Suomi halutaan mukaan ydinasekieltosopimukseen

YK:n ydinaseet kieltävä sopimus astuu voimaan tänään 22.1. Suomi ei ole sopimusta ratifioinut, ja 121 politiikan, tieteen ja kulttuurin vaikuttajaa kehottaa eduskuntaa ja maan hallitusta ratifioimaan sen. Ydinaseiden vastaisessa toiminnassa jo vuosikymmeniä mukana Kati Juva arvioi, että halu pitää Nato-ovi auki on vaikuttanut Suomessa haluttomuuteen liittyä sopimukseen.

22.1.2021 | Yhteiskunta

Kuva: Kati Juva

Ydinasekieltosopimuksesta sovittiin YK:ssa heinäkuussa 2017.  Vaaditut 50 ratifiointia saatiin kasaan viime marraskuussa, kun Honduras liittyi joukkoon. Nyt voimaan astuva sopimus on ensimmäinen kansainvälinen sopimus, joka kieltää kokonaan ydinaseet – niiden kehittämisen, valmistamisen, säilyttämisen, käytön tai käytöllä uhkailemisen.

Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Euroopasta Itävalta, Irlanti ja Malta sekä muutama pikkuvaltio, Afrikasta muun muassa Nigeria ja lisäksi esimerkiksi Indonesia, Malesia, Uusi Seelanti ja Meksiko.

Jo 50 vuotta voimassa ollut ydinsulkusopimus on uutta sopimusta kannattavien mielestä laillistanut ydinaseet. ”Vanhat” ydinasevallat – Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska ja Britannia – ovat kyllä pienentäneet asearsenaaliaan viimeisten vuosikymmenien aikana, mutta maailmassa on edelleen arviolta 14 000 ydinkärkeä. Niistä osa on ”uusilla” ydinasemailla eli Intialla, Pakistanilla, Pohjois-Korealla ja Israelilla.  Ydinaseiden kehittäminen on edelleen vauhdissa, vaikka määriä ei kasvateta.

Ydinaseiden täyskieltoa on ajanut ICAN – kansainvälinen kansalaisjärjestöjen liittoutuma International Campaign to Abolish Nuclear Weapons, joka sai vuonna 2017 Nobelin rauhanpalkinnon ydinaseiden vastaisesta työstään.  ICAN on perustettu 2007.

Suomi ei ole ollut lainkaan mukana YK:n neuvotteluissa eikä ole siis sopimusta ratifioinutkaan.

”Neuvottelujen alkuvaiheessa 2010-luvulla Suomi yritti neuvotella ydinaseista vapaata vyöhykettä Lähi-itään. Siksi ei haluttu olla mukana näissä toisissa ydinaseneuvotteluissa YK:ssa”, sanoo Suomen ICAN – koordinaattori Kati Juva. Suomen tukema hanke Lähi-idässä ei tuottanut tulosta.

Natolle ydinaseiden täyskielto on ollut punainen vaate.

”Naton painostus on ollut kovaa, eikä yksikään Nato-maa ole mukana ydinasekiellossa. Tästä on tullut myös Suomessa poliittinen kysymys ilmeisesti meidän Nato-option vuoksi.”

Juvan mielestä sopimus ei ole ristiriidassa Nato-jäsenyyden kanssa. Myös monissa nykyisissä Nato-maissa on ydinasekieltoon myönteisesti suhtautuvia poliitikkoja ja esimerkiksi Belgian uusi hallitus on ilmoittanut suhtautuvansa myönteisesti sopimukseen.

Suomen hallituspuolueista sopimuksen allekirjoittamista kannattavat vihreiden lisäksi sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto. Hallitusohjelmassa luvataan kuitenkin vain seurata aktiivisesti sopimuksen voimaansaattamisprosessin etenemistä.

Leena Brandt / Verde

22.1.2021 6:28

0 kommenttia

Lähetä kommentti