Suomen on mahdollista omaksua rauhantahtoinen ja sotilaallisen voiman käytön suhteen kriittinen linja myös Naton jäsenenä. Joku voisi kutsua tällaista linjaa pilkallisesti pasifistiseksi tai minimalistiseksi, mutta itse valitsen toisenlaisia adjektiiveja kuten vastuullinen, tulevaisuuteen suuntautunut, jopa isänmaallinen, kirjoittaa Martin Scheinin.
Provosointia välttelevän ulkopolitiikan aika tuli Venäjä-suhteiden osalta päätökseen 2000-luvun alussa, kun Suomi alko lähestyä Natoa. Kun Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaallinen toiminta lisääntyy Suomessa, ydinsotaa johtavan virhetulkinnan todennäköisyys kasvaa huomattavasti, kirjoittaa Olli Tammilehto.
Puolan rajan ylittäneet ohjukset osoittivat, miten yliviritetty kansainvälinen tunnelma on ja miten helposti harkintakyky pettää sosiaalisessa mediassa. YouTuben etusivu täyttyi uutisista Naton hätäistunnosta ja Suomessakin jotkut poliitikot innostuivat viestimään 5. artiklasta. Kun Euroopassa on sota, päättäjiltä vaaditaan tavallista enemmän hermojen hallintaa.
Kumpi blokki voittaa ja mitä tehdään ruotsidemokraateilla? Ruotsin vaalipäivä ensi sunnuntaina antaa vastauksen voittajasta, mutta tie hallitukseen on vielä mutkainen ja kivinen. Ruotsin ympäristöpuolueellekin voi avautua hallituspaikka, mutta ensin sen on ylitettävä valtiopäivien vaalikynnys, neljä prosenttia.
Neljä junavaunua täynnä sotilaitamme meni rintamalle viime viikolla. Muutama auto toi haavoittuneita, joista osa vakavasti haavoittuneita, takaisin sotarintamalta. Hautajaisia on ollut useita. Toivomme, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon ja että Venäjä ei löydä enää uusia kohteita ohjuksilleen, kirjoittaa Oksana Chopak Ukraina-päiväkirjassa.
Putinin entinen talousneuvonantaja arvioi, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on myös Venäjän kansan intressi. Suomen ja Ruotsin jäsenyys vakauttaa Baltian ja Itämeren aluetta ja nostaa sotilaallisten toimien kynnystä. Tällä voi myös lähettää Venäjälle viestin, että hylkäämme etupiiriajattelun ja päätämme ystävällismielisenä naapurina puolustuksestamme itse, kirjoittaa Heidi Hautala.
Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat herättäneet keskustelua energiasta ja maanpuolustuksesta Britanniassa. Tilanne on luonut uutta Nato-kritiikin aaltoa. Hallituksen energiastrategiaa on luonnehdittu sekä kumoukselliseksi että puutteelliseksi.
Viikonlopun vihreiden puoluevaltuuskunta näytti vihreää valoa Suomen Nato-jäsenyydelle. Aihe viritti kokouksessa vilkkaan keskustelun, jossa korostettiin, ettei militarismille ole sijaa Nato-Suomessa. Rauhaa tavoitellaan, vaikka nyt Venäjän sotatoimet ajavat maan liittoutumaan.
Olen kampanjoinut aktiivisesti Nato-jäsenyyttä vastaan. Uudessa tilanteessa joutuu harkitsemaan kantojaan, mutta mikä niissä aiemmissa kannoissa oli oikein ja mikä osa niistä on pelastettavissa? Ja mikä on tehtävämme Pohjois-Atlantin puolustusliiton täysivaltaisena jäsenenä, kysyy Markus Drake.
Naton ympärillä kuhisee puhetta ja perusteluita, webinaareja ja sometusta. Mutta miksi toisella tapaa ajatteleva on niin perinpohjaisen väärässä? Ja miksi Suomessa on päättäjiä, jotka vasta nyt havahtuvat siihen, että heidän tietolaaristaan puuttuu tykkänään kaikki Nato-tietous?
Putinin sota on herättänyt Euroopan maat panostamaan puolustukseensa. Tervetullut kehitys vaikuttaa myös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen maisemaan, kirjoittaa Atte Harjanne.
Nato ei ole mikään hyväntahtoisten aikomusten täyttämä keskustelukerho vaan sotilasliitto, jossa on varsin epäilyttäviä jäseniä. Haluammeko kuulua samaan riviin heidän kanssaan ja kenties joutua tukemaan heitä? En haluaisi, kirjoittaa Janne M. Korhonen.
Ydinasekieltosopimuksen voimaantulosta on kulunut tänään vuosi. Ydinasekonfliktin riski on kasvanut, minkä takia sopimus on aiempaakin ajankohtaisempi. Yhä useampi Nato-maa on kiinnostunut sopimuksesta. Suomen pitäisi ottaa paikkansa ydinaseriisunnan tukijana, kirjoittaa Kati Juva.
Venäjän mielestä Suomi ei saisi liittyä Natoon. Naton ongelmat ovat ydinasekeskeisyys ja konfliktinratkaisutavat. Paras tapa tukea liennytystä ja ydinaseriisuntaa olisi se, että Suomi pysyy osana länttä, mutta ei vielä liittoudu, kirjoittaa Kati Juva.
Maanpuolustus on liian tärkeä asia jätettäväksi muille puolueille. Suomen puolustus on samalla demokratian ja vihreiden arvojen, kuten tasa-arvon puolustamista. Naiset pitäisi saada paremmin mukaan maanpuolustustyöhön ja Nato toisi lisää turvallisuutta Suomelle ja koko Euroopalle, kirjoittaa Paavo Heiskanen.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus astuu voimaan tänään 22.1. Suomi ei ole sopimusta ratifioinut, ja 121 politiikan, tieteen ja kulttuurin vaikuttajaa kehottaa eduskuntaa ja maan hallitusta ratifioimaan sen. Ydinaseiden vastaisessa toiminnassa jo vuosikymmeniä mukana Kati Juva arvioi, että halu pitää Nato-ovi auki on vaikuttanut Suomessa haluttomuuteen liittyä sopimukseen.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon