Itämerellä muhii saasteongelma - hylkyjen tyhjennys öljyistä etenee hitaasti

Merivoimien sukeltaja poraa reikää hylyn polttoainesäiliöön. Kuva: Badewanne

Jessica Haapkylä

Vesiensuojelun tehostamisohjelman ja Itämeren suojeluohjelman tavoitteen, Itämeren hyvän tilan saavuttaminen, vaatii ponnisteluja. Merenpohjassa makaavien hylkyjen tyhjentäminen öljystä on yksi keino parantaa meren tilaa. Suomen ympäristökeskuksella (SYKE) on ympäristöministeriön toimeksiannosta ollut meneillään kolmivuotinen hylkysaneeraushanke vuosina 2019–2021. Tavoitteena on ollut tyhjentää öljy vähintään kahdesta hylystä.Hankkeen ohjausryhmässä ovat ympäristöministeriön ja SYKEn lisäksi edustettuina Merivoimat, Rajavartiolaitos (RVL), Merimuseo ja Traficom. Operaation tukialuksina on käytetty Merivoimien ja RVL:n laivakalustoa. Jo ensimmäisenä toimintavuotena tyhjennettiin Hangon edustalla pohjassa makaavan Veli-ruoppaajan polttoainetankit Merivoimien Louhi-aluksen avulla. Veli upposi 1987. Lisäksi RVLn Turva-aluksen avustuksella tutkittiin sukellusroboteilla kymmenkunta hylkykohdetta.Vuoden 2020 elokuussa Saaristomerellä onnistuttiin tyhjentämään 27 metrin syvyydessä sijaitsevan Fortunan ja 38 metrin syvyydessä sijaitsevan Hanna Marjutin hylyt polttoaineesta. Fortuna upposi vuonna 1987 ja Hanna Marjut 1985.Molemmista ahvenanmaalaisessa sokerijuurikaslastissa olleista aluksista poistettiin yhteensä noin 21 tonnia vedensekaista öljyä, josta noin 14 tonnia arveltiin olleen alusten polttoaineita. Fortunan toisen öljytankin todettiin murtuneen uppoamisen yhteydessä, ja operaatiossa karannut öljy löytyi aluksen keulapakasta, josta se kyettiin imemään pois. On mahdollista, että Fortunasta on vuosien kuluessa vuotanut öljyä mereen ajoittain, koska keulapakan öljytasku oli aivan täynnä.SYKEn listoilla on noin pari tusinaa ongelmahylkyä. Tyhjennyskohteista on tehty lista, jota varten on analysoitu Suomen merialueen öljyä  sisältävät hylyt, niiden sijainti ja arvio niissä olevaa todellista öljymäärää.

“Esimerkiksi Fortuna ja Hanna Marjut kuuluivat listalle. Ne oli merkitty riskihylyiksi myös Ahvenanmaan maakuntahallituksen varautumissuunnitelmassa”, kertoo kehittämispäällikkö Jorma Rytkönen SYKEstä.

Aiemmissa operaatioissa SYKE on tyhjentänyt öljyn Utössä sijaitsevasta Park Victory -hylystä sekä autolautta Estoniasta. Kaikkiaan SYKE on suorittanut kymmenkunta hylkyoperaatiota viimeisten 30 vuoden aikana.Vanhojen sotalaivojen myrkytSYKEn hylkysaneeraushankkeessa keskityttiin vain hylkyjen sisältämiin polttoaineisiin, mutta hylyt voivat sisältää muitakin vaarallista aineita.

“Sotalaivojen hylyt ovat oma tapauksensa, ja niistä on ajoittain poistettu räjähteitä ja ammuksia. Nekin vuotavat vanhetessaan ympäristöön kaikkea kummaa."

"Usein tietyn hylyn ammusten poisto liittyy sen vaarattomaksi tekemiseen sukeltajien harrastuksen kannalta”, kertoo Rytkönen. Sukeltajille yli sadan tuhannen hylyn Itämeri on paratiisi ja eräänlainen maailman suurin vedenalainen museo. Suomen vesillä hylkyjä arvioidaan olevan noin 1500, joista öljyä sisältäviä kohteita noin 150. Lisäksi Viron ja Venäjän vesillä on vähintään sama määrä öljyä sisältäviä hylkyjä haittaa aiheuttamassa. Ympäristöriski vaanii esimerkiksi torpedonmuotoisissa paravaaneissa, miinanraivaajissa, joiden tehtävänä oli katkoa miinojen ankkureiden kiinnitysvaijereita. Tällöin miina voitiin tuhota sen noustua pintaan.

Paravaanit sisältävät ympäristölle erittäin vaarallista elohopeaa, jota on yhdessä paravaanissa noin kymmenen kiloa.

Kaksi tällaista riskikohdetta on paikallistettu ja tavoitteena olisi nostaa ne merestä. Tällä hetkellä hankkeen operaatiot on keskeytetty, jotta viranomaiset ehtisivät kommentoida SYKEn tuottamaa viranomaisraporttia hylkyihin liittyvistä vastuista ja oikeudellisista kysymyksistä. Hylkyjä koskeva lainsäädäntö on puutteellinen, eivätkä vastuuasiat ole selvät. Myös lausuntokierroksella oleva merenhoitosuunnitelman 5-vuotisohjelma ohjaa jatkotoimenpiteiden suuntaa.”Kesälle suunniteltu saneerauskeikka, öljyn poisto Kustavin edustalla olevasta hylystä, sekä paravaanien nostaminen, siirtyvät. Ajatus on, että vesiensuojelun tehostamisohjelmassa jatketaan uudella suunnitelmalla 2022–2023. Jatko riippuu siitä, miten viranomaisten vastuuasiat ja tavat toimia hylkyasioissa saadaan sovituiksi”, sanoo Rytkönen.