Ympäristöystävälliseksi miellettyjen innovaatioiden kääntöpuolella on usein ilmastohaittoja. Kun ympäristöuhkien koko kirjosta vain muutamat ovat julkisuudessa, hyväksytään helposti ratkaisuja, jotka vievät ojasta allikkoon, kirjoittaa Olli Tammilehto.
Ilmastopolitiikan tavoitteet ja teot eivät vieläkään kohtaa, eikä ilmaston lämpenemistä ehditä pysäyttämään 1,5 asteeseen. Tilanne vaatii lisää vauhtia ja vaikuttavuutta ilmastotoimiin, strategista sopeutumista ja yhä todennäköisemmin myös ilmastonkorjausta.
Teknologia yksin ei ratkaise ilmastonmuutosta, mutta ilman sitä epäonnistumme varmasti. Se ei kuitenkaan kehity ja skaalaudu itsestään ilman asianmukaisia kannustimia.
Konkreettisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävästä toiminnasta tulee hyvä mieli. Rahallista hyvittämistä tärkeämpää on kuitenkin jättää esimerkiksi turhat lomalennot lentämättä ja toimia täten esimerkkinä myös muille. Yksilön toimien lisäksi tarvitaan myös yhteiskunnallisia toimia, kirjoittaa Juha Lempiäinen.
Planeetan kantokyky on koetuksella. Meidän on välttämätöntä vähentää aivan kaikkea kulutusta, energiankäyttöä ja luonnonvarojen hyödyntämistä radikaalisti.
Ilonpilaaja sanoo suoraan ja ikävästi: sähköautoilla ei ratkaista ilmastonmuutosta.
Parin viikon kuluttua maailman ilmastoneuvottelijat kokoontuvat Egyptiin YK:n COP27-ilmastokokoukseen. Kehittyvien maiden edustajat tuovat neuvottelupöytiin isoja rahoitustoiveita. Dollareita, euroja ja jenejä tarvitaan sitä enemmän, mitä kauemmin ilmastotoimissa viivytellään.
EU:n historiallisen vihreän siirtymän ohjelman polulla on vielä monta vaikeaa vääntöä ja päätösrumbaa. Arvostettu Politico-media on listannut Green Dealin vaikuttajia, eikä heidän joukossaan ole yhtään suomalaista nimeä, kirjoittaa Leena Brandt.
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii sähköistymistä, mutta se taas vaatii lisää metalleja. Ilmastoneutraali yhteiskunta tarvitsee toteutuakseen kaivoksia, mutta niiden luonnonsuojelulliset haitat ovat ristiriidassa ilmastohyötyjen kanssa. Miltä näyttäisi kaivos, jota Vihreä liike voisi kannattaa, kysyy Hannu Oskala.
Metaani on ilmaston lämpenemisen kasvava ja tehokas aiheuttaja. Maatalous on suurin metaanilähde Suomessa ja luontoperäiset suurimmat metaanilähteet ovat mittausten mukaan peräisin Keski-Lapin suoalueilta.
Merkittävä osa Suomen kaikista pienhiukkas-, PAH-yhdisteiden ja mustan hiilen päästöistä syntyy puun pienpoltosta. Talven päästöt lisääntyvät entisestään, kun nyt hamstratut klapit palavat takoissa, helloissa ja saunassa.
Lapset voivat leikkiä ruualla, mutta aikuisten pitää keksiä jotain muuta. Kisaaminen munankannossa tai verenjuonnissa tarkoittaa, että suljetaan silmät eläintuotannon ongelmilta. Ilonpilaaja muistuttaa kaikkia leikkimielisiä siitä, että myös tiput, vasikat ja pikkupossut haluaisivat leikkiä.
Valtamerten muisti on huonontumassa tuoreen tutkimuksen mukaan. Valtameren muistilla tarkoitetaan meren pintakerrosten lämpötilojen pysyvyyttä. Tutkimus ennustaa muistin huononevan tasaisesti koko vuosisadan ajan, ja tämä vaikeuttaa sääolosuhteiden ennustamista.
Perinteinen, uusklassinen talousteoria on tullut tiensä päähän. Sen ihmiskuva on kapea ja kytkös luontoon olematon. Yhteiskunnan keskeisiä päätöksiä on tehtävä moniarvoisen taloustieteellisen analyysin pohjalta.
Ympäristöliike Aktivistimummot kehottaa säästämään energiaa. Kampanjalla tähdätään Venäjän saamien energiatulojen pienentämiseen. Aktivistimummot antaa neljä vinkkiä, joilla yksityishenkilöt ja julkiset tahot voivat pienentää energiankulutustaan.
Merien rooliin ei ole juurikaan panostettu ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Viime vuosina on havaittu, että valaat ovat keskeisessä roolissa siinä, miten meriin sitoutuu hiiltä ilmakehästä. Valaskantojen kasvattaminen ennalleen olisi tuntuva apu ilmastonmuutoksen hillintään.
Rajoitetustakin, ”muualla” käytävästä ydinsodasta seuraisi nopea ilmastonmuutos, jonka seurauksena kaksi miljardia ihmistä voi kuolla nälkään ja sekasortoon, kirjoittaa Kati Juva.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kehuu Jussi Halla-ahoa tiistaisen ilmastokannanoton johdosta. Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja julkaisi tiistaina Facebookissa tekstin, jossa hän asettuu pikaisen vihreän siirtymän puolelle.
Samaan aikaan, kun Venäjä käy käsittämätöntä hyökkäyssotaansa Ukrainassa ja maailman turvallisuus- ja talousjärjestelmiä laitetaan uuteen järjestykseen, ilmastonmuutos kiihtyy. IPCC:n tuoreen raportin mukaan vaikutukset ovat ennustettua vakavampia.
Biokaasulle on paljon käyttökohteita muun muassa raskaassa liikenteessa, työkoneissa, teollisuudessa ja laivaliikenteessä. Henkilö- ja pakettiautoille olisi sen sijaan aiheellista kohdentaa tukea sähköistymiseen. Biokaasun tuotannossa on vielä runsaasti kasvuvaraa, mutta kaasulähteiden määrä voi pienentyä muiden ilmastotoimien myötä, kirjoittavat Ville Seppälä ja Antti van Wonterghem.
Ympäristöverot ovat keskiössä vihreässä talouspolitiikassa, mutta miten niistä saadaan sosiaalisesti oikeudenmukaisia? Mikä rooli on donitsitalouden kaltaisilla malleilla tai henkilökohtaisilla valinnoilla? Historiasta löytyy yllättävä malli kestävälle hyvinvoinnille. Entä jos vain otettaisiin rennommin?
Digitalisaatio on yhteiskunnallisen kehityksen keskeinen muutosvoima. Julkishallinnon ja innovatiivisten yritysten yhteistyöllä voidaan saavuttaa kestäviä tavoitteita sekä kansantalouden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden että ympäristön kannalta, kirjoittaa Henry Scheinin.
Mikael Wahlströmin visiossa tulevaisuudesta ihmisen ja koneen yhteistoiminta mahdollistaa ympäristöllisesti kestävän elämäntavan. Ihmisen ja koneen äly on laadultaan erilaista, ja molempia tarvitaan. Wahlströmin mukaan kulttuurimme tarvitsee dystopioiden ohelle toisenlaisia tarinoita. Kirja on kiinnostava kokoelma uusia tarinoita, arvioi Santtu Paananen.
Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnannousut puhuttavat. Järjestelmätasolla ja ilmastonmuutoksen kannalta fossiilienergian kallistuminen on suotuisa asia. Välttämättömien palveluiden kallistuminen iskee kovimmin vähävaraisten talouteen. Siirtymää hiilineutraalia yhteiskuntaa kohti on tehtävä reilusti, kirjoittaa Petri Nieminen.
Kulutuskäytävien käsite määrittää kulutukselle lattiat ja katot. Lattiat ovat ihmisen perustarpeet täyttävä kulutuksen määrä, katot ovat planeetan kantokyvyn rajat. Kulutuskäytävät vähentäisivät kulutuksen määrää vähemmän tuhoisalle tasolle. Käytännön toteutusta ennen olisi kuitenkin käytävä perusteellinen keskustelu ihmisen tarpeista, kirjoittaa Minna Kanerva.
Rauhanliikkeen aktivistin Kalevi Suomelan mukaan ilmastopolitiikka on parasta turvallisuuspolitiikkaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät muun muassa äärimmäisinä sääolosuhteina, kuivuutena ja suurina muuttoliikkeinä. Suomela painottaa myös sosiaalisesti kestävän politiikan merkitystä konfliktien ehkäisijänä. Suomelaa haastatteli Marja Voutilainen.
Pekingin talviolympialaiset polkaistaan tänään käyntiin. Pekingin olympialaiset ovat enimmäiset kokonaan tekolumen varassa pidettävät olympialaiset. Ympäristövaikutuksiltaan nämä saattavat olla historian pahimmat olympialaiset.
EU:n komission ehdotus taksonomiasta julkistetaan tänään. EU-taksonomia luokittelee sijoituskohteita niiden ekologisen kestävyyden mukaan. Taksonomiaan on esitetty sisällytettäväksi ydinvoima ja maakaasu, mikä vaikeuttaa sijoituspäätösten tekemistä.
Tuija Halttusen dokumenttielokuva Näin pilvet kuolevat on runollinen ja tieteellisesti tarkka teos. Pilvet edustavat elokuvassa jotain ihmistä suurempaa ja herättävät kysymyksiä ihmisen hallitsevasta suhteesta luontoon.
Maatalouden kannattavuus on jatkunut pitkään heikkona. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat näkyneet satojen määrissä, ja ilman globaalia kauppaa eläisimme katovuotta. Moni tilallinen miettii, kannattaako toimintaa enää jatkaa, kirjoittavat Tuomas Laitinen ja Simo Räty.
Kerttu Kotakorven tietokirja on yksi vuoden tärkeitä julkaisuja ilmastonmuutoksesta. Kirjassa kuvataan Suomen luontoa skenaariossa, jossa maapallon keskilämpötila on noussut neljä astetta. Kotakorven kirja tekee nykytilannettammekin paremmin ymmärrettäväksi, kirjoittaa Ulla Anttila.
Ympäristöoikeuden professorin Kati Kuloveden mukaan uuteen ilmastolakiin ehdotetut välitavoitteet ovat erityisen tärkeitä, jotta ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus toteutuisi ja jotta ilmastotoimia ei voitaisi enää lykätä eteenpäin.
Kestävät keinot väestönkasvun hillintään ovat jo tiedossa. Ne vievät väistämättä aikansa, ja se aika on kiire käyttää vähähiiliseen siirtymään, kirjoittaa Atte Harjanne.
Ilmastoaktivistit muistuttavat meitä siitä, mitä me välttelemme. Ilmastoahdistus ja -toivo ovat merkittävässä yhteydessä käytännön toimintaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Toivon luomiseksi tarvitaan kulttuuri, jossa aiheen pakoilu lopetetaan, kirjoittaa Julia Sangervo.
Suomalaiset yritykset panostavat yritysvastuuseen tuntuvasti enemmän kuin vuonna 2019, kertoo FIBSin tuore tutkimus. Ilmastonmuutos on yrityksille aiempaakin tärkeämpi vastuullisuusteema, kun taas biodiversiteetti vähiten tärkeä. Kestävyysongelmien ratkaisemiseen liittyviin innovaatioihin ei sen sijaan panosteta riittävästi.
Saksan hallitusneuvottelut polkevat paikallaan ja sosiaalidemokraatit, vihreät ja liberaalit kiistelevät muun muassa tarvittavien ilmastotoimien rahoituksesta. Energiakysymykset ovat Saksan vihreille tiukka paikka, sillä puolue vastustaa sekä hiiltä että ydinvoimaa, eikä halua maakaasun käytön lisäämistä edes väliaikaisratkaisuna.
BlackRockin mukaan suoran tuen merkittävä lisääminen vähentäisi investointien riskejä. Tällä hetkellä kehittyvien maiden taloudet näyttäytyvät erittäin riskialttiina sijoituskohteina yksityiselle sektorille ja esimerkiksi suurille eläkerahastoille. Ilmastokriisi lisää riskejä jatkuvasti.
Vihreiden investointien on oltava yhtä kannattavia kuin minkä tahansa muun investoinnin. Verotuksella voidaan parantaa investointien houkuttelevuutta, mutta julkisen rahan tarjoaminen voi valua osakkeenomistajien taskuihin, kirjoittaa Eveliina Laakso.
Nykymenolla maapallo lämpenee 2,7 astetta vuosisadan loppuun mennessä ja tästä on katastrofaalisia seurauksia maataloudelle, luonnolle ja asumisolosuhteille. YK:n ympäristöohjelma UNEP:n laskelmat ovat kaiken lisäksi optimistisia. Nyt tarvittaisiin enemmän toimia pelkkien lupausten sijaan.
Saksan sosiaalidemokraateilla SPD:llä, liberaaleilla FDP:llä ja vihreillä on hallitusneuvottelujen pohjana kunnianhimoiset tavoitteet. Hiilestä luovutaan vuoteen 2030 mennessä, ilmastonmuutosta torjutaan uudistamalla teollisuutta ja digitalisaatioon pannaan vauhtia. Neuvottelut ovat edenneet ripeästi, mutta ainakin talouskysymyksistä ja ministeripesteistä vielä varmasti väännetään.
Verkkojulkaisu Verde käynnistyi tasan vuosi sitten ja on siis vielä alkutaipaleellaan. Verde on tarjonnut tilaa monenlaisille vihreitä arvoja kunnioittaville kirjoituksille, ja juttuja ja puheenvuoroja on julkaistu keskimäärin joka päivä. Verde haluaa toimia vastavoimana some-kirjoittelulle, jossa pinnalliset ja ristiriitoja korostavat kommentit hukuttavat helposti faktat alleen.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon