Eduskunta on epäonnistunut asettamaan uhkaavalle puheelle rajat

Kansanedustaja Ano Turtiaisen kyseenalaiset ja uhkaavat puheet ovat muodostuneet eduskunnalle vakavaksi ongelmaksi. Viimeksi eilen Turtiainen twiittasi poliisien olevan ”vapaata riistaa”. Jos eduskunta ja sen puhemiehistö eivät aseta riittäviä rajoja uhkaavalle käytökselle, on vaikea muidenkaan yhteiskunnassa niin tehdä. Eduskunnan olisikin syytä reflektoida omaa suhtautumistaan uhkailun nollatoleranssiin.

20.4.2021 | Pääkirjoitus

Kuva: Solodov Aleksei / Shutterstock. Kuvankäsittely: Milo Toivonen

Omassa yhden edustajan eduskuntaryhmässään toimiva juvalainen kansanedustaja Ano Turtiainen sai sakkotuomion julkisesta kehottamisesta rikokseen kolme vuotta sitten eli jo ennen eduskunta-uraansa.

Tuomio tuli vuonna 2015 Facebookiin kirjoitetusta tekstistä, jossa Turtiainen oli viitannut Suomen Punaisen Ristiin vihollisena, ja pitänyt vastaanottokeskusten ”eliminointitehtävissä” toimivien henkilöiden työtä tärkeänä.

Pelkoa herättänyt kirjoitus vastaanottokeskusten tuhoamisesta ei kuitenkaan ollut este Turtiaisen eduskuntavaaliehdokkuudelle. Hän nousi eduskuntaan 3 264 äänellä perussuomalaisten listalta Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

Vuonna 2019 Turtiainen perui hovioikeuteen viemänsä valituksen saamastaan sakkotuomiosta. Samalla Turtiainen kommentoi tuomiotaan Länsi-Savolle todeten perussuomalaisista: ”Tässä porukassa tämä on vain sulka hattuun.”

Turtiainen jatkoi perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenenä kunnes julkinen paine yltyi jälleen kesäkuussa 2020.

Tuolloin Turtiainen twiittasi yhdysvaltalaista George Floydia pilkkaavan kuvan. George Floydin kuolema käynnisti mittavien mielenosoitusten sarjan Yhdysvalloissa, ja Turtiaisen twiitti tuomittiin laajalta rasistiseksi ja Floydia halventavaksi.

Twiitin johdosta perussuomalaiset päätyivät erottamaan Turtiaisen eduskuntaryhmästään, mutta jättivät Turtiaiselle mahdollisuuden hakea takaisin eduskuntaryhmän jäseneksi vuoden 2021 alussa.

Turtiaisen paluu perussuomalaisten eduskuntaryhmään ei lopulta koskaan toteutunut. Sen sijaan Turtiainen erotettiin koko puolueesta helmikuussa 2021.

Sitä ennen Turtiainen oli jo kerennyt herättämään lisää paheksuntaa muun muassa kieltäytymällä käyttämästä eduskunnassa maskia, ja käyttäytymällä uhkaavasti varapuhemies Juho Eerolaa (ps.) kohtaan.

Perustuslain 31 §:ssa todetaan: ”Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä.”

Perustuslain kansanedustajien käytöstä koskeva pykälä ei ole merkityksetön, sillä kansanedustajan työ on monella tavalla edustuksellista, ei pelkästään lainsäädännöllisessä mielessä.

Kansanedustajat eivät pelkästään edusta kansaa säätämällä lakeja, vaan toimivat myös esimerkkeinä ja esikuvina. Eduskunta ja kansanedustajat määrittelevät omalla toiminnallaan minkälainen käytös yhteiskunnassa on sosiaalisesti sallittavaa.

Tämä heijastuu myös koko yhteiskunnan turvallisuusilmapiiriin. Jos eduskunnassa voi käyttäytyä uhkaavasti ja sanoa mitä sattuu, niin sillä on väistämättä vaikutusta myös eduskunnan ulkopuolelle.

Viime kädessä arvokkaan esiintymisen vaatimusta valvoo eduskunnan puhemiehistö.

Ano Turtiaisen tapauksessa eduskunnan puhemiehistö ja kansanedustajakollegat ovat epäonnistuneet asettamaan uhkaavalle käytökselle selkeät rajat. Sen vaikutukset ylettyvät yksittäistä huonosti käyttäytyvää edustajaa laajemmalle.

Eduskunnan puolivillaiset reaktiot ovat edustaja Turtiaisen toiminnan hillitsemisen sijaan vain vahvistaneet asiattomia julkisia kannanottoja. Oman eduskuntaryhmänsä muodostamisen jälkeen Turtiaisen viestit etenkin sosiaalisessa mediassa ovatkin koventuneet entisestään.

Eduskunnan kontrolli tilanteesta taas tuntuu kulkevan päinvastaiseen suuntaan.

Mitä uhkaavammin edustaja Turtiainen käyttäytyy, sitä avuttomammalta eduskunta näyttäytyy. Se taas voimaannuttaa Turtiaista lisäämään löylyä.

Toistaiseksi selkein näytös eduskunnan avuttomuudesta koettiin 9.4.2021 kun eduskunnan puhemiehet, valiokuntien puheenjohtajat sekä eduskuntaryhmien puheenjohtajat kokoontuivat puimaan vastausta jälleen uuteen Turtiaisen lähettämään uhkaavaksi koettuun viestiin.

Twitteriin lähettämässä viestissä Turtiainen kertoi ystävästään, joka olisi valmis tappamaan, jos jollekin maassa laitettaisiin pakolla maski, ja lähetti maskipakkoa kannattaville kollegoilleen terveisiä, että ei itsekään katsoisi sellaista sivusta.

Vastauksena Turtiaisen viestiin eduskunnan puheenjohtajista koottu ryhmä päätti olla tekemättä mitään.

Sen sijaan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) kiitti erikseen Turtiaista hänen antamastaan vastineesta, jossa Turtiainen vakuutti ettei ole uhka kollegoilleen.

Puhemies Vehviläinen totesi asiaa puineen ryhmän tulleen yksimieliseen päätökseen olla tekemättä kannanottoa.

Samalla puhemies kuitenkin totesi palaverin yksimieliseksi kannaksi: ”Emme hyväksy minkäänlaista väkivaltaretoriikkaa eikä väkivallalla uhkailua tai avointa tai piilotettuakaan uhkailua.”

Eduskunnan puheenjohtajiston tulkinnan mukaan on siis samaan aikaan mahdollista vastustaa tiukasti minkäänlaista, piilotettuakaan uhkailua, ja uhkailun ilmetessä olla puuttumatta asiaan.

Jos eduskunnassa jaetaan edustaja Turtiaista lukuunottamatta yhteinen käsitys, että häirinnälle ja uhkailulle on oltava nollatoleranssi, niin se ei näy eduskunnan käytännön toimissa riittävästi. Jos eduskunta ei aseta rajoja uhkaavalle käytökselle, on vaikea muidenkaan yhteiskunnassa niin tehdä.

Puhemies Vehviläinen on perustellut uhkailuun puuttumattomuutta sillä, että Vehviläisen mukaan eduskunnalla ei ole mahdollisuuksia puuttua kansanedustajien toimintaan eduskunnan ulkopuolella eikä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Vehviläisen mukaan puhemiehistö voi perustuslain mukaan puuttua vain kansanedustajien eduskunnassa tapahtuvaan toimintaan.

Eduskunta päätti siis alle kaksi viikkoa sitten olla nuhtelematta edustaja Turtiaista kollegoita uhkailevasta viestistä. Tämän jälkeen Turtiainen on muun muassa Twitterissä kertonut pääministeri Sanna Marinin olevan ”pissis, joka joutuu vastuuseen teoistaan”.

Facebookissa Turtiainen on kirjoittanut tekstin, jossa kuvailee suhtautuvansa Suomen poliisiin ”samalla tapaa kuin sodassa pitää suhtautua pahimpaan viholliseen”.

Eduskunnan olisikin syytä pohtia vielä kantaansa Turtiaisen toimintaan ja vakavasti reflektoida omaa suhtautumistaan uhkailun nollatoleranssiin.

Eduskunnalla kun on vähintäänkin moraalinen velvollisuus puuttua kansanedustajilta tulevaan, yleistä turvallisuusilmapiiriä heikentävään puheeseen jo ennen kuin uhkaavista sanoista on inspiroiduttu tekoihin.

Viimeksi eilen 19.4. Ano Turtiainen twiittasi tililtään videon, jossa hän kertoi videolla esiintyvien virantoimitusta suorittavien poliisien olevan ”vapaata riistaa kun puolustamme oikeuksiamme, eikä niitä pidä kunnioittaa minkään vertaa”.

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen on tänään twiitannut tapaamisesta Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyön merkeissä. Sitä ennen hän oli twiitannut 16.4. kaksi maisemakuvaa saatteella: ”Menneen talven laduille heiheit. Vesi on alhaalla. Tilanne muuttuu, kun tuo jääkansi sulaa. Viikonloppua #höytiäinen #pohjoiskarjala.”

Toivoa saattaa, että eduskunnassa jääkansi pian sulaisi.

Milo Toivonen

20.4.2021 20:46

1 Kommentti

  1. Nollatoleranssilla ei olisi mitään merkitystä, koska eduskunnan puhemiehistöllä ei ole keinoja puuttua Turtiaisen toimintaan. Perustuslain mukaan kansanedustaja voidaan erottaa vain jos hän laiminlyö edustajantehtävänsä (mitä Turtiainen ei ole tehnyt) tai on saanut riittävän kovan rikostuomion. Tietysti asian voisi viedä koepallona perustuslakivaliokuntaan ja katsoa onko epäarvokas käyttäytyminen riittävä peruste, mutta se tuskin menisi läpi.

    Käytännössä eduskuntaryhmästä ja puolueesta erottaminen on pahin sanktio, jonka kansanedustaja voi saada. Suomen vaalijärjestelmässä se tarkoittaa, että edustajan poliittinen ura loppuu vaalikauden jälkeen.

Lähetä kommentti