16-vuotiaat vihdoin vaaliuurnille – kuntavaaleista olisi hyvä aloittaa
Ikuisuuskysymykseksi muodostuvaa äänestysikärajan laskemista on puitu moneen otteeseen vuosien varrella. Aiheesta on myös tehty useita tutkimuksia ja kyselyitä.
Huvittavaa ja turhauttavaakin on, että suuressa osassa kyselyistä uudistuksen kohderyhmään kuuluvien eli 16-18-vuotiaiden mielipidettä ei ole huomioitu lainkaan. Olisi ehkä hedelmällisempää tietää, mitä mieltä nuoret itse ovat uudistuksesta, joka koskisi nimenomaan heitä.
Samalla tulee ilmi koko ongelman ydin: nuoret eivät tällä hetkellä ole laajamittaisesti mukana vaikuttamassa edes itseään koskeviin asioihin.
Kyselyiden tulokset edustavat siis pääosin heitä, joilla äänioikeus jo tänä päivänä on. Otetaan esimerkiksi Ylen julkaiseman reilun vuoden takaisen kyselyn tulokset: vain neljäsosa suomalaisista olisi valmis laskemaan äänestysikärajaa, ja peräti 60 prosenttia vastustaa ajatusta (tässäkään kyselyssä ei ole huomioitu alle 18-vuotiaiden mielipidettä).
Idea ei siis Ylen kyselyn perusteella nauti suurta suosiota suomalaisten keskuudessa.
Tuloksia lukiessa herää väistämättä kysymys siitä, kenen yhteiskunnallisia oikeuksia tai mahdollisuuksia nuorten äänioikeus vähentäisi.
Ehkä kehnoin äänestysikärajan laskemista vastustava argumentti on, että nuoret eivät olisi yhtä valveutuneita ja kykeneviä äänestämään kuin täysi-ikäiset.
Varmasti jokaisesta väestö- ja ikäryhmästä löytyy yhteiskunnallis-poliittisesti valveutuneempia ja vähemmän valveutuneita ihmisiä. Poliittinen tietämys ei siis sulje minkään muunkaan väestöryhmän äänioikeutta pois, joten siihen ei ole järkevää vedota edes nuorten kohdalla.
Luulenpa myös, että monella ysiluokkalaisella tai toisen asteen aloittaneella on politiikan ja päätöksenteon perusteet paremmin hallussa kuin koulunsa monta kymmentä vuotta sitten käyneellä. Yhteiskunnallinen keskusteluilmapiiri on lisäksi vuosikymmenten ja erityisesti nopean digitalisaation aikana muuttunut pysyvästi, ja huomattava osa netissä liikkuvasta tiedosta on disinformaatiota.
Myös populismi on viime vuosina nostanut päätään eri puolilla maailmaa. Vahingolliseen kehitykseen on kuitenkin koulutuksessa puututtu, ja nykyisin medialukutaidon opetus on merkittävässä asemassa sekä peruskoulun että toisen asteen opetussuunnitelmissa.
Vaikka nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on tutkimusten mukaan ollut kasvussa jo 90-luvulta lähtien, politiikka koetaan usein kaukaiseksi ja merkityksettömäksi asiaksi.
Tämä johtunee siitä, että nuorilla ei ole matalan kynnyksen vaikuttamismahdollisuuksia oppilaskunta- ja nuorisovaltuustotoiminnan lisäksi. Harvalla nuorella on kokemusta vaikuttamisesta ja politiikkaan osallistumisesta yhteiskuntaopin tuntien ulkopuolelta.
Pidän hyvin mahdollisena, että äänestysikärajan laskeminen voisi lisätä nuorten kiinnostusta politiikkaa kohtaan, sillä äänestäminen on helppo ja suora keino vaikuttaa.
Äänestysikärajan laskeminen nykyisestä ei olisi ennennäkemätön uudistus.
Vuonna 1969 äänioikeuden ikäraja laskettiin 20 vuoteen, ja kolme vuotta myöhemmin 18 vuoteen. Nykyistä 18 vuoden äänestysikärajaa perusteltiin vuonna 1972 muun muassa nuoria koskevilla velvollisuuksilla:
”Itsensä elättävä nuori samoin kuin kausiluontoisessa työssä käyvä opiskelija ovat velvollisia maksamaan valtion- ja kunnallisveroa. Nuoret miehet suorittavat nykyisin asevelvollisuutensa tai aloittavat sen suorittamisen entistä useammin alle 20-vuotiaina. Velvollisuuksistaan huolimatta nuorilla ei juuri ole mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon yhteisissä asioissa.” (1972 vuoden valtiopäivät n:o 32.)
Tismalleen samanlainen tilanne on myös nyt.
Nuoret kohtaavat erilaisia velvollisuuksia jo alle 18-vuotiaina: esimerkiksi rikosoikeudellinen vastuu astuu voimaan nuoren täyttäessä 15 vuotta, ja alaikäiset nuoret saattavat myös maksaa tuloistaan veroa.
Miksei vastuun mukana voisi tulla mahdollisuutta tasavertaiseen osallistumiseen? Toivon jokaisen päättäjän, kuntavaaliehdokkaan, kansanedustajan ja äänioikeutetun pohtivan hetken tätä kysymystä.
Jos äänestysikärajan laskeminen tuntuu liian kovalta palalta, mikään ei estä ensin kokeilemasta.
Kokeilu voitaisiin toteuttaa kuntavaaleissa ja tulosten ollessa hyviä vakinaistaa käytäntö kuntavaalien lisäksi muihin valtakunnallisiin vaaleihin.
Toimi olisi konkreettinen teko eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien ja demokratian toteutumisen parantamiseksi.
Kirjoittaja on lukiolainen ja Helsingin vihreiden nuorten varapuheenjohtaja
Tilaa uutiskirje!
Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.
1 Kommentti
Lähetä kommentti
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Kuuntele Verden podcastia!
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon
16- ja 17-vuotiaiden ikäryhmät lisäisivät äänioikeutettujen lukumäärää vain noin 2,5%. Eli vaikka olettaisimme, että kaikki alle 18-vuotiaat kannattaisivat itselleen äänioikeutta, olisi silti reilusti yli 50% yli 16-vuotiaista sitä mieltä että heille ei sitä pitäisi myöntää. Ylen galluppi on siis oikean suuntainen vaikka vastaajat olivatkin kaikki täysi-ikäisiä.
Äänestämällä kukaan ei päätä vain omista tai omanikäistensä asioista, vaan kaikkien muidenkin asioista. Edes 18-vuotias ei ole vielä yleensä tarpeeksi kypsä tai omaa sellaista elämänkokemusta, että olisi pätevä tekemään viisaita päätöksiä koko yhteisön puolesta, en minä ainakaan ollut. Olisiko kuitenkin parempi antaa lasten katsella politiikkaa vierestä pari vuotta ennen kuin päästää heidät oikeasti mukaan säheltämään? Sitä paitsi alle 18-vuotiaskin voi osallistua kansalaisyhteiskunnan toimintaan yhdistysten ja nuorisojärjestöjen jäsenenä.
Kannattaisin mieluummin, että yli 18-vuotialle annetaan mahdollisuus äänestää useammin. Kerran neljässä vuodessa on liian harvoin.