Onko parempi kuolla tautiin kuin lääkkeeseen?

Tuleviin pandemioihin kannattaa varautua nopeuttamalla rokotteiden testausta ja hyväksyntää. On verrattava lääkkeen riskiä taudin riskiin ja valittava pienempi. AstraZenecan rokotteen turvallisuutta selvitetään kiihkeästi. Tällä hetkellä on varmaa vain se, että sairastuminen koronaan lisää veritulppien riskiä.

18.3.2021 | Pääkirjoitus

Lääkeyhtiö AstraZenecan konttori kuvattuna maaliskuussa 2020 San Fransiscossa, Kaliforniassa. Kuva: Tada Images / Shutterstock

1950-luvulla tuli käyttöön ensin unilääkkeenä, mutta myöhemmin myös raskauspahoinvointiin tepsivänä talidomidi. Sitä ei ollut testattu raskaana oleville naisille. Syntyi katastrofi, sillä lääke häiritsi sikiön kehitystä surkastaen raajojen pitkät luut tai poistaen ne kokonaan. Syntyi lapsia, joilla oli sormet, mutta ei käsivarsia.

Tästä viisastuneena lääkkeiden turvallisuutta on tutkittu siitä alkaen paljon tarkemmin ja hyvä niin. Juuri mikään asia ei ole yksiselitteisesti hyvä, ei tämäkään.

Sinä aikana, kun lääkettä vasta tutkitaan, sitä ei tietenkään saa antaa potilaille, jotta nämä eivät joutuisi uuden talidomidi-skandaalin uhreiksi. Tämä on ymmärrettävää, jos lääkkeellä hoidetaan pikkuvaivaa ja lääkkeen sivuvaikutukset voivat olla vakavat, mutta entä jos tauti on tappava ja lääke pelastaisi? Sivuvaikutus on tuskin kuitenkaan kuolemaa pahempi.

Otaniemen ydinreaktorissa annettiin takavuosina kaulan alueen syöpää boorineutronikaappaushoidolla. Syöpäkasvaimeen kuljetettiin booria ja alueelle kohdistettiin neutronisäteilyä suoraan ydinreaktorista. Hajoava boori synnytti lähiympäristössään – lähinnä siis syöpäkasvaimessa paikallista radioaktiivista säteilyä tappaen syöpäkasvaimen ja toivottavasti mahdollisimman vähän muuta kudosta.

Hoidon sivuvaikutusten riski oli ilmeinen. Lopulta se sallittiin potilaille, joilla oli vain viikkoja elinaikaa jäljellä. Moni eli tämän ansiosta vuosia.

Kun arvioidaan lääkkeen sivuvaikutusten ja itse taudin riskejä, sivuvaikutusten aiheuttamat kuolemat koetaan paljon pahemmaksi asiaksi. Hyväksytään mieluummin tuhannen ihmisen kuoleminen tautiin kuin sadan ihmisen kuoleminen lääkkeen sivuvaikutuksiin.

Kuollut on kuitenkin yhtä kuollut, on hän sitten kuollut lääkkeen takia tai sen takia, ettei ole saanut lääkettä.

Tätä kirjoitettaessa tutkitaan kuumeisesti sitä, aiheuttaako Astra Zenecan koronarokote vähäisesti kohonnutta veritulpan riskiä. Sairastettu korona ainakin aiheuttaa, joskaan ei vähäistä.

Covid-19-pandemia on maailmalle melkoinen varoitus ­– varoitus, sillä pahempaakin voi tapahtua. Onneksi virus on melko huono leviämään niin, että siltä saattoi suojautua eristäytymällä. Jos se olisi tarttunut yhtä rivakasti kuin tuhkarokko, sairaus olisi mennyt läpi koko väestön muutamassa kuukaudessa.

Pandemioiden riski kasvaa. Onneksi rokoteteollisuus on keksinyt täsmäaseen. Biontech kehitti rokotteen tiettävästi alle viikossa siitä, kun virus oli saatu eristetyksi ja sen perimä puretuksi numeeriseen muotoon. Valmiista rokotteesta tie markkinoille kesti kuitenkin melkein vuoden.

Jos korona olisi tarttunut kuin tuhkarokko, rokotteet olisivat tulleet aivan liian myöhään. Laumasuoja olisi hankittu sairastamalla.

Turvallisuus pitää tietysti tutkia, mutta jopa pienellä riskillä voisi ottaa rokotteen käyttöön nopeammin, jos vaihtoehtona on varmasti suurta kuolleisuutta aiheuttava pandemia.

Pitäisikö seuraavaa pandemiaa varten suunnitella rokotteen testausta ja hyväksyntää toteutettavaksi olennaisesti nopeammalla aikataululla?

 = = = =

Ihmelääke talidomidilla on taas myyntilupa Euroopassa. Tällä kertaa tuota monivaikutteista lääkettä käytetään estämään verisuonten kasvamista syöpäkasvaimeen. Ei raskaana oleville naisille.

Osmo Soininvaara

18.3.2021 14:55

1 Kommentti

  1. Tässä oli mielestäni sivuutettu olennainen asia eli se miksi rokotekuolema on niin valtavan paljon pahempi kuin tautikuolema. Saman unohti kymmenkunta ekonomistia jotka julistivat yhteen ääneen twitterissä että Suomen tulisi ostaa laskutaidottomilta Astra Zenecan hyllyttäneiltä typeryksiltä rokotteet ja käyttää ne Suomessa. Epäonnistuneen rokotteen tai lääkkeen uhreiksi pitää laskea ne, jotka muuttuvat kohun (esim. 2009 sikainfluenssarokotteen narkolepsiakohu) takia lääke-/rokotevastaisiksi ja jotka tämän takia kuolevat johonkin myöhempään tautiin esim. nyt koronaan. Ekonomistit (esim Brotherus) ilmeisesti laskivat AZ rokoteuhreiksi pelkät veritulpan uhrit ja siksi päätyivät aivan vääriin johtopäätöksiin?

Lähetä kommentti