Sen piti olla helppo päätös. Yleensä tällaiset päätökset kun ovat hallinnollisia, eivätkä oikeastaan edes kuulu valtuustolle. Seinäjoella kävi kuitenkin toisin, ja alkoi kahden vuoden erikoinen episodi, kirjoittaa Tuomas Ojajärvi
Sen piti olla helppo päätös. Yleensä tällaiset päätökset kun ovat hallinnollisia, eivätkä oikeastaan edes kuulu valtuustolle. Seinäjoella kävi kuitenkin toisin, ja alkoi kahden vuoden erikoinen episodi, kirjoittaa Tuomas Ojajärvi
Perussuomalaiset käyttää uutta keinoa kritiikin suitsimiseksi. Jussi Halla-aho antaa ymmärtää, että jos puhut natsi- ja fasistiongelmasta Suomessa, olet Putinin asialla. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ei ymmärrä, miten Venäjän propaganda toimii, kirjoittaa Oula Silvennoinen.
Markku Jokisipilän kirja perussuomalaisista on lähinnä tutkimukseksi naamioitu pamfletti, lentokirjanen. Sen tarkoitus on muualla kuin tasapainoisen ja tutkimuslähtöisen kuvan antamisessa kohteena olevasta puolueesta, kirjoittaa Oula Silvennoinen.
Perussuomalaiset jaksavat ylistää puolueensa olevan Suomen demokraattisin, koska kahden vuoden välein kokoontuvaan puoluekokoukseen saavat osallistua kaikki puolueen jäsenet, jotka ovat jäsenmaksunsa maksaneet. Tarkemmin sääntöjä ja käytäntöjä seuraten joudumme tekemään kuitenkin toisen johtopäätöksen: perussuomalaisissa ei toteudu suora demokratia, vaan sitä johtaa valikoitunut puolue-eliitti. Voidaan jopa sanoa, että perussuomalaisten puolueorganisaatio on Suomen keskitetyin, kirjoittaa Rauli Mickelsson.
Demokratiassa ei kysytä uskonnollista taustaa, Suvivirren osaamista tai synnyinmaata, vaan kansalaiset ovat tasa-arvoisia keskenään. Oikeistopopulistiset perussuomalaiset, pienpuolue Suomen Kansa Ensin ja fasistinen Sinimusta-liike haluavat jättää maahanmuuttajia suomalaisuuden ulkopuolelle. Tällä ajattelulla on juuret 1900-luvun totalitarismissa, joka johti kaasukammioihin, kirjoittaa Rauli Mickelsson.
Kansanedustaja Ano Turtiaisen kyseenalaiset ja uhkaavat puheet ovat muodostuneet eduskunnalle vakavaksi ongelmaksi. Viimeksi eilen Turtiainen twiittasi poliisien olevan ”vapaata riistaa”. Jos eduskunta ja sen puhemiehistö eivät aseta riittäviä rajoja uhkaavalle käytökselle, on vaikea muidenkaan yhteiskunnassa niin tehdä. Eduskunnan olisikin syytä reflektoida omaa suhtautumistaan uhkailun nollatoleranssiin.
Suomalaiset ovat melko yksituumaisen huolestuneita alueellisesta epätasa-arvosta, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan Arvo- ja asennetutkimus. Muut tasa-arvokysymykset jakavat kansaa. Vihreitä ja vasemmistoliittolaisia huolettaa esimerkiksi sukupuoli-identiteettiin ja syntyperään liittyvä epätasa-arvo, perussuomalaiset taas kokevat ongelmia sananvapauden ja poliittisten vaikutusmahdollisuuksien suhteen.
Ensimmäinen kierros on käyty läpi ja vihreitä kuntavaaliehdokkaita on kertynyt 2676 eli 76 enemmän kuin 2017. Kasvu ei ole suuri, mutta keskustalla ja SDP:llä on iso pudotus ja vain perussuomalaisilla tukeva nousu. Suurissa kaupungeissa vihreiden asema on vakaa, mutta pienissä kunnissa on nähty sekä innostusta että väsähtämistä.
Viimeisten viikkojen koronatilanne ja siitä johdettava ennuste oli viimeinen pisara – kuntavaalit siirtyvät kesäkuulle. Ratkaisusta ovat jo ehtineet tuoreeltaan sanoa sanottavansa niin salaliittoteoreetikot, rahansa käyttäneet ehdokkaat, helpottuneet vaaliavustajat kuin satunnaiset äänestäjätkin. Päätös on oikea, mutta tuli kovin viime tipassa, kirjoittaa Leena Brandt.
Uutisvirta täyttyi kaoottisista näkymistä keskiviikkoiltana, 6. tammikuuta 2021. Yhdysvaltain kongressin rakennukseen Washington DC:ssä tunkeutui äärioikeiston ekstremistejä ja samaan aikaan yhden ainoan suomalaisen puolueen edustajat alkoivat julkisesti sanoutua irti väkivaltaisuuksista. Perussuomalaiset. Miksi? – kirjoittaa Oula Silvennoinen.
Perussuomalaisten jämsäläisen paikallisaktiivin, kansanedustaja Jouni Kotiahon eduskunta-avustajan Pekka Katajan heinäkuussa 2020 tapahtuneen murhayrityksen tutkinta tuo esiin, miten oikeistoekstremismi on soluttautunut suomalaiseen politiikkaan.