Vihreät puheenjohtajaehdokkaat Saara Hyrkkö ja Sofia Virta haluavat molemmat kirkastaa vihreiden talouspolitiikkaa. Suomalaisten hyvinvointi on turvattava kestävällä tavalla, ja siksi myös valtion velkaantumisesta on rohjettava puhua. Ehdokkaat kohtasivat eilen Talousvihreiden taloustentissä Helsingissä.
Talouspoliittisen keskustelun on aika hiukan maltillistua vaalikampanjoinnin muututtua hallitustunnusteluiksi. Merkkejä siitä on jo näkyvissä. Valtiovarainministeriö pääsi luomaan agendaa vaalikeskusteluun. Nyt on puolueiden aika miettiä taloutta osana politiikan koko kenttää.
Keskustan kannatus on valunut historiallisen alas ja osasyynä pidetään “vihervasemmistolaisessa” hallituksessa oloa. Vihreissäkin on käyty sisäistä keskustelua puolueen sijoittumisesta perinteisellä oikeisto–vasemmisto-akselilla. Halu edistää ympäristönsuojelua ja tasa-arvoa ei ole kuitenkaan riippuvainen tästä jaosta, kirjoittavat Eveliina Laakso ja Timo Huhta.
Verden Vihreiden tulevaisuus -sarjassa kysytään politiikan aktiiveilta, mitä edessä näkyy. Oululainen vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko on puheenjohtaja puolueen poliittisen ohjelman työryhmässä yhdessä Oras Tynkkysen kanssa. Pitkon mielestä yhteisten tavoitteiden lisäksi pitää rohkeasti keskustella myös vaikeista, puoluetta jakavista aiheista.
Verde aloittaa sarjan, jossa kysytään politiikkaa eri rooleista katsovilta ihmisiltä näkemyksiä vihreiden tulevaisuudesta. Ensimmäisessä osassa politiikkaa nyt ulkopuolelta katsova Tuija Brax toivoo, että puolue keskittyisi entistä selvemmin pääasioihin.
Vanha sanonta, jonka mukaan vaalit voitetaan keskeltä, ei tunnu kiinnostavan nyt kokoomusta, joka näyttää vetäytyvän yhä jyrkemmin sanankääntein oikealle, kirjoittaa Eero Karisto.
Perinteinen, uusklassinen talousteoria on tullut tiensä päähän. Sen ihmiskuva on kapea ja kytkös luontoon olematon. Yhteiskunnan keskeisiä päätöksiä on tehtävä moniarvoisen taloustieteellisen analyysin pohjalta.
Vihreiden nuorten vastavalittu puheenjohtaja Jami Haavisto ilmoittautuu joukkuepelaajaksi, joka korostaa ympäristön ja talouden kytköstä. Hänen mielestään vastuullisen talouspolitiikan on pohjauduttava planetaarisiin rajoihin, luonnonvarojen riittävyyteen. Haaviston puheenjohtajaparina jatkaa espoolainen Peppi Seppälä.
Menojen karsiminen on politiikolle aina vaikeaa, ja sopeutujan rooliin joutuvan kannattaa tehdä siitä erityisen vaikeaa, kirjoittaa Atte Harjanne.
Vihreiden investointien on oltava yhtä kannattavia kuin minkä tahansa muun investoinnin. Verotuksella voidaan parantaa investointien houkuttelevuutta, mutta julkisen rahan tarjoaminen voi valua osakkeenomistajien taskuihin, kirjoittaa Eveliina Laakso.
Sanna Marinin hallituksen taivalta seuratessa on vakiintunut mielikuva, jonka mukaan keskusta vie ja demarit tuskin edes vikisevät, vaikka ovat pääministeripuolue. Demarit tuntuvat suhtautuvan keskustaan kuin murrosikäiseen. Marin on asettanut keskustayhteistyön vihreiden edelle, joten Iiris Suomelalla ja Emma Karilla on edessään iso vääntö, kun ilmastopolitiikkaa ja kaivoslakia käsitellään, kirjoittaa Eero Karisto.
Kun eduskunnan Suuren valiokunnan jäsen puhuu EU:sta tai valtiovarainvaliokunnan jäsen talousasioista, sen ei pitäisi herättää ihmetystä. Iiris Suomelan valinta vihreiden sijaispuheenjohtajaksi on kuitenkin herättänyt huomiota juuri hänen aihevalintojensa vuoksi. Eniten uutta vihreiden vetäjää työllistää kuitenkin lähikuukausina tammikuiset aluevaalit.
Vaalipaneelit ovat taas vauhdissa, ja toimittajat kyselevät leikkauslistojen perään. Myös 1990-luvun lama on noussut keskusteluun. Suomessa elää edelleen voimakkaana tarina kriisistä, josta voi nousta vain menoja karsimalla, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon