Mäntsälä, DC – ulkoparlamentaarisen poliittisen terrorin tiet

Uutisvirta täyttyi kaoottisista näkymistä keskiviikkoiltana, 6. tammikuuta 2021. Yhdysvaltain kongressin rakennukseen Washington DC:ssä tunkeutui äärioikeiston ekstremistejä ja samaan aikaan yhden ainoan suomalaisen puolueen edustajat alkoivat julkisesti sanoutua irti väkivaltaisuuksista. Perussuomalaiset. Miksi? – kirjoittaa Oula Silvennoinen.
Trumpin tueksi järjestetty ”Save America march” 6.1.2021, jonka jälkeen Trump kehotti mielenosoittajia marssimaan Kongressiin ja väkivaltaisuudet alkoivat. Kuva: Dannielle Blumenthal / Flickr, public domain

Eräs ensimmäisistä oli perussuomalaisten eurokansanedustaja Laura Huhtasaari. Keskiviikkoillan mittaan hän toitotti Twitter-tilillään, miten ”Bidenin valinta on pelottava asia”, ja ”USA on menetetty sosialisteille”. Molemmat väitteet ovat Trumpin kannattajien Yhdysvalloissa toistelemia iskulauseita.

Kun ekstremistit tunkeutuivat väkivalloin kongressiin, Huhtasaari tuomitsi ”kaiken väkivallan, tulipa se mistä suunnasta hyvänsä!” Viestinsä loppuosassa Huhtasaari keskittyikin sitten jo moittimaan ”mediaa” ja ”leftistä”, etteivät ne ”tuomitse punaisten väkivaltaa (BLM, Antifa, ym.)”.

Huhtasaaren mukaan kysymyksessä oli ”mielenosoitus joka riistäytyi käsistä”, toisen perussuomalaisaktiivin mukaan ”vandalismi ja anarkomarkopelleily”.

Antifasistien, anarkistien tai vasemmiston syyttäminen väkivaltaisuuksista oli Yhdysvalloissa keskiviikkoiltana pystyyn polkaistu äärioikeiston vastameemi, jota ryhdyttiin levittämään heidän kanavillaan.

Sen tarkoitus on vain hämmentää tapahtumia sivusta seuraavia, mutta se osoittaa myös mistä Huhtasaari ammentaa tietojaan maailman tapahtumista. Samaan aikaan presidentti Trump julkisesti petti kannattajansa lietsottuaan heitä ensin neljä vuotta raivoon ja ilmoittamalla sitten, että heidän täytyykin palata koteihinsa. Vallankumousta ei tulisikaan.

Pian mukaan liittyi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio. Tavion mukaan ”mellakointi ja väkivaltainen mielenosoittaminen on väärin”, ja hän ihmetteli ”kukahan keksi kääntää tämän pienen joukon rähinöinnin rapakon takana perussuomalaisia vastaan?”

Kansanedustaja Sanna Antikainen kiiruhti torstaiaamuna tuomitsemaan ”kaikenlaisen poliittisen väkivallan”, ”tulipa se mistä suunnasta tahansa”.

Tämä alkoi kuulostaa perussuomalaisten tavanomaiselta viestinnältä: huomiota ryhdytään saman tien kääntämään pois itse asiasta viittaamalla toisten oletettuihin, vielä pahempiin synteihin.

Lopuksi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä toistaiseksi erotettu kansanedustaja Ano Turtiainen syytti Antikristusta ”maailman lietsomisesta kaaokseen”.

Syy lähes ennakoivasti käynnistettyyn maineenhallintaoperaatioon löytyy perussuomalaisista itsestään.

Puolue on profiloitunut Trumpin suomalaisten ihailijoiden keskittymäksi, eikä puheenjohtaja Jussi Halla-ahokaan ole aiemmin ole salaillut ihailuaan Trumpia kohtaan. Hänen mukaansa Trump on ollut ”parasta, mitä Yhdysvalloille ja länsimaailmalle on tapahtunut pitkään aikaan.” 

Laura Huhtasaari ehdotti syksyllä 2020 Trumpille Nobelin rauhanpalkintoa. Kaksi puolueen kansanedustajaa, Vilhelm Junnila ja Veikko Vallin, esiintyivät vappuna 2020 Suomen eduskunnan tiloissa punaiset ”Make America Great Again” –lippalakit päässään.

Viime vuoden mittaan puolueen jäsenten ja kannattajien keskuudesta alkoi myös hahmottua amerikkalaisen esikuvan mukainen QAnon-salaliittoteoriaan uskovien, ja EU-, rokote- sekä maskivastaisten koronaskeptikkojen joukko.

Kansanedustajatasolla tämän segmentin ääninä ovat erityisesti esiintyneet edustajat Huhtasaari ja Turtiainen. Turtiaisen marraskuussa 2020 eduskuntatalon portaille kokoamassa ”Fixit 2” –mielenosoituksessa teemat olivatkin näkyvästi esillä.

Eikä Trumpista perussuomalaisten kentällä selvästi katsota olevan syytä sen enempää irtisanoutua. Jotkut puolueen aktiivit painottivat keskiviikkoiltana Trumpin saaneen aikaan ”paljonkin hyviä asioita presidenttikaudella”.

Niiden joukossa olivat ”sotien lopettaminen”, ”normaalit perhearvot kunniaan”, ”laittoman maahanmuuton” ja ”huumekaupan kitkeminen” sekä ”sananvapauden puolustaminen”.

Perussuomalaisten keskipohjalainen kunnanvaltuutettu ja Suomen Sisun Keski-Pohjanmaan piiripäällikkö Jarno Vähäkainu katsoi, että ”Yhdysvalloissa korjataan vääryyttä”. Vähäkainu erotettiin puoluevaltuustosta hänen syksyllä 2020 niin ikään Twitterissä julkisesti esittämiensä uhkausten ja solvausten takia.

Mäntsälän kapinasta 1932 tuli Lapuan liikkeen aktiivikannattajien kohtalokas erehdys. Aseelliseen kapinayritykseen ryhdyttiin siinä omasta propagandasta tukea saaneessa uskossa, että suojeluskuntien ja suomalaisten pääjoukko ilman muuta seuraisi ensimmäiset laukaukset ampuneita kapinallisia.

Niin ei käynyt, ei Mäntsälässä eikä Washingtonissa, ja seuraukset voivat hyvinkin muistuttaa toisiaan. 

Mäntsälän jälkeen Lapuan liikkeen ulkoparlamentaarisen poliittisen terrorin tie oli käyty loppuun; koko liike lakkautettiin, ja sen tilalle perustettiin oleellisesti säyseämpään politikointiin keskittynyt IKL.

Yhdysvaltain republikaanipuolueella on edessä puolueen perinteisemmän oikeiston ja Trumpin voimaannuttaman äärioikeistosiiven välinen rajankäynti, jossa koko puolueen tulevaisuus on avoinna.

Perussuomalaisetkin joutunevat sopeuttamaan Trumpin valtakaudesta, QAnonin kaltaisista höyrypäisistä salaliittoteorioista, EU-vihasta, rokote- ja maskivastaisuudesta innostuneen ja koronaepidemian radikalisoiman jäsen- ja kannattajajoukkonsa.

Jos tästä kaikesta hakisi perussuomalaisten kannalta jotain myönteistä, niin Turun Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajan Jyrki Ålandin alkuviikon julkiset toivomukset koronaepidemian leviämisestä Turun Varissuolla pääsevät varmaankin unohtumaan suurempien tapahtumien varjossa.

Kiire torjumaan epäilyksiä jo ennen kuin niitä oli lausuttu, ja tavanomainen nopea heittäytyminen itse uhriksi kertoo kuitenkin jotain oleellista Perussuomalaiset rp:n ja Donald Trumpin keskinäisistä riippuvuussuhteista.

Jostain syystä minkään muun puolueen edustajat eivät tunteneet tarvetta selitellä suhdettaan poliittiseen väkivaltaan.

Oula Silvennoinen

Kirjoittaja on tietokirjailija ja akatemiatutkija

7.1.2021 20:02

0 kommenttia

Lähetä kommentti