Aalto-yliopiston tutkimus: Ilmastonmuutos uhkaa ruuantuotantoa erityisesti kehittyvissä maissa

Ilmastonmuutoksen tuomat sademäärän muutokset, kuivuus ja lämpeneminen koettelevat ruuantuotantoa erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Afrikan poikki ulottuvalla Sahelin alueella. Aalto-yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt ilmastonmuutoksen uhkia 177 maassa, joissa 52:ssa ravinnontuotanto säilyisi tulevaisuudessakin ilmastollisesti turvallisella alueella. Näiden joukossa ovat kaikki Euroopan maat, kuten Suomi ja muut Pohjoismaat.

15.5.2021 | Maatalous

Kambodza kuuluu eniten ilmastonmuutoksesta kärsivien maiden joukkoon. Kuva: Leena Brandt

Aalto-yliopiston professorin Matti Kummun johtaman tutkijaryhmän tulokset julkaistiin arvostetussa One Earth -tiedelehdessä.

Tutkijat ovat vertailleet kahta skenaariota: toisessa hiilidioksidipäästöjä vähennetään niin, että lämpeneminen pysyy alle kahdessa asteessa ja toisessa päästöt jatkavat kasvuaan.  Ruuantuotannon kehityksen mittareina on käytetty 27 tärkeintä ravintokasvia ja 7 eri tuotantoeläintä ja lisäksi on arvioitu yhteiskuntien kykyä sopeutua muutokseen.

”Kasvihuonekaasujen nopea ja hallitsematon kasvu saattaa johtaa siihen, että vuosisadan loppuun mennessä yli kolmasosa maailman nykyisestä ravinnontuotannosta ajautuu ulos turvalliselta ilmastoalueelta olosuhteisiin, joista ihmiskunnalla ei ole kokemusta”, Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmässä työskentelevä Kummu sanoo.

Pahimmassa tilanteessa olisivat Benin, Kambodža, Ghana, Guinea-Bissau, Guyana ja Suriname, joissa jopa 95 prosenttia ruoantuotannosta putoaisi turvallisen ilmastoalueen ulkopuolelle. Näissä maissa myös yhteiskunnan mahdollisuus sopeutua muutokseen on merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi Suomessa.

Turvallinen ilmastoalue on tutkijoiden tähän tutkimukseen kehittämä uusi käsite. Sen avulla he pystyivät arvioimaan tärkeimpien ilmastotekijöiden – sademäärän, lämpötilan ja kuivuuden – muutosta ruuantuotantoalueilla.

Havumetsävyöhyke vaarassa

Vaikka Suomen maatalous ei näytä kriisiytyvän ilmaston muuttuessa, muut seuraukset ovat dramaattisia.  Jos lämpeneminen jää alle 2 asteeseen, pienenee koko havumetsävyöhykkeen ala 18 miljoonasta neliökilometristä noin 15 miljoonaan.

Mutta jos päästöt jatkavat nousuaan ja ilmasto lämpenemistään, vyöhyke kutistuu alle puoleen eli 8 miljoonaan neliökilometriin ja Suomen havumetsät katoavat lähes kokonaan.  Vastaavasti trooppisten aavikoiden määrä kasvaisi.

”Erityisen huolestuttavaa on aavikkoalueiden lisääntyminen maailmanlaajuisesti 60 miljoonasta neliökilometristä jopa 64 miljoonaan neliökilometriin. Tämä tarkoittaa monen tärkeän ekosysteemin katoamista sekä ruoantuotannon vaikeutumista monilla alueilla”, Kummu sanoo.

Ravintokasvien viljely ja karjankasvatus eivät huonossa skenaariossa yksinkertaisesti ehdi tai kykene sopeutumaan riittävän nopeasti.

”Tutkimuksemme vahvistaa aiemmista tutkimuksista saadun tiedon, jonka mukaan maapallon lämpeneminen yli 1.5–2 asteen johtaa laajoihin ja dramaattisiin muutoksiin ympäristössä, ekosysteemeissä ja siten myös maailman ravinnontuotannossa”, sanoo tieteellisen artikkelin toinen pääkirjoittaja, tohtorikoulutettava Matias Heino.

Leena Brandt / Verde

15.5.2021 21:01

0 kommenttia

Lähetä kommentti