarjan toinen osa.
Belgia on sulkemassa ydinvoimaloitaan pikaisella aikataululla. Muutos on johtamassa merkittävään hiilipäästöjen kasvuun, kun sähköä ryhdytään tuottamaan muun muassa maakaasulla, kirjoittaa Rauli Partanen.
Pienillä ydinvoimaloilla voi tulevaisuudessa olla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Etenkin lämmöntuotannossa paikalliset pienreaktorit ovat joustava vaihtoehto.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon