Punnitseva demokratia pyrkii antamaan äänen äänettömille, jotta päätöksentekoon syntyisi pitkäjänteisyyttä. Uutuusteoksessa esitellään sekä teoreettista pohdintaa että käytännön toteutuksia punnitsevan demokratian malleista.
demokratia
Demokratia syntyy talkoilla eikä talkooväen tölviminen edistä asiaa
Suomen lakiasäätävän elimen, eduskunnan, vaihtoviikot ovat meneillään. Puolueet ovat asettaneet ehdokkaansa, kampanjointi on käynnissä ja ehdokkaiden tekemisiä ja sanomisia seurataan tiiviisti. Asiallinen kritiikki kuuluu kuvioon, henkilöön menevä iva, vihapuhe ja väkivallalla uhkailu ei.
Vihreät ovat nähneet Venäjän kansalaisaktivistien silmin
Vihrein silmin katsottu Venäjä on näyttänyt rumat kasvonsa jo pitkän aikaa. Tuore artikkelikokoelma pureutuu yhtä lailla itäisen naapurimaan kansalaisaktivistien maailmaan kuin Suomen Venäjä-suhteiden toiveajatteluun. Paljon oli nähtävissä, mutta päättäjien katse hakeutui usein muualle.
Puoli vuotta on 182 päivää täynnä mahdollisuuksia onnistua, pettyä, purra hampaita yhteen ja uupua
Eduskuntavaaleihin on aikaa vain puoli vuotta, mutta järjestökenttä on väsyneempi kuin koskaan. Aktiivitoiminta kasautuu helposti parin ihmisen harteille, kun pandemiavuodet ovat etäännyttäneet ihmiset toisistaan ja yhdistystoiminnasta. Kilpailu vapaa-ajasta kolahtaa myös yhdistystoimintaan ja se haastaa demokratian toteutumisen, kirjoittaa Verden kolumnisti Aisha Benahmed.
Modernisaation jättömaat repivät demokratioita
Osaamiseen perustuva jälkiteollinen yhteiskunta on eriarvoistava. Kasvava osa väestöstä ja alueista kokee joutuneensa lisääntyvästä hyvinvoinnista syrjään. Ilmiö on saattanut liberaalit demokratiat vaikeuksiin, jolloin autoritäärisesti johdetut maat ovat parantaneet asemaansa. Modernisaation jättömaiden ongelma on ratkaistava tai liberaalit demokratiat tuhoutuvat.
Eri mieltä saa olla, myös Natosta
Naton ympärillä kuhisee puhetta ja perusteluita, webinaareja ja sometusta. Mutta miksi toisella tapaa ajatteleva on niin perinpohjaisen väärässä? Ja miksi Suomessa on päättäjiä, jotka vasta nyt havahtuvat siihen, että heidän tietolaaristaan puuttuu tykkänään kaikki Nato-tietous?
Mitä Putinin sodan jälkeen?
Putinin sodan jälkeen ei maailma palaa ennalleen, päättyipä sota miten tahansa.Vaikka Putinin hallinto kaatuisi, ei Venäjästä kuoriutuisi liberaalia demokratiaa käden käänteessä. Suomen on varauduttava siihenkin tulevaisuuteen, jossa meillä on köyhtyvä hylkiövaltio naapurinamme.
Poliittinen ajatusleikki: oranssit ja violetit
Kuvitteellisessa tilanteessa oranssit ja violetit voimat kamppailevat puolueen sisällä. Onko esimerkillä totuuspohjaa? Ja jos on, missä puolueissa, kysyy Oras Tynkkynen.
Aluevaalit eivät ole tietokilpailu
Aluevaalien ennakkoäänestys on päättynyt ja 26,3 prosentin äänestysaktiivisuus viittaa siihen, etteivät pahimmat pelot toteudu. Äänestäjät intoutuvat ehkä jopa kuntavaalien tasolle eli joka toinen äänestysikäinen käy uurnilla sunnuntai-iltaan mennessä. Näitä vaaleja vaivaa eurovaalien kaltainen ”en ymmärrä mistä äänestetään” -hokema, kirjoittaa Leena Brandt.
Politiikassa pieni mielipide-ero leimautuu ääriajatteluksi
Haluavatko oikeistolaiset kurittaa köyhät hengiltä? Entä haluavatko vasemmistolaiset rangaista ahkeruudesta? Molemmat lienevät epätosia väitteitä, mutta silti päädymme uskomaan näin, kirjoittaa Santtu Paananen.
Kolumnisti Heidi Hautala: Sopimatonta ulkomaista vaikuttamista Uzbekistanin presidentinvaaleissa
Euroopan parlamentissa on paljon erilaisia ystävyysryhmiä sellaisten maiden kanssa, joiden arvot ja pyrkimykset ovat EU:n kanssa vastakkaisia. Meppejä matkustaa tiuhaan kehumaan autokraattien vaaleja, vaikka parlamentti ei edes toivo virallista kutsua vaalitarkkailuun. Niin kaukana niiden vaalidemokratia nimittäin on kansainvälisistä normeista, joita kehittää ja valvoo muun muassa ETYJ, kirjoittaa Heidi Hautala.
9/11 järkyttää yhä – mutta emme elä terrorismin aikakautta
Tällä viikolla käydään monella tapaa läpi World Trade Centerin iskua 11. syyskuuta 2001. Terrorismia tutkiva Leena Malkki muistuttaa, ettei terrorismi suinkaan syntynyt 20 vuotta sitten. Nyt ei eletä erityistä terrorismin aikakautta, vaan ekstremistiryhmien väkivaltaa on ollut eri aikakausina ja eri muodoissa – jopa tuhansia vuosia sitten.
Demokratia ei saanut valtaa Egyptissä – miten käy Afganistanin ja Valko-Venäjän?
Demokratia tuntuu häviävän diktatuurille eri puolilla maailmaa. Samalla katoavat myös ihmisoikeudet ja erityisesti naisten oikeudet. Egyptiläinen muusikko ja demokratia-aktivisti Ramy Essam pohtii, mikä meni pieleen Egyptin vallankumouksessa 2011 ja mitä siitä pitää oppia tulevissa taisteluissa demokratian puolesta. Haastattelija Outi Toivanen-Visti.
Perussuomalaiset on keskitetysti johdettu puolue – isosta puoluekokouksesta huolimatta
Perussuomalaiset jaksavat ylistää puolueensa olevan Suomen demokraattisin, koska kahden vuoden välein kokoontuvaan puoluekokoukseen saavat osallistua kaikki puolueen jäsenet, jotka ovat jäsenmaksunsa maksaneet. Tarkemmin sääntöjä ja käytäntöjä seuraten joudumme tekemään kuitenkin toisen johtopäätöksen: perussuomalaisissa ei toteudu suora demokratia, vaan sitä johtaa valikoitunut puolue-eliitti. Voidaan jopa sanoa, että perussuomalaisten puolueorganisaatio on Suomen keskitetyin, kirjoittaa Rauli Mickelsson.
Ulosjättäjät: Ketkä saavat olla perussuomalaisten ja sinimustien mielestä kansalaisia
Demokratiassa ei kysytä uskonnollista taustaa, Suvivirren osaamista tai synnyinmaata, vaan kansalaiset ovat tasa-arvoisia keskenään. Oikeistopopulistiset perussuomalaiset, pienpuolue Suomen Kansa Ensin ja fasistinen Sinimusta-liike haluavat jättää maahanmuuttajia suomalaisuuden ulkopuolelle. Tällä ajattelulla on juuret 1900-luvun totalitarismissa, joka johti kaasukammioihin, kirjoittaa Rauli Mickelsson.
Naton Stratcom-raportti tuotti uuden ryöpyn naisvihaa
Raportti Suomen hallitukseen kohdistuneesta naisvihamielisestä verkkopuheesta tuntuu iskeneen moneen hermonpäähän. Asiallinen kritiikki kuuluu demokratiaan, mutta vihapuhe, asiattomuudet ja häirikointi eivät ole sitä, kirjoittaa Janne Riiheläinen.
Kesävaalit tuovat ylimääräistä työtä ja tarpeellista terveysturvaa
Viimeisten viikkojen koronatilanne ja siitä johdettava ennuste oli viimeinen pisara – kuntavaalit siirtyvät kesäkuulle. Ratkaisusta ovat jo ehtineet tuoreeltaan sanoa sanottavansa niin salaliittoteoreetikot, rahansa käyttäneet ehdokkaat, helpottuneet vaaliavustajat kuin satunnaiset äänestäjätkin. Päätös on oikea, mutta tuli kovin viime tipassa, kirjoittaa Leena Brandt.
16-vuotiaat vihdoin vaaliuurnille – kuntavaaleista olisi hyvä aloittaa
Äänestysikärajan laskeminen nousee keskusteluun lähes poikkeuksetta aina ennen valtakunnallisia vaaleja. Tästäkään huolimatta konkreettisia toimenpiteitä nuorten osallisuuden parantamiseksi ja äänioikeuden mahdollistamiseksi ei olla vielä saatu aikaan, kirjoittaa Kaapo Haapanen.
Demokratian surullinen torjuntavoitto
Yhdysvaltain republikaaniselle puolueelle Trumpin virkarikosoikeudenkäynti oli alku sisäiselle valtakamppailulle. Seuraavan kahden vuoden aikana nähdään mihin suuntaan puolue menee, kirjoittaa Janne Riiheläinen.
Yhdysvallat kirjoitti historiaa – Joe Biden presidentiksi, väistyvä presidentti kieltäytyy hyväksymästä vaalien tulosta
Historiallisissa vaaleissa Joe Biden ylitti voittoon tarvittavan 270:n valitsijahenkilön rajan Pennsylvanian 20:n äänen potilla. Ennätyksiä ja lasikattoja rikottiin niin annettujen äänien määrässä kuin haastajaehdokkaiden profiileissakin. Jatkokautta hakenut presidentti Donald Trump ei ole suostunut hyväksymään vaalien tulosta.
Suomeen tarvitaan kattava lobbausrekisteri
Kenen ääni päätöksenteossa kuuluu? Suomelle on jo pitkään suositeltu avoimuusrekisteriä, jonka avulla pystyttäisiin määrittelemään lainsäädännöllinen jalanjälki. Nyt rekisteri on valmisteilla, kirjoittavat Mari Holopainen ja Laura Nordström.
Kuuntele Verden podcastia!
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon