ilmastonmuutos
Pilvien herruus – ihminen jumalana

Pilvien herruus – ihminen jumalana

Tuija Halttusen dokumenttielokuva Näin pilvet kuolevat on runollinen ja tieteellisesti tarkka teos. Pilvet edustavat elokuvassa jotain ihmistä suurempaa ja herättävät kysymyksiä ihmisen hallitsevasta suhteesta luontoon.

Maatalous on kriisissä ja yrittäjät uupuvat

Maatalous on kriisissä ja yrittäjät uupuvat

Maatalouden kannattavuus on jatkunut pitkään heikkona. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat näkyneet satojen määrissä, ja ilman globaalia kauppaa eläisimme katovuotta. Moni tilallinen miettii, kannattaako toimintaa enää jatkaa, kirjoittavat Tuomas Laitinen ja Simo Räty.

Luontoretki 2100 pakottaa ajattelemaan tulevaisuuttamme

Luontoretki 2100 pakottaa ajattelemaan tulevaisuuttamme

Kerttu Kotakorven tietokirja on yksi vuoden tärkeitä julkaisuja ilmastonmuutoksesta. Kirjassa kuvataan Suomen luontoa skenaariossa, jossa maapallon keskilämpötila on noussut neljä astetta. Kotakorven kirja tekee nykytilannettammekin paremmin ymmärrettäväksi, kirjoittaa Ulla Anttila.

Ilmastoaktivismi on toivon luomista

Ilmastoaktivismi on toivon luomista

Ilmastoaktivistit muistuttavat meitä siitä, mitä me välttelemme. Ilmastoahdistus ja -toivo ovat merkittävässä yhteydessä käytännön toimintaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Toivon luomiseksi tarvitaan kulttuuri, jossa aiheen pakoilu lopetetaan, kirjoittaa Julia Sangervo.

Ilmastonmuutoksen torjunta jumittaa Saksan hallitusneuvotteluja

Ilmastonmuutoksen torjunta jumittaa Saksan hallitusneuvotteluja

Saksan hallitusneuvottelut polkevat paikallaan ja sosiaalidemokraatit, vihreät ja liberaalit kiistelevät muun muassa tarvittavien ilmastotoimien rahoituksesta. Energiakysymykset ovat Saksan vihreille tiukka paikka, sillä puolue vastustaa sekä hiiltä että ydinvoimaa, eikä halua maakaasun käytön lisäämistä edes väliaikaisratkaisuna.

Kuka hyötyy vihreistä investoinneista?

Kuka hyötyy vihreistä investoinneista?

Vihreiden investointien on oltava yhtä kannattavia kuin minkä tahansa muun investoinnin. Verotuksella voidaan parantaa investointien houkuttelevuutta, mutta julkisen rahan tarjoaminen voi valua osakkeenomistajien taskuihin, kirjoittaa Eveliina Laakso.

Tyhjät lupaukset eivät pelasta ilmastoa

Tyhjät lupaukset eivät pelasta ilmastoa

Nykymenolla maapallo lämpenee 2,7 astetta vuosisadan loppuun mennessä ja tästä on katastrofaalisia seurauksia maataloudelle, luonnolle ja asumisolosuhteille. YK:n ympäristöohjelma UNEP:n laskelmat ovat kaiken lisäksi optimistisia. Nyt tarvittaisiin enemmän toimia pelkkien lupausten sijaan.

Saksaan sorvattavalla hallituksella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet

Saksaan sorvattavalla hallituksella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet

Saksan sosiaalidemokraateilla SPD:llä, liberaaleilla FDP:llä ja vihreillä on hallitusneuvottelujen pohjana kunnianhimoiset tavoitteet. Hiilestä luovutaan vuoteen 2030 mennessä, ilmastonmuutosta torjutaan uudistamalla teollisuutta ja digitalisaatioon pannaan vauhtia. Neuvottelut ovat edenneet ripeästi, mutta ainakin talouskysymyksistä ja ministeripesteistä vielä varmasti väännetään.

Verde juhlii ensimmäistä vuottaan vihreän journalismin merkeissä

Verde juhlii ensimmäistä vuottaan vihreän journalismin merkeissä

Verkkojulkaisu Verde käynnistyi tasan vuosi sitten ja on siis vielä alkutaipaleellaan. Verde on tarjonnut tilaa monenlaisille vihreitä arvoja kunnioittaville kirjoituksille, ja juttuja ja puheenvuoroja on julkaistu keskimäärin joka päivä. Verde haluaa toimia vastavoimana some-kirjoittelulle, jossa pinnalliset ja ristiriitoja korostavat kommentit hukuttavat helposti faktat alleen.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tarvitaan vähemmän asfalttia ja enemmän vihreää

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tarvitaan vähemmän asfalttia ja enemmän vihreää

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tarvitaan kaupunkeihin riittävä määrä viheralueita, ilmenee Suomen Ilmastopaneelin raportista. Sademäärien kasvaessa asfaltoitu maaperä ei ime vettä, jolloin tulvariski lisääntyy ja vesistöjä saastuttavien hulevesien määrä kasvaa. Lisäksi viheralueilla on suuri merkitys terveydelle, luonnon monimuotoisuudelle ja hiilen varastoinnille on useiden tutkimusten mukaan kiistaton.

Ympäristötoimittajien pitkä taival ”vouhottajista” salonkikelpoisiksi

Ympäristötoimittajien pitkä taival ”vouhottajista” salonkikelpoisiksi

Ympäristöjournalismi kukoisti 90-luvulla, mutta 2000-luvun alkaessa näkyvyys väheni. Yleisradio lopetti monia ympäristöohjelmiaan, ja lehdet vähensivät erikoistuneiden ympäristötoimittajien määrää. Viime vuosina ilmastonmuutos on nostanut ympäristöteemat uudestaan uutisiin. Ympäristöstä voi nyt kirjoittaa vaikkapa talousjuttujen yhteydessä ilman että leimautuu viherpiipertäjäksi.

Lemmikit pärjäävät myös hyönteisruualla, ja sitä valmistetaan nyt Suomessakin

Lemmikit pärjäävät myös hyönteisruualla, ja sitä valmistetaan nyt Suomessakin

Hyönteisten käyttö ihmisravinnoksi on maailmalla yleistä, mutta Suomessa hyönteisruoka ei ole ottanut tulta. Meillä nähdään kuitenkin yhtä enemmän mahdollisuuksia käyttää hyönteisraaka-ainetta tuotantoeläinten ja lemmikkien rehuna. Helsinkiläinen Alvar Pet on aloittanut hyönteisproteiinia sisältävien koiranruokien myynnin heinäkuussa.

Shell, Exxon ja Chevron – isojen öljyjättien vastuu ilmastonmuutoksesta tuli näkyväksi

Shell, Exxon ja Chevron – isojen öljyjättien vastuu ilmastonmuutoksesta tuli näkyväksi

Keskiviikko on ollut isojen öljy-yhtiöiden isojen ympäristöuutisten päivä. Kolme monikansallista fossiilimaailman mahtia sai vastaansa ympäristöaktivistit, oikeusistuimen ja osakkeenomistajat. Hollantilainen oikeusistuin määräsi Shellin vähentämään päästöjään, Chevronin osakkenomistajat vaativat samaa omalta yhtiöltään ja Exxonin pieni omistaja sai kannustettua isot omistajat valitsemaan hallitukseensa ilmastoasiantuntijoita – muun muassa suomalaisen Kaisa Hietalan.

Aalto-yliopiston tutkimus: Ilmastonmuutos uhkaa ruuantuotantoa erityisesti kehittyvissä maissa

Aalto-yliopiston tutkimus: Ilmastonmuutos uhkaa ruuantuotantoa erityisesti kehittyvissä maissa

Ilmastonmuutoksen tuomat sademäärän muutokset, kuivuus ja lämpeneminen koettelevat ruuantuotantoa erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Afrikan poikki ulottuvalla Sahelin alueella. Aalto-yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt ilmastonmuutoksen uhkia 177 maassa, joissa 52:ssa ravinnontuotanto säilyisi tulevaisuudessakin ilmastollisesti turvallisella alueella. Näiden joukossa ovat kaikki Euroopan maat, kuten Suomi ja muut Pohjoismaat.

25 vuoden seuranta Itämeressä hälyttää:  lämmin ja makea vesi uhkaa sinisimpukoita

25 vuoden seuranta Itämeressä hälyttää: lämmin ja makea vesi uhkaa sinisimpukoita

Rehevöityminen on lisännyt Itämeren sinisimpukoita, mutta tulevaisuus on uhattuna. Poikkeuksellisen pitkäaikainen, 25 vuoden seurantatutkimus paljastaa, että simpukat ovat herkkiä suolapitoisuuden laskulle, ja ilmastonmuutoksen myötä sademäärät lisääntyvät. Odotettavissa on myös lämpimämpiä kesiä ja jo vuoden 2018 hellekesä romahdutti sinisimpukkapopulaation.

Mitkä ovat ilmastovanhemman opit murrosikäiselle?

Mitkä ovat ilmastovanhemman opit murrosikäiselle?

Ilmastonmuutoksen ja ekologisen kriisin seurauksista kärsivät ennen kaikkea tulevat sukupolvet. Tämän päivän murrosikäinen pohtii tulevaisuuden vaihtoehtoja, opiskelua, ammattia ja mahdollista perhe-elämää. Miten me vanhemmat voimme häntä tukea ja neuvoa, kysyy Minna Kanerva.

Onko jo aika haudata Fennovoiman hanke?

Onko jo aika haudata Fennovoiman hanke?

Fennovoima odottaa yhä rakennuslupaa, joka tulee vuoden sisään hallituksen käsittelyyn. Ydinvoimalahankkeen tähänastiset vaiheet ovat vähintään kiusallisia ja kunnissa mietitään, millaisiin kustannuksiin on sitouduttu. Vähäpäästöistä energiaa kuitenkin tarvitaan, ja hankkeelle voi toivottaa vain menestystä, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.

Tuomiopäivän kello yhä lähellä maailmanloppua

Tuomiopäivän kello yhä lähellä maailmanloppua

Vertauskuvallisen ”tuomiopäivän kellon” viisarit siirtyivät vuosi sitten lähemmäs maailmanloppua, eikä viisareiden asemaa muutettu tämänvuotisessa arviossa. Tutkijat perustelevat maailman huonoa tilaa ydinaseiden, ilmastonmuutoksen ja disinformaation toisiinsa linkittyvillä vaaroilla.

Ilmastolukupiirit herättelevät keskustelua tulevaisuudesta

Ilmastolukupiirit herättelevät keskustelua tulevaisuudesta

Ilmastonmuutos näkyy talven ja kevään aikana 70:ssä lukupiirissä kautta maan, kun ilmastolukupiirien toiminta alkaa. Kampanjan tavoitteena on keskustella ilmastonmuutoksesta, siihen liittyvästä sukupuuttoaallosta ja siitä miten ihminen tulee elämään osana muuttuvaa ilmastoa, luontoa ja maailmaa.

EU:n ja USA:n suunta vaalien jälkeen

EU:n ja USA:n suunta vaalien jälkeen

Ville Niinistön mielestä Euroopan unionin pitää vahvistaa omaa yhtenäisyyttään taloudessa, turvallisuudessa ja ilmastonsuojelussa huolimatta siitä kumpi Yhdysvalloissa voittaa. USA ei välttämättä ole enää pitkällä aikavälillä luotettava kumppani Euroopalle. Yhden läntisen demokratian taantuminen eripuraisuuteen voisi vaikuttaa koko maailman kehitykseen Yhdysvaltojen vahvan kulttuurihegemonian kautta.