Sisäministeri Maria Ohisalo: Kunnilla iso rooli syrjäytymisen ehkäisyssä

Kuntavaalit ovat kahden kuukauden päässä. Vaaleihin valmistaudutaan poikkeusoloissa: yli vuosi on jo eletty erilaisten rajoitusten kanssa. 

Korona on kohdellut suomalaisia eri tavoin – myös taloudellisesti. Osalla palkka tai eläke on tullut tilille normaaliin tapaan, osa on päätynyt työttömäksi tai oma yritystoiminta on kuivunut kasaan. 

Sisäministerille kuuluvat hallituksen työnjaon mukaan sisäinen turvallisuus kuten poliisi ja pelastustoimi ja maahanmuuttoasiat. Ohisalo on taustaltaan köyhyystutkija, jolle sisäministerin työsarassa on selkeä sosiaalinen ulottuvuus:

”Turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen varmistaminen koko maassa ja kaikille ihmisille ovat sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan ydintä. Tämän perusedellytys on arjen turvallisuuden oikeudenmukainen jakautuminen.” 

Pandemia on jopa kasvattanut hyvinvointieroja eri ihmisten ja ihmisryhmien tilanteessa, mutta huono-osaisuudella on toki pitkä historia.

”Kun suurella osalla menee hyvin, kasautuu huono-osaisuus pienelle joukolle. Meidän on pidettävä ihan kaikki mukana ja osallisena yhteiskunnassa”, Maria Ohisalo sanoo.

Kunnilla on roolinsa syrjäytymisen ehkäisyssä ja laadukkaiden palveluiden tarjoamisessa. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja perusopetus ovat hyviä esimerkkejä, joiden riittävistä resursseista päätetään kunnissa.

”Mitä enemmän panostamme eriarvoisuuden torjuntaan, sitä paremmin ennalta ehkäisemme myös rikoksia ja onnettomuuksia. Vahva hyvinvointivaltio ja toimiva sosiaali- ja koulutuspolitiikka ovat lopulta parasta turvallisuuspolitiikkaa.”

Huono-osaisuus sukupolvesta toiseen

Huono-osaisuus kasautuu ja se edistää syrjäytymistä. Vaikka suurimmalla osalla menee yhä paremmin, kasautuvat monenlaiset haasteet pienelle joukolle ihmisiä. Erityistä huomiota tulee Ohisalon mukaan kiinnittää ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisyyn.

”Ylisukupolvisuuden katkaisemisessa ratkaisevaa on vanhemmuuden ja lasten tukeminen ja kokonaisvaltainen kohtaaminen kaikissa eri elämänvaiheissa.”

Viranomaisten toiminnan painopistettä siirretään Ohisalon mielestä yhä voimakkaammin reaktiivisista palveluista ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen.

”Ennalta ehkäisevällä toiminnalla ylläpidetään yhteiskunnan, ihmisten ja ympäristön turvallisuutta, turvallisuuden tunnetta ja luottamusta viranomaisiin sekä vähennetään syrjäytymistä. Samalla ehkäistään erilaisten ongelmien kasautuminen tietyille ihmisille tai alueille.”

Ohisalo on mukana ministeriseurantaryhmässä, joka seuraa laajaa sosiaaliturvan uudistamista. Ryhmässä keskusteltiin viimeksi lasten ja perheiden sosiaaliturvan kehittämisestä, vuoroasumisen mahdollisuuksista ja perhevapaauudistuksesta. Sosiaaliturvan isoa remonttia käsitellään erityisessä parlamentaarisessa komiteassa, jonka toimikausi ulottuu vuoteen 2027.

Ääriajattelu on turvallisuusriski

Järjestäytyneen rikollisuuden Ohisalo arvioi kasvavan, kansainvälistyvän ja kovenevan lähivuosina niin Suomessa kuin koko EU-alueella. Poliittinen ja uskontoon liittyvä ääriajattelu on lisääntynyt ja tullut näkyvämmäksi Suomessa 2010-luvulla. Tähän ovat vaikuttaneet kansainvälinen ja poliittinen kehitys sekä sosiaalisessa mediassa syntyvät jakolinjat.

”Väkivaltaisten ääriliikkeiden, olivatpa ne poliittisia vai uskonnollisia, keskinäinen dynamiikka vaikuttaa niiden yleistymiseen. Väkivaltaiset ääriliikkeet ruokkivat toisiaan.”

”Ne kokevat toisensa vastustajina ja yhden ryhmän toiminta lisää muiden ryhmien aktiivisuutta”, sanoo Ohisalo.

Suomessa on tapahtunut vähän vakavia rikoksia, jotka liittyvät suoraan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin, mutta väkivaltaiset ääriliikkeet näkyvät ja kuuluvat aiempaa enemmän.

”Niiden tavoitteena on saada huomiota ja herättää pelkoa. Netin vihapuhe on tärkeä osa niiden toimintaa, se luo pelon ilmapiiriä tiettyjen ryhmien keskuudessa.”

”Katupartiot, ilkivalta, organisoidut vihakampanjat ja sosiaalisessa mediassa käytävä keskustelu, jossa yllytetään väkivaltaan, vaikuttavat yhteiskuntaan.”

Ohisalo varoittaa, että jos toiminta laajenee edelleen voi se kannustaa yksittäisiä tekijöitä väkivaltaan. 

”Joillain väkivaltaisilla ääriryhmillä kynnys käyttää väkivaltaa on matala, ja tämä on uhka. Suomalaiset väkivaltaiset ääriryhmät ja niiden jäsenet ovat verkostoituneet kansainvälisesti ja tämä lisää ilmiöön liittyviä riskejä.”.

Pandemia lisäsi väkivaltaa ja ylinopeuksia

Ensimmäisenä pandemiavuonna rikosten kokonaismäärä kasvoi kaikkiaan noin viidenneksellä. Henkirikosten ja niiden yritysten määrä lisääntyi lähes 15 prosenttia. Perheväkivalta ja ilmoittamatta jääneiden rikosten määrä on kasvanut. Poliisin saamien kotihälytysten määrä kasvoi yli 26 prosenttia. 

”Kasvua voi selittää esimerkiksi se, että alkoholinkäyttö siirtyi ravintoloista ja baareista yksityisasuntoihin”. Ohisalo kertoo.

Lisäksi korona-aika on vaikuttanut liikennekäyttäytymiseen. Suuret ylinopeudet lisääntyivät vuonna 2020 noin 40 prosenttia. Meno teillä on ollut hurjaa, sillä poliisi on mitannut jopa yli 200 kilometrin tuntinopeuksia.

Ihmisten siirryttyä entistä enemmän verkkoon, myös rikollisuus on löytänyt uusia muotoja verkosta.

”Arkaluontoisten tietojen vuotamisella voi olla laajoja seurauksia rikollisuuden eri muodoissa vielä vuosien päästä. Samaan aikaan myös vääristellyn tiedon jakaminen murentaa yhteiskuntarauhaa”, hän sanoo.

Mieli kovilla korona-aikana

Auttavien chättien ja erilaisten kriisipuhelinpalveluiden asiakasmäärät ovat nousseet korona-aikana tuntuvasti. 

”Mielenterveyden haasteet ovat valitettavasti lisääntyneet, kun olemme olleet kriisioloissa pitkään. Erityisesti kannan huolta nuorten keskuudessa yleistyneistä haasteista.”

”Nuorten osalta kriisi on vaikuttanut myös voimakkaasti esimerkiksi kesätöiden tarjontaan, mikä heijastuu suoraan paitsi nuorten toimeentuloon, myös tulevaisuutta kohtaan tunnetun epävarmuuden kasvuun”, Maria Ohisalo toteaa.

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.