Rahoituksen tulevaisuus huolestuttaa kriisikeskuksia

Kuva: Milo Toivonen

Heikki Savola / Verde

Kriisikeskusten ylläpitäjän MIELI Suomen Mielenterveys ry:n ja sen jäsenyhdistysten sekä monien muiden sote-järjestöjen rahoitus perustuu tällä hetkellä valtaosin avustuksiin, joita sosiaali- ja terveysministeriö jakaa Veikkauksen tuotoista. Kun tuotot ovat koronavuoden aikana vähentyneet, huoli järjestöjen tulevaisuudesta on kasvanut.MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Outi Ruishalme pitää hyvänä asiana, että hallitus on päättänyt turvata rahoituksen seuraavaksi kahdeksi vuodeksi käyttämällä RAY:ltä säästynyttä rahaa, mutta pysyvässä budjettirahoituksessa hän näkee vaaroja. ”Silloin rahoitus olisi riippuvainen päivän politiikasta. On vaara, että järjestöistä tulee politiikan käsikassaroita. Järjestöillä on tärkeä rooli myös yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja myös kriittisten äänten esiintuomisessa ja uusien ratkaisujen kokeilijoina Miten kävisi niille järjestöille, joiden toiminta ei ole kulloisenkin hallituksen senhetkisten painotusten mukaista”, Ruishalme pohtii.Nykyinen malli on hänen mukaansa hyvä siksi, että se mahdollistaa niin rahoittajan kuin rahoituksen saajankin toiminnan valvonnan ja pystyy ehkäisemään pelihaittoja.Toisaalta nykymalli on järjestöjen kannalta työllistävä, sillä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n avustusta on haettava joka vuosi. Useiden kriisikeskuspaikkakuntien kunnat ovat tukeneet kriisikeskuksia ja sen toivoisi jatkuvan.”Olisi hyvä, jos esimerkiksi kunnat pystyisivät tukemaan kriisikeskusten toimintaa esimerkiksi tarjoamalla toimitilat”, Ruishalme toteaa.Kriisiavun tarve kasvanutKriisiavun tarve on korona-ajan myötä kasvanut selvästi ja se näkyy MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kriisikeskuksissa kautta maan. Esimerkiksi valtakunnalliseen kriisipuhelimeen tuli jo lokakuun alkuun mennessä yhtä monta soittoa kuin koko viime vuonna yhteensä, yli 200 000. Soittoja tulee noin 5000 soiton viikkovauhdilla.Vaikka puheluihin on vastaamassa 22 kriisikeskuksen ja 750 vapaaehtoisen kriisiauttajan verkosto, vain joka kolmanteen puheluun pystytään vastaamaan.Kriisipuhelin on vain yksi kriisikeskusten toiminnoista. Asiakastapaamiset kriisikeskusten työntekijöiden kanssa ovat koronan vuoksi vaihtuneet etävastaanottoon videolla tai puhelimitse. Tukikeskustelujen määrä nuorten Sekaisin-chatissa ja aikuisten Solmussa-chatissa on kasvanut koko vuoden ajan.”Kriisikeskukset ovat ottaneet tänä vuonna valtavan digiloikan, kun kasvokkain kohtaamisia on jouduttu rajoittamaan, mutta siinä on onnistuttu hyvin. Digitalisaatio tulee varmasti jatkossa näkymään yhä vahvemmin kriisikeskusten tarjoamissa palveluissa”, Ruishalme kertoo.Pelkästään marraskuun alkupuoliskolla kriisivastaanottoon oli yhteydessä yli 340 uutta asiakasta.”Kriisikeskusten toiminta on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Kriisikeskukset täydentävät ja tukevat julkista palvelutarjontaa. Ja nyt kun julkinen sosiaalitoimi ja terveydenhoito ovat olleet kuormitettuina koronan vuoksi, asiakkaita on tullut tavallista enemmän Kriisikeskuksiin”, Ruishalme toteaa.Joissain tapauksissa kunnat ovat ohjanneet asiakkaita ottamaan yhteyttä kriisikeskukseen esimerkiksi vertaistuen saamiseksi.Kriisiapua jo 50 vuottaSuomen Mielenterveyseura eli nykyinen MIELI ry perusti ensimmäisen kriisikeskuksensa Helsinkiin 1970. Keskuksen toiminta keskittyi etenkin itsemurhien ehkäisyyn, joka on edelleen yksi kriisikeskusten painopisteistä.Kriisikeskuksen toimintaperiaateet ovat alusta pitäen ollut luottamuksellisuus, mahdollisuus asioida nimettömänä ja maksuttomuus.Nyt kriisikeskuksia on kaikkiaan 22 eri puolilla Suomea. Keskuksissa työskentelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä koulutettuja vapaaehtoisia, jotka tarjoavat keskusteluapua mm. ihmissuhdeongelmissa ja eri elämänkriiseissä.Kriisikeskukset järjestävät myös vertaistukiryhmiä ja siten tukevat toiminnallaan hyvää mielenterveyttä.

Valtakunnallinen kriisipuhelin