Hallitus esitteli illalla päivitetyn koronastrategian, jonka mukaan erilaisten rajoitusten purkaminen aloitetaan asteittain heti. Vaikka tartuntojen määrä on edelleen korkea, ei tartunnoista ole enää yhtä vakavia seurauksia kuin ennen rokotuksia. Verde jatkaa edelleen tartuntamäärien seuraamista toisin kuin esimerkiksi Helsingin Sanomat.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on antanut maansa tiedustelupalveluille käskyn selvittää seuraavan kolmen kuukauden ajan pandemian aiheuttaneen koronaviruksen alkuperää. Huolimatta siitä, että tutkimus tuskin tuo täyttä varmuutta asiaan, on taudin alkuperän nousemisella tällaiseen käsittelyyn jo suuria seurauksia. Myös tutkinnan tulos voi aiheuttaa paitsi tieteellisiä, myös poliittisia seurauksia, kirjoittaa Janne Riiheläinen.
Kuntavaalien suurin voittaja on jo tiedossa, se on nukkuvien puolue noin 40 prosentin ääniosuudella. Vain eurovaalit herättävät vähemmän innostusta kuin kuntavaalit. Tänä vuonna on kuitenkin erityisen vaikeaa arvioida vaalien äänestysaktiivisuutta, sillä korona ja kesäkuu ovat ennen kokematon yhdistelmä kuntavaaleissa. Vaalit käydään somessa ja katukampanjointia on vähän ja sekin vaikuttaa vaalitulokseen – suuntaan tai toiseen.
Suomi tuli tänä keväänä ulos koronasta sirkustaiteilijankin kadehtimalla kuperkeikalla. Ne jotka viime vuonna joutuivat sulkemaan ovensa ensimmäisinä, saavat avata ne viimeisinä. Taidelaitokset kuten teatterit, ooppera ja konserttisalit ovat edelleen suljettuja ja museot vasta avaavat varovasti oviaan. Helpotusta on vihdoin luvassa: hallitus on esittänyt alalle isoa tukipakettia ja kulttuurin uusi rahoitusmalli on myös rakenteilla, kirjoittaa Kirsikka Moring.
Syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus ovat Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo Verdelle antamassaan haastattelussa. Vahva hyvinvointivaltio ja toimiva sosiaali- ja koulutuspolitiikka ovat lopulta parasta turvallisuuspolitiikkaa. Tässä on kuntapäättäjillä iso rooli ja kuntavaaleissa ratkaistaan kehityksen suunta.
Esitetyt liikkumisrajoitukset eivät vaikuta minuun – keski-ikäiseen ja keskituloiseen yrittäjäsetään yhtään millään tavalla, eikä se ole sattumaa. Lakiesitys on suunnattu rajoittamaan sellaisten ihmisten elämää joilla ei ole kolumnipaikkaa verkkolehdessä ja omaa työhuonetta, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.
Tuleviin pandemioihin kannattaa varautua nopeuttamalla rokotteiden testausta ja hyväksyntää. On verrattava lääkkeen riskiä taudin riskiin ja valittava pienempi. AstraZenecan rokotteen turvallisuutta selvitetään kiihkeästi. Tällä hetkellä on varmaa vain se, että sairastuminen koronaan lisää veritulppien riskiä.
Pandemian aikana suomalaisilta on jäänyt miljarditolkulla rahaa säästöön. Kun rajoitukset puretaan, rynnätään tileillä olevia euroja käyttämään. Joillakin aloilla on edessä ennennäkemätön nousu.
Kiihtyvä koronapandemia on jakanut suomalaiset toisistaan irrallisiin me- ja minä-todellisuuksiin, joissa toisessa taistellaan virusta vastaan ja toisessa käydään kuntosalilla. Solidaarisuutta ja sen tärkeyden ymmärtämistä vaaditaan nyt kaikilta yhteiskunnan tasoilta, niin tavallisilta kansalaisilta kuin päättäjiltäkin, kirjoittaa Milo Toivonen.
Toistuvien pandemioiden uskottiin jo kääntävän kaupungistumisen suunnan. Tulikin rokotekehityksen vallankumous. Kaupunkeja ei tarvitse purkaa, mutta jälkensä pandemia niihin silti jättää. Jatkossa vain mukavat kaupungit menestyvät.
Pelko ihmisiä täynnä olevista julkisista liikennevälineistä ja liikunnan tarve ovat lisänneet pyöräilyä maailmanlaajuisesti. Pariisi avasi katuja pyörille, Amsterdam rajoitti autojen nopeuksia ja Yhdysvalloissa pyöräkauppa vilkastui.
Jännittääkö, miten Covid-19 pandemia muuttaa kaupunkien kehitystä, YIT:n Juha Kostiainen? Café Oden vieras pohtii näköalapaikalla, mihin suuntaan kaupungit nyt katsovat.
