Tuija Halttusen dokumenttielokuva Näin pilvet kuolevat on runollinen ja tieteellisesti tarkka teos. Pilvet edustavat elokuvassa jotain ihmistä suurempaa ja herättävät kysymyksiä ihmisen hallitsevasta suhteesta luontoon.
ilmastonmuutos
Maatalous on kriisissä ja yrittäjät uupuvat
Maatalouden kannattavuus on jatkunut pitkään heikkona. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat näkyneet satojen määrissä, ja ilman globaalia kauppaa eläisimme katovuotta. Moni tilallinen miettii, kannattaako toimintaa enää jatkaa, kirjoittavat Tuomas Laitinen ja Simo Räty.
Luontoretki 2100 pakottaa ajattelemaan tulevaisuuttamme
Kerttu Kotakorven tietokirja on yksi vuoden tärkeitä julkaisuja ilmastonmuutoksesta. Kirjassa kuvataan Suomen luontoa skenaariossa, jossa maapallon keskilämpötila on noussut neljä astetta. Kotakorven kirja tekee nykytilannettammekin paremmin ymmärrettäväksi, kirjoittaa Ulla Anttila.
Edistyksellinen ilmastolakiesitys voi jäädä vaalikampanjoinnin jalkoihin
Ympäristöoikeuden professorin Kati Kuloveden mukaan uuteen ilmastolakiin ehdotetut välitavoitteet ovat erityisen tärkeitä, jotta ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus toteutuisi ja jotta ilmastotoimia ei voitaisi enää lykätä eteenpäin.
Väestönkasvu korostaa ilmastotoimien kiirettä
Kestävät keinot väestönkasvun hillintään ovat jo tiedossa. Ne vievät väistämättä aikansa, ja se aika on kiire käyttää vähähiiliseen siirtymään, kirjoittaa Atte Harjanne.
Ilmastoaktivismi on toivon luomista
Ilmastoaktivistit muistuttavat meitä siitä, mitä me välttelemme. Ilmastoahdistus ja -toivo ovat merkittävässä yhteydessä käytännön toimintaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Toivon luomiseksi tarvitaan kulttuuri, jossa aiheen pakoilu lopetetaan, kirjoittaa Julia Sangervo.
Suomalaiset yritykset ovat petranneet vastuullisuudessa, mutta käytännön tekoja tarvitaan lisää
Suomalaiset yritykset panostavat yritysvastuuseen tuntuvasti enemmän kuin vuonna 2019, kertoo FIBSin tuore tutkimus. Ilmastonmuutos on yrityksille aiempaakin tärkeämpi vastuullisuusteema, kun taas biodiversiteetti vähiten tärkeä. Kestävyysongelmien ratkaisemiseen liittyviin innovaatioihin ei sen sijaan panosteta riittävästi.
Ilmastonmuutoksen torjunta jumittaa Saksan hallitusneuvotteluja
Saksan hallitusneuvottelut polkevat paikallaan ja sosiaalidemokraatit, vihreät ja liberaalit kiistelevät muun muassa tarvittavien ilmastotoimien rahoituksesta. Energiakysymykset ovat Saksan vihreille tiukka paikka, sillä puolue vastustaa sekä hiiltä että ydinvoimaa, eikä halua maakaasun käytön lisäämistä edes väliaikaisratkaisuna.
Maailman suurin sijoitusyhtiö BlackRock: Rikkaiden maiden tulisi moninkertaistaa tukensa kehittyvien talouksien ilmastotoimiin
BlackRockin mukaan suoran tuen merkittävä lisääminen vähentäisi investointien riskejä. Tällä hetkellä kehittyvien maiden taloudet näyttäytyvät erittäin riskialttiina sijoituskohteina yksityiselle sektorille ja esimerkiksi suurille eläkerahastoille. Ilmastokriisi lisää riskejä jatkuvasti.
Kuka hyötyy vihreistä investoinneista?
Vihreiden investointien on oltava yhtä kannattavia kuin minkä tahansa muun investoinnin. Verotuksella voidaan parantaa investointien houkuttelevuutta, mutta julkisen rahan tarjoaminen voi valua osakkeenomistajien taskuihin, kirjoittaa Eveliina Laakso.
Tyhjät lupaukset eivät pelasta ilmastoa
Nykymenolla maapallo lämpenee 2,7 astetta vuosisadan loppuun mennessä ja tästä on katastrofaalisia seurauksia maataloudelle, luonnolle ja asumisolosuhteille. YK:n ympäristöohjelma UNEP:n laskelmat ovat kaiken lisäksi optimistisia. Nyt tarvittaisiin enemmän toimia pelkkien lupausten sijaan.
Saksaan sorvattavalla hallituksella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet
Saksan sosiaalidemokraateilla SPD:llä, liberaaleilla FDP:llä ja vihreillä on hallitusneuvottelujen pohjana kunnianhimoiset tavoitteet. Hiilestä luovutaan vuoteen 2030 mennessä, ilmastonmuutosta torjutaan uudistamalla teollisuutta ja digitalisaatioon pannaan vauhtia. Neuvottelut ovat edenneet ripeästi, mutta ainakin talouskysymyksistä ja ministeripesteistä vielä varmasti väännetään.
Verde juhlii ensimmäistä vuottaan vihreän journalismin merkeissä
Verkkojulkaisu Verde käynnistyi tasan vuosi sitten ja on siis vielä alkutaipaleellaan. Verde on tarjonnut tilaa monenlaisille vihreitä arvoja kunnioittaville kirjoituksille, ja juttuja ja puheenvuoroja on julkaistu keskimäärin joka päivä. Verde haluaa toimia vastavoimana some-kirjoittelulle, jossa pinnalliset ja ristiriitoja korostavat kommentit hukuttavat helposti faktat alleen.
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tarvitaan vähemmän asfalttia ja enemmän vihreää
Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tarvitaan kaupunkeihin riittävä määrä viheralueita, ilmenee Suomen Ilmastopaneelin raportista. Sademäärien kasvaessa asfaltoitu maaperä ei ime vettä, jolloin tulvariski lisääntyy ja vesistöjä saastuttavien hulevesien määrä kasvaa. Lisäksi viheralueilla on suuri merkitys terveydelle, luonnon monimuotoisuudelle ja hiilen varastoinnille on useiden tutkimusten mukaan kiistaton.
Ympäristötoimittajien pitkä taival ”vouhottajista” salonkikelpoisiksi
Ympäristöjournalismi kukoisti 90-luvulla, mutta 2000-luvun alkaessa näkyvyys väheni. Yleisradio lopetti monia ympäristöohjelmiaan, ja lehdet vähensivät erikoistuneiden ympäristötoimittajien määrää. Viime vuosina ilmastonmuutos on nostanut ympäristöteemat uudestaan uutisiin. Ympäristöstä voi nyt kirjoittaa vaikkapa talousjuttujen yhteydessä ilman että leimautuu viherpiipertäjäksi.
Lemmikit pärjäävät myös hyönteisruualla, ja sitä valmistetaan nyt Suomessakin
Hyönteisten käyttö ihmisravinnoksi on maailmalla yleistä, mutta Suomessa hyönteisruoka ei ole ottanut tulta. Meillä nähdään kuitenkin yhtä enemmän mahdollisuuksia käyttää hyönteisraaka-ainetta tuotantoeläinten ja lemmikkien rehuna. Helsinkiläinen Alvar Pet on aloittanut hyönteisproteiinia sisältävien koiranruokien myynnin heinäkuussa.
Päästöjen kompensaatio tuo hyvän omantunnon, mutta ei välttämättä muuta hyvää
Lentomatkan tai pihviaterian aiheuttamaa huonoa omaatuntoa voi yrittää hyvittää rahoittamalla puiden istutusta, uusiutuvan energian tuottamista tai muita ilmastopäästöjä vähentäviä toimia. Vapaaehtoisen päästökompensaation tuoma lohtu voi osoittautua laihaksi, sillä Finnwatchin raportin mukaan menetelmässä on monia puutteita ja riskejä.
Shell, Exxon ja Chevron – isojen öljyjättien vastuu ilmastonmuutoksesta tuli näkyväksi
Keskiviikko on ollut isojen öljy-yhtiöiden isojen ympäristöuutisten päivä. Kolme monikansallista fossiilimaailman mahtia sai vastaansa ympäristöaktivistit, oikeusistuimen ja osakkeenomistajat. Hollantilainen oikeusistuin määräsi Shellin vähentämään päästöjään, Chevronin osakkenomistajat vaativat samaa omalta yhtiöltään ja Exxonin pieni omistaja sai kannustettua isot omistajat valitsemaan hallitukseensa ilmastoasiantuntijoita – muun muassa suomalaisen Kaisa Hietalan.
Aalto-yliopiston tutkimus: Ilmastonmuutos uhkaa ruuantuotantoa erityisesti kehittyvissä maissa
Ilmastonmuutoksen tuomat sademäärän muutokset, kuivuus ja lämpeneminen koettelevat ruuantuotantoa erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Afrikan poikki ulottuvalla Sahelin alueella. Aalto-yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt ilmastonmuutoksen uhkia 177 maassa, joissa 52:ssa ravinnontuotanto säilyisi tulevaisuudessakin ilmastollisesti turvallisella alueella. Näiden joukossa ovat kaikki Euroopan maat, kuten Suomi ja muut Pohjoismaat.
Ympäristöjärjestöille erävoitto: Ilmastonmuokkausta ei testata Kiirunassa ensi kesänä
Ruotsin valtiollinen avaruusyhtiö SSC on ainakin toistaiseksi vetäytynyt ensi kesäksi suunnitellusta ilmastomuokkaukseen liittyvästä laitteistotestauksesta. Päätös on voitto ympäristöjärjestöille, jotka ovat vastustaneet Kiirunaan suunniteltua testiä. Järjestöjen mukaan ilmastonmuokkaus ei ole vaihtoehto päästöjen vähentämiselle.
25 vuoden seuranta Itämeressä hälyttää: lämmin ja makea vesi uhkaa sinisimpukoita
Rehevöityminen on lisännyt Itämeren sinisimpukoita, mutta tulevaisuus on uhattuna. Poikkeuksellisen pitkäaikainen, 25 vuoden seurantatutkimus paljastaa, että simpukat ovat herkkiä suolapitoisuuden laskulle, ja ilmastonmuutoksen myötä sademäärät lisääntyvät. Odotettavissa on myös lämpimämpiä kesiä ja jo vuoden 2018 hellekesä romahdutti sinisimpukkapopulaation.
Ilmastosiirtymä puntaroitavaksi – voiko kansalaisraati vähentää polarisoitumista?
Isoja päätöksiä pitkälle tulevaisuuteen tehdään usein lyhytnäköisesti. Olipa kyse kuntaliitoksista tai ilmastonmuutoksesta, keskustelu jumiutuu usein lähtökuoppiinsa. Professori Maija Setälä tutkii, miten asioiden puntarointi vaikkapa kansalaisraadissa voisi lievittää poliittista polarisointia.
Tulevaisuuden vety, osa 4: Edulliset sähköpolttoaineet voisivat lisätä ilmastotoimien hyväksyntää
Edulliset puhtaat sähköpolttoaineet voisivat tuoda ilmastonmuutoksen torjuntaan lisää vauhtia. Uuteen teknologiaan ensimmäisinä investoivat maat ja yritykset pääsevät myös ensimmäisinä vasta syntymässä oleville hiilineutraalien polttoaineiden maailmanlaajuisille markkinoille. Rauli Partasen vety-juttusarjan neljäs osa.
Metsät voivat tuottaa ruokaa, sitoa hiiltä ja puhdistaa vettä
Metsät ovat moniosaajia, joita voisi käyttää myös kestävään ruoantuotantoon. Suomessa osataan jo kasvattaa metsissä pakurikääpää tai istuttaa puita puolukkapeltoon, mutta agrometsätalous – agroforestry – tarjoaa muitakin mahdollisuuksia, kirjoittaa Sampsa Heinonen.
Mitkä ovat ilmastovanhemman opit murrosikäiselle?
Ilmastonmuutoksen ja ekologisen kriisin seurauksista kärsivät ennen kaikkea tulevat sukupolvet. Tämän päivän murrosikäinen pohtii tulevaisuuden vaihtoehtoja, opiskelua, ammattia ja mahdollista perhe-elämää. Miten me vanhemmat voimme häntä tukea ja neuvoa, kysyy Minna Kanerva.
Onko jo aika haudata Fennovoiman hanke?
Fennovoima odottaa yhä rakennuslupaa, joka tulee vuoden sisään hallituksen käsittelyyn. Ydinvoimalahankkeen tähänastiset vaiheet ovat vähintään kiusallisia ja kunnissa mietitään, millaisiin kustannuksiin on sitouduttu. Vähäpäästöistä energiaa kuitenkin tarvitaan, ja hankkeelle voi toivottaa vain menestystä, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.
Tuomiopäivän kello yhä lähellä maailmanloppua
Vertauskuvallisen ”tuomiopäivän kellon” viisarit siirtyivät vuosi sitten lähemmäs maailmanloppua, eikä viisareiden asemaa muutettu tämänvuotisessa arviossa. Tutkijat perustelevat maailman huonoa tilaa ydinaseiden, ilmastonmuutoksen ja disinformaation toisiinsa linkittyvillä vaaroilla.
Ilmastolukupiirit herättelevät keskustelua tulevaisuudesta
Ilmastonmuutos näkyy talven ja kevään aikana 70:ssä lukupiirissä kautta maan, kun ilmastolukupiirien toiminta alkaa. Kampanjan tavoitteena on keskustella ilmastonmuutoksesta, siihen liittyvästä sukupuuttoaallosta ja siitä miten ihminen tulee elämään osana muuttuvaa ilmastoa, luontoa ja maailmaa.
Ovatko maankäytön ja maatalouden päästöt yhä tabu?
Maatalouden ja maankäyttösektorin päästöt ovat jääneet liian vähälle keskustelulle. Ilman näiden sektoreiden päästövähennyksiä ei päästäne Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä, kirjoittaa Ilkka Savolainen.
EU:n ja USA:n suunta vaalien jälkeen
Ville Niinistön mielestä Euroopan unionin pitää vahvistaa omaa yhtenäisyyttään taloudessa, turvallisuudessa ja ilmastonsuojelussa huolimatta siitä kumpi Yhdysvalloissa voittaa. USA ei välttämättä ole enää pitkällä aikavälillä luotettava kumppani Euroopalle. Yhden läntisen demokratian taantuminen eripuraisuuteen voisi vaikuttaa koko maailman kehitykseen Yhdysvaltojen vahvan kulttuurihegemonian kautta.
Tieliikenteen päästöjen puolittaminen on mittava urakka ja siksi kustannustehokkuus on valttia
Suomen tavoitteeseen puolittaa tieliikenteen hiilipäästöt vuoteen 2030 mennessä on monta eri polkua. Vaihtoehtoisia malleja on tarjolla ja urakan mittakaava puoltaa kustannustehokkuuteen nojaamista. Toimien oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen jää päättäjille.
