Metaani on ilmaston lämpenemisen kasvava ja tehokas aiheuttaja. Maatalous on suurin metaanilähde Suomessa ja luontoperäiset suurimmat metaanilähteet ovat mittausten mukaan peräisin Keski-Lapin suoalueilta.
ilmastonmuutos
Ilonpilaaja: Klapikauppa kannattaa, mutta terveys ja ilmasto kärsivät
Merkittävä osa Suomen kaikista pienhiukkas-, PAH-yhdisteiden ja mustan hiilen päästöistä syntyy puun pienpoltosta. Talven päästöt lisääntyvät entisestään, kun nyt hamstratut klapit palavat takoissa, helloissa ja saunassa.
Munakisat ja muut kielletyt leikit
Lapset voivat leikkiä ruualla, mutta aikuisten pitää keksiä jotain muuta. Kisaaminen munankannossa tai verenjuonnissa tarkoittaa, että suljetaan silmät eläintuotannon ongelmilta. Ilonpilaaja muistuttaa kaikkia leikkimielisiä siitä, että myös tiput, vasikat ja pikkupossut haluaisivat leikkiä.
“Valtamerten muisti” huononee, ja tämä vaikeuttaa sään ääri-ilmiöiden ennustamista
Valtamerten muisti on huonontumassa tuoreen tutkimuksen mukaan. Valtameren muistilla tarkoitetaan meren pintakerrosten lämpötilojen pysyvyyttä. Tutkimus ennustaa muistin huononevan tasaisesti koko vuosisadan ajan, ja tämä vaikeuttaa sääolosuhteiden ennustamista.
Ilman luontoa ei ole taloutta – kestävä talouspolitiikka vaatii moniarvoista taloustiedettä
Perinteinen, uusklassinen talousteoria on tullut tiensä päähän. Sen ihmiskuva on kapea ja kytkös luontoon olematon. Yhteiskunnan keskeisiä päätöksiä on tehtävä moniarvoisen taloustieteellisen analyysin pohjalta.
Aktivistimummot-liike kehottaa vähentämään energiankulutusta humanitaarisista syistä
Ympäristöliike Aktivistimummot kehottaa säästämään energiaa. Kampanjalla tähdätään Venäjän saamien energiatulojen pienentämiseen. Aktivistimummot antaa neljä vinkkiä, joilla yksityishenkilöt ja julkiset tahot voivat pienentää energiankulutustaan.
Valaat ovat yllättävä tekijä ilmaston lämpenemisen hillinnässä
Merien rooliin ei ole juurikaan panostettu ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Viime vuosina on havaittu, että valaat ovat keskeisessä roolissa siinä, miten meriin sitoutuu hiiltä ilmakehästä. Valaskantojen kasvattaminen ennalleen olisi tuntuva apu ilmastonmuutoksen hillintään.
Ydintalvi tappaa meidät kaikki, vaikka sota käytäisiin muualla
Rajoitetustakin, ”muualla” käytävästä ydinsodasta seuraisi nopea ilmastonmuutos, jonka seurauksena kaksi miljardia ihmistä voi kuolla nälkään ja sekasortoon, kirjoittaa Kati Juva.
Halla-ahon kääntyminen vihreän siirtymän puolelle ilahduttaa vihreissä: ”Viisas lausunto”
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kehuu Jussi Halla-ahoa tiistaisen ilmastokannanoton johdosta. Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja julkaisi tiistaina Facebookissa tekstin, jossa hän asettuu pikaisen vihreän siirtymän puolelle.
Ilmastokriisin aikaikkuna on sulkeutumassa – IPCC:n raportti on kuin ”inhimillisen kärsimyksen kartasto”
Samaan aikaan, kun Venäjä käy käsittämätöntä hyökkäyssotaansa Ukrainassa ja maailman turvallisuus- ja talousjärjestelmiä laitetaan uuteen järjestykseen, ilmastonmuutos kiihtyy. IPCC:n tuoreen raportin mukaan vaikutukset ovat ennustettua vakavampia.
Rajallista biokaasua tulee käyttää viisaasti
Biokaasulle on paljon käyttökohteita muun muassa raskaassa liikenteessa, työkoneissa, teollisuudessa ja laivaliikenteessä. Henkilö- ja pakettiautoille olisi sen sijaan aiheellista kohdentaa tukea sähköistymiseen. Biokaasun tuotannossa on vielä runsaasti kasvuvaraa, mutta kaasulähteiden määrä voi pienentyä muiden ilmastotoimien myötä, kirjoittavat Ville Seppälä ja Antti van Wonterghem.
Vihreä talous on ympäristöystävällistä ja sosiaalisesti oikeudenmukaista
Ympäristöverot ovat keskiössä vihreässä talouspolitiikassa, mutta miten niistä saadaan sosiaalisesti oikeudenmukaisia? Mikä rooli on donitsitalouden kaltaisilla malleilla tai henkilökohtaisilla valinnoilla? Historiasta löytyy yllättävä malli kestävälle hyvinvoinnille. Entä jos vain otettaisiin rennommin?
Digitalisaatio edistää oikeudenmukaista ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa
Digitalisaatio on yhteiskunnallisen kehityksen keskeinen muutosvoima. Julkishallinnon ja innovatiivisten yritysten yhteistyöllä voidaan saavuttaa kestäviä tavoitteita sekä kansantalouden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden että ympäristön kannalta, kirjoittaa Henry Scheinin.
Entä, jos teknologia ei koidukaan ihmisen kohtaloksi vaan pelastukseksi?
Mikael Wahlströmin visiossa tulevaisuudesta ihmisen ja koneen yhteistoiminta mahdollistaa ympäristöllisesti kestävän elämäntavan. Ihmisen ja koneen äly on laadultaan erilaista, ja molempia tarvitaan. Wahlströmin mukaan kulttuurimme tarvitsee dystopioiden ohelle toisenlaisia tarinoita. Kirja on kiinnostava kokoelma uusia tarinoita, arvioi Santtu Paananen.
Fossiiliriippuvuudesta on päästävä irti sosiaalisesti kestävällä tavalla
Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnannousut puhuttavat. Järjestelmätasolla ja ilmastonmuutoksen kannalta fossiilienergian kallistuminen on suotuisa asia. Välttämättömien palveluiden kallistuminen iskee kovimmin vähävaraisten talouteen. Siirtymää hiilineutraalia yhteiskuntaa kohti on tehtävä reilusti, kirjoittaa Petri Nieminen.
Kulutuskäytävät määrittelevät, miten paljon kuluttamista mahtuu kestävään kehitykseen
Kulutuskäytävien käsite määrittää kulutukselle lattiat ja katot. Lattiat ovat ihmisen perustarpeet täyttävä kulutuksen määrä, katot ovat planeetan kantokyvyn rajat. Kulutuskäytävät vähentäisivät kulutuksen määrää vähemmän tuhoisalle tasolle. Käytännön toteutusta ennen olisi kuitenkin käytävä perusteellinen keskustelu ihmisen tarpeista, kirjoittaa Minna Kanerva.
Ilmastonmuutos tuo maapallolle ruokapulaa, massamuuttoa ja konflikteja
Rauhanliikkeen aktivistin Kalevi Suomelan mukaan ilmastopolitiikka on parasta turvallisuuspolitiikkaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät muun muassa äärimmäisinä sääolosuhteina, kuivuutena ja suurina muuttoliikkeinä. Suomela painottaa myös sosiaalisesti kestävän politiikan merkitystä konfliktien ehkäisijänä. Suomelaa haastatteli Marja Voutilainen.
Pekingin olympialaisista kallis lasku luonnolle
Pekingin talviolympialaiset polkaistaan tänään käyntiin. Pekingin olympialaiset ovat enimmäiset kokonaan tekolumen varassa pidettävät olympialaiset. Ympäristövaikutuksiltaan nämä saattavat olla historian pahimmat olympialaiset.
Ydinvoima ja kaasu EU-taksonomiaan – sijoituspäätösten tekeminen vaikeutuu
EU:n komission ehdotus taksonomiasta julkistetaan tänään. EU-taksonomia luokittelee sijoituskohteita niiden ekologisen kestävyyden mukaan. Taksonomiaan on esitetty sisällytettäväksi ydinvoima ja maakaasu, mikä vaikeuttaa sijoituspäätösten tekemistä.
Pilvien herruus – ihminen jumalana
Tuija Halttusen dokumenttielokuva Näin pilvet kuolevat on runollinen ja tieteellisesti tarkka teos. Pilvet edustavat elokuvassa jotain ihmistä suurempaa ja herättävät kysymyksiä ihmisen hallitsevasta suhteesta luontoon.
Maatalous on kriisissä ja yrittäjät uupuvat
Maatalouden kannattavuus on jatkunut pitkään heikkona. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat näkyneet satojen määrissä, ja ilman globaalia kauppaa eläisimme katovuotta. Moni tilallinen miettii, kannattaako toimintaa enää jatkaa, kirjoittavat Tuomas Laitinen ja Simo Räty.
Luontoretki 2100 pakottaa ajattelemaan tulevaisuuttamme
Kerttu Kotakorven tietokirja on yksi vuoden tärkeitä julkaisuja ilmastonmuutoksesta. Kirjassa kuvataan Suomen luontoa skenaariossa, jossa maapallon keskilämpötila on noussut neljä astetta. Kotakorven kirja tekee nykytilannettammekin paremmin ymmärrettäväksi, kirjoittaa Ulla Anttila.
Edistyksellinen ilmastolakiesitys voi jäädä vaalikampanjoinnin jalkoihin
Ympäristöoikeuden professorin Kati Kuloveden mukaan uuteen ilmastolakiin ehdotetut välitavoitteet ovat erityisen tärkeitä, jotta ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus toteutuisi ja jotta ilmastotoimia ei voitaisi enää lykätä eteenpäin.
Väestönkasvu korostaa ilmastotoimien kiirettä
Kestävät keinot väestönkasvun hillintään ovat jo tiedossa. Ne vievät väistämättä aikansa, ja se aika on kiire käyttää vähähiiliseen siirtymään, kirjoittaa Atte Harjanne.
Ilmastoaktivismi on toivon luomista
Ilmastoaktivistit muistuttavat meitä siitä, mitä me välttelemme. Ilmastoahdistus ja -toivo ovat merkittävässä yhteydessä käytännön toimintaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Toivon luomiseksi tarvitaan kulttuuri, jossa aiheen pakoilu lopetetaan, kirjoittaa Julia Sangervo.
Suomalaiset yritykset ovat petranneet vastuullisuudessa, mutta käytännön tekoja tarvitaan lisää
Suomalaiset yritykset panostavat yritysvastuuseen tuntuvasti enemmän kuin vuonna 2019, kertoo FIBSin tuore tutkimus. Ilmastonmuutos on yrityksille aiempaakin tärkeämpi vastuullisuusteema, kun taas biodiversiteetti vähiten tärkeä. Kestävyysongelmien ratkaisemiseen liittyviin innovaatioihin ei sen sijaan panosteta riittävästi.
Ilmastonmuutoksen torjunta jumittaa Saksan hallitusneuvotteluja
Saksan hallitusneuvottelut polkevat paikallaan ja sosiaalidemokraatit, vihreät ja liberaalit kiistelevät muun muassa tarvittavien ilmastotoimien rahoituksesta. Energiakysymykset ovat Saksan vihreille tiukka paikka, sillä puolue vastustaa sekä hiiltä että ydinvoimaa, eikä halua maakaasun käytön lisäämistä edes väliaikaisratkaisuna.
Maailman suurin sijoitusyhtiö BlackRock: Rikkaiden maiden tulisi moninkertaistaa tukensa kehittyvien talouksien ilmastotoimiin
BlackRockin mukaan suoran tuen merkittävä lisääminen vähentäisi investointien riskejä. Tällä hetkellä kehittyvien maiden taloudet näyttäytyvät erittäin riskialttiina sijoituskohteina yksityiselle sektorille ja esimerkiksi suurille eläkerahastoille. Ilmastokriisi lisää riskejä jatkuvasti.
Kuka hyötyy vihreistä investoinneista?
Vihreiden investointien on oltava yhtä kannattavia kuin minkä tahansa muun investoinnin. Verotuksella voidaan parantaa investointien houkuttelevuutta, mutta julkisen rahan tarjoaminen voi valua osakkeenomistajien taskuihin, kirjoittaa Eveliina Laakso.
Tyhjät lupaukset eivät pelasta ilmastoa
Nykymenolla maapallo lämpenee 2,7 astetta vuosisadan loppuun mennessä ja tästä on katastrofaalisia seurauksia maataloudelle, luonnolle ja asumisolosuhteille. YK:n ympäristöohjelma UNEP:n laskelmat ovat kaiken lisäksi optimistisia. Nyt tarvittaisiin enemmän toimia pelkkien lupausten sijaan.
Saksaan sorvattavalla hallituksella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet
Saksan sosiaalidemokraateilla SPD:llä, liberaaleilla FDP:llä ja vihreillä on hallitusneuvottelujen pohjana kunnianhimoiset tavoitteet. Hiilestä luovutaan vuoteen 2030 mennessä, ilmastonmuutosta torjutaan uudistamalla teollisuutta ja digitalisaatioon pannaan vauhtia. Neuvottelut ovat edenneet ripeästi, mutta ainakin talouskysymyksistä ja ministeripesteistä vielä varmasti väännetään.
Verde juhlii ensimmäistä vuottaan vihreän journalismin merkeissä
Verkkojulkaisu Verde käynnistyi tasan vuosi sitten ja on siis vielä alkutaipaleellaan. Verde on tarjonnut tilaa monenlaisille vihreitä arvoja kunnioittaville kirjoituksille, ja juttuja ja puheenvuoroja on julkaistu keskimäärin joka päivä. Verde haluaa toimia vastavoimana some-kirjoittelulle, jossa pinnalliset ja ristiriitoja korostavat kommentit hukuttavat helposti faktat alleen.
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tarvitaan vähemmän asfalttia ja enemmän vihreää
Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tarvitaan kaupunkeihin riittävä määrä viheralueita, ilmenee Suomen Ilmastopaneelin raportista. Sademäärien kasvaessa asfaltoitu maaperä ei ime vettä, jolloin tulvariski lisääntyy ja vesistöjä saastuttavien hulevesien määrä kasvaa. Lisäksi viheralueilla on suuri merkitys terveydelle, luonnon monimuotoisuudelle ja hiilen varastoinnille on useiden tutkimusten mukaan kiistaton.
Ympäristötoimittajien pitkä taival ”vouhottajista” salonkikelpoisiksi
Ympäristöjournalismi kukoisti 90-luvulla, mutta 2000-luvun alkaessa näkyvyys väheni. Yleisradio lopetti monia ympäristöohjelmiaan, ja lehdet vähensivät erikoistuneiden ympäristötoimittajien määrää. Viime vuosina ilmastonmuutos on nostanut ympäristöteemat uudestaan uutisiin. Ympäristöstä voi nyt kirjoittaa vaikkapa talousjuttujen yhteydessä ilman että leimautuu viherpiipertäjäksi.
Lemmikit pärjäävät myös hyönteisruualla, ja sitä valmistetaan nyt Suomessakin
Hyönteisten käyttö ihmisravinnoksi on maailmalla yleistä, mutta Suomessa hyönteisruoka ei ole ottanut tulta. Meillä nähdään kuitenkin yhtä enemmän mahdollisuuksia käyttää hyönteisraaka-ainetta tuotantoeläinten ja lemmikkien rehuna. Helsinkiläinen Alvar Pet on aloittanut hyönteisproteiinia sisältävien koiranruokien myynnin heinäkuussa.
Päästöjen kompensaatio tuo hyvän omantunnon, mutta ei välttämättä muuta hyvää
Lentomatkan tai pihviaterian aiheuttamaa huonoa omaatuntoa voi yrittää hyvittää rahoittamalla puiden istutusta, uusiutuvan energian tuottamista tai muita ilmastopäästöjä vähentäviä toimia. Vapaaehtoisen päästökompensaation tuoma lohtu voi osoittautua laihaksi, sillä Finnwatchin raportin mukaan menetelmässä on monia puutteita ja riskejä.
Shell, Exxon ja Chevron – isojen öljyjättien vastuu ilmastonmuutoksesta tuli näkyväksi
Keskiviikko on ollut isojen öljy-yhtiöiden isojen ympäristöuutisten päivä. Kolme monikansallista fossiilimaailman mahtia sai vastaansa ympäristöaktivistit, oikeusistuimen ja osakkeenomistajat. Hollantilainen oikeusistuin määräsi Shellin vähentämään päästöjään, Chevronin osakkenomistajat vaativat samaa omalta yhtiöltään ja Exxonin pieni omistaja sai kannustettua isot omistajat valitsemaan hallitukseensa ilmastoasiantuntijoita – muun muassa suomalaisen Kaisa Hietalan.
Aalto-yliopiston tutkimus: Ilmastonmuutos uhkaa ruuantuotantoa erityisesti kehittyvissä maissa
Ilmastonmuutoksen tuomat sademäärän muutokset, kuivuus ja lämpeneminen koettelevat ruuantuotantoa erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Afrikan poikki ulottuvalla Sahelin alueella. Aalto-yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt ilmastonmuutoksen uhkia 177 maassa, joissa 52:ssa ravinnontuotanto säilyisi tulevaisuudessakin ilmastollisesti turvallisella alueella. Näiden joukossa ovat kaikki Euroopan maat, kuten Suomi ja muut Pohjoismaat.
Ympäristöjärjestöille erävoitto: Ilmastonmuokkausta ei testata Kiirunassa ensi kesänä
Ruotsin valtiollinen avaruusyhtiö SSC on ainakin toistaiseksi vetäytynyt ensi kesäksi suunnitellusta ilmastomuokkaukseen liittyvästä laitteistotestauksesta. Päätös on voitto ympäristöjärjestöille, jotka ovat vastustaneet Kiirunaan suunniteltua testiä. Järjestöjen mukaan ilmastonmuokkaus ei ole vaihtoehto päästöjen vähentämiselle.
25 vuoden seuranta Itämeressä hälyttää: lämmin ja makea vesi uhkaa sinisimpukoita
Rehevöityminen on lisännyt Itämeren sinisimpukoita, mutta tulevaisuus on uhattuna. Poikkeuksellisen pitkäaikainen, 25 vuoden seurantatutkimus paljastaa, että simpukat ovat herkkiä suolapitoisuuden laskulle, ja ilmastonmuutoksen myötä sademäärät lisääntyvät. Odotettavissa on myös lämpimämpiä kesiä ja jo vuoden 2018 hellekesä romahdutti sinisimpukkapopulaation.
