Kulttuuriväki kärsii ylipitkästä karanteenista – nyt on tulossa tukea ja uusi rahoitusmalli

Suomi tuli tänä keväänä ulos koronasta sirkustaiteilijankin kadehtimalla kuperkeikalla. Ne jotka viime vuonna joutuivat sulkemaan ovensa ensimmäisinä, saavat avata ne viimeisinä. Taidelaitokset kuten teatterit, ooppera ja konserttisalit ovat edelleen suljettuja ja museot vasta avaavat varovasti oviaan. Helpotusta on vihdoin luvassa: hallitus on esittänyt alalle isoa tukipakettia ja kulttuurin uusi rahoitusmalli on myös rakenteilla, kirjoittaa Kirsikka Moring.

17.5.2021 | Analyysi

Helsingin Sanomien Musta laatikko-esitys Kansallisteatterissa. Kuva: Kansallisteatteri

Yli puolitoista vuotta taidelaitokset ja tapahtumat ovat siirtäneet ensi-iltojaan ja festivaalejaan yhä uudelleen, toivoneet ja siirtäneet taas.

Esimerkiksi Suomen Kansallisteatterissa on jonossa valmiiksi harjoiteltuja tai lyhyen esityskauden jälkeen hyllylle joutuneita esityksiä kymmenkunta. Miltä tuntuu taiteilijasta, joka kerta toisensa jälkeen kerää voimansa ja karismansa uuteen roolityöhön joutuakseen odottamaan sen esittämistä yleisölle seuraavat puoli vuotta tai jopa vuoden? 

Taiteilijat ovat katkeria, sillä esimerkiksi teattereissa tai elokuvateattereissa ei ole osoitettu tartuntoja. Baarien ja ravintoloiden verkostoissa kyllä voidaan nimetä useita viruslinkoja, aivan viimeksi Kokkolassa.

Taiteilijat voivat huonosti

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti maaliskuussa tulokset kulttuuriväelle tehdystä koronakyselystä. Kyselyyn vastasi 2029 henkilöä tai kulttuuriyhteisöä. Yli puolet sanoi koronakriisin vaarantaneen toimintaansa viime vuonna olennaisesti ja erityisesti siitä ovat kärsineet freelancerit ja yksityiset yritykset.

Yhteisöistä 47 prosenttia kertoi koronan aiheuttaneen lomautuksia tai palkanmaksun keskeytyksiä ja 41 prosenttia ilmoitti rekrytointien vähentyneen. Henkilövastaajista 93 prosenttia kertoi työtilaisuuksien ja toimeksiantojen vähentyneen tai peruuntuneen ja 88 prosenttia arvioi toimeentulonsa heikentyneen vuonna 2020. Mutta myös uudenlaisia toimintamuotoja kehitettiin ja yleisöjä tavoitettiin digipalveluin.

Vastaajista 37 prosenttia oli saanut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa koronatukea. Huomattava osa oli saanut myös yksityisten säätiöiden avustuksia tai työ- ja elinkeinoministeriön yritystukia kuten Business Finlandin, ELY-keskusten ja kuntien koronatukea. 

Taiteilijat ovat olleet kärsivällisiä ja lobbaajina melko “Hiljaista kansaa”, mutta he ovat heränneet viimein lukuisin adressein puolustamaan oikeuksiaan.

Säätytaloa vastapäätä pidetty mielenosoitus vaati hallitukselta taidelaitosten avaamista. Somessa on ärhäköity, vaadittu ja surtu.

Kulttuuriministerin turvetuki nousi taiteilijoiden taistelun symboliksi, jossa jokainen julkaistu esitys, kirja, sävellys jne sai turve-etuliitteet. 

Veikkaustulos romahtivat

Rahapelit ovat olleet jo muutaman vuoden alamaissa pelihaittakeskustelun vuoksi, mutta pandemia syöksi rahapeli- ja veikkausvoitot rajuun luisuun. Vuoden sisällä taiteen, liikunnan ja nuorison toimia rahoittavan rahapelitoiminnan tuotot vähenivät yli 400 miljoonaa. 

Samaan aikaan valtion budjetti paukkui yli kaikkien raamien pandemiaa seuranneen hätätilan vuoksi. Opetus- ja kulttuuriministeriötä koskeva vuotuinen sopeutustarve eli vähennys on yhteensä 35 miljoonaa euroa. Koulutus säästettiin supistuksilta.

Huhtikuun 29. päivänä hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2021 toisen lisätalousarvioesityksen. Siihen on kirjattu yhteensä noin 226 miljoonan euron lisätuki pandemiasta elpymiseen.

Paketista suunnataan kulttuuriin ja taiteeseen 127 miljoonaa euroa, liikuntaan 18,5 miljoonaa euroa ja – vihdoinkin – tapahtumatakuita varten yhteensä 80 miljoonaa euroa. Noin puolet kulttuurin tukipaketista, 65 miljoonaa euroa, kohdennetaan alalle apurahoina ja avustuksina. 

Tukipaketissa huomioidaan työnteon erilaiset muodot kuten keikkatyöläiset, itsensä työllistäjät, yksinyrittäjät, freelancerit ja toiminimellä toimivat. Vapaan kentän yhteisöille on varattu yhteensä 15 miljoonaa euroa, kansallisille taidelaitoksille ja valtionosuutta saaville teattereille, orkestereille ja museoille yhteensä 20 miljoonaa euroa ja kulttuuritapahtumille, festivaaleille, kesäteattereille yhteensä 10,5 milj. euroa.

Uusia ohjelmia ja rahoitusmalli

Juuri nyt käynnistetään jatkotyö uuden pysyvän rahoitusmallin luomiseksi. Työskentelyn pohjana on helmikuussa julkaistu Erkki Liikasen ryhmän raportti rahapelituottojen siirtämisestä valtion budjettiin. Tuen saajat eivät enää olisi riippuvaisia rahapelien epävarmoista tuotoista. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosojan mukaan suunnittelua jatketaan yhteistyössä edunsaajien kanssa ja uudistus toteutetaan vuodesta 2024 alkaen.

Tulossa on myös VOS-järjestelmän eli valtionosuutta saavien taidelaitosten aseman uudistus, joka alkaa toimia ensi vuoden alusta. Tällä hetkellä esittävän taiteen hakijoita on 115. Tukea jaetaan joko kolmen tai kuuden vuoden mittaisena sitoutuen hakijan tilanteesta ja tavoitteista. Yksi kriteereistä on alueellisuus: suomalainen taide on tarkoitus säilyttää maantieteellisesti tasa-arvoisena.

Uusia rahoituskanavia avautuu EU:n Luova Eurooppa-ohjelmasta 2021 – 2027 ja kahdesta rakennerahasto-ohjelmasta. Yksi painopistealueista on luovien- ja kulttuurialojen yhteistyö tutkijoiden, oppilaitosten ja elinkeinonharjoittajien kesken. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kirjaamassa vuoteen 2025 asti ulottuvia kulttuuripoliittisia tavoitteita. Nyt jos koskaan kannattaa lopettaa surutyö ja alkaa toimia. 

Edit 18.5. tarkennettu tuen saajia ja tapahtumatuen määrää.

Kirsikka Moring

Kirjoittaja on kulttuuritoimittaja

17.5.2021 7:11

0 kommenttia

Lähetä kommentti