EU:n kaavailema taksonomia tuo pelisäännöt, joiden mukaan yritysten rahoitus kytketään päästövähennystavoitteisiin. Sijoitusten pitäisi ohjautua mahdollisimman ilmastomyönteisiin investointikohteisiin. Suomen metsien hoitoa pitää kehittää niin, että kriteerit täyttyvät.
Euroopan parlamentissa on paljon erilaisia ystävyysryhmiä sellaisten maiden kanssa, joiden arvot ja pyrkimykset ovat EU:n kanssa vastakkaisia. Meppejä matkustaa tiuhaan kehumaan autokraattien vaaleja, vaikka parlamentti ei edes toivo virallista kutsua vaalitarkkailuun. Niin kaukana niiden vaalidemokratia nimittäin on kansainvälisistä normeista, joita kehittää ja valvoo muun muassa ETYJ, kirjoittaa Heidi Hautala.
Suomen elpymis- ja palautussuunnitelma on hyväksytty EU-maiden valtiovarainministereiden kokouksessa. Suomi saa käyttöönsä suunnitelman ensimmäisen erän eli 271 miljoonaa euroa. Suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation rahoituksesta. Business Finlandissa odotetaan paketista lisäpotkua muun muassa vety- ja kiertotalouden ratkaisuihin.
Onko Eurooppa enää pelkkä ulkoilmamuseo, jossa turistit kulkevat ihailemassa entisaikojen elämää? Grand Hotel Europa-kirjassa kuvataan romaanin keinoin maanosaa, jonka talouden, tieteen ja teknologian kehitys on jäänyt aasialaisten ja amerikkalaisten jalkoihin. EU:n kehitystä jarruttaa hidas ja monissa asioissa yksimielisyyttä edellyttävä päätöksenteko.
Kun eduskunnan Suuren valiokunnan jäsen puhuu EU:sta tai valtiovarainvaliokunnan jäsen talousasioista, sen ei pitäisi herättää ihmetystä. Iiris Suomelan valinta vihreiden sijaispuheenjohtajaksi on kuitenkin herättänyt huomiota juuri hänen aihevalintojensa vuoksi. Eniten uutta vihreiden vetäjää työllistää kuitenkin lähikuukausina tammikuiset aluevaalit.
Euroopan komissio valmistelee pakkotyötuotteiden tuontikieltoa. Näiden tuotteiden tuontikielto on jo voimassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Britanniassa ja pian Australiassa. Tämän lisäksi pitäisi julkisissa hankinnoissa velvoittavasti ottaa huomioon hankintojen ihmisoikeus- ja ympäristövastuullisuus, kirjoittaa Heidi Hautala.
Eurooppa olemme me – kampanja yrittää herättää kansalaiset keskustelemaan EU:sta. Lähtökohta on absurdi. Ei ihmisillä ole yleisesti mielipidettä Euroopan unionin tulevaisuudesta, sen enempää kuin ihmisillä ei ole yleisesti mielipidettä Valkeakosken kulttuuritoimesta, korkeimmasta hallinto-oikeudesta tai Euroopan ruokavirastosta, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.
Koronasta toipuva Euroopan unioni haluaa nimetä vuoden 2022 nuorten vuodeksi. Symbolisia eleitä enemmän merkitsisi, että komissio tekisi esimerkiksi konkreettisia ilmastotekoja ja politiikkaa, joka lisäisi nuorten uskoa EU:n tulevaisuuteen, kirjoittaa Alviina Alametsä.
Afganistanista pakenevien viisuminsaantia ja perheenyhdistämistä pitää helpottaa ja Suomen pakolaiskiintiön voisi kaksinkertaistaa. Toimia tarvittaisiin myös EU-tasolla, mutta EU-maat eivät ole halukkaita jakamaan vastuuta pakolaisten sijoittamisesta. EU-maiden sisäministerien yhteisissä päätelmissä korostuu kuitenkin oman pesän suojelu, kirjoittaa Heidi Hautala.
Pakolaiskriisi on edelleen ratkaisua vailla – Välimeri on hautausmaa. Tänä vuonnakin on jo yli 800 ihmistä hukkunut Välimerellä, EU tekee diilejä Turkin ja Libyan kanssa ja pakolaisleireillä eri maissa odottaa tuhansia ja taas tuhansia pakolaisia turvattomissa oloissa. EU on suuri ja vauras alue, jolla olisi varaa auttaa. Nyt saa hävetä koko EU:n ja Suomen puolesta, kirjoittaa Ismo Peltonen.
Monen mökkisaunan piipusta tupruaa terveydelle ja ympäristölle haitallinen musta savu. Ensi vuonna voimaan tuleva EU:n direktiivi suitsii pienpolton päästöjä, mutta puulämmitteisiä kiukaita tiukentuvat vaatimukset eivät koske. Vähäpäästöisen kiukaan löytäminen on yhä arpapeliä. Valmisteilla on kuitenkin valintaa helpottavia merkintöjä.
Mitä kaikkea saa sanoa Euroopan unionista ilman että leimakirves heilahtaa? Eipä paljon mitään. Suomen taival Euroopan unionissa on kulkenut monen risteyskohdan kautta, ja kaikissa niissä on ollut yhteen suuntaan kyltti ”Ainoaoikeatie”. Voitaisiinko jo lopettaa hymistely ja myöntää, että moni nurkka EU:ssa repsottaa, eivätkä EU-talon asukkaat käyttäydy yhteisten pelisääntöjen mukaan – ja että nyt on ovi auki lainarahan tulla peliin, kirjoittaa Leena Brandt.
Suomi on ollut metsäpiirien tiukassa syleilyssä mukana vesittämässä EU:n kestävän rahoituksen tavoitteita. Suomi nojaa metsänhoidossa liikaa PEFC-sertifikaattiin, joka määrittelee lähes kaiken metsänhoidon kestäväksi. Nyt olisi tilaa uudelle, aidosti kestävyyttä mittaavalle sertifikaatille, kirjoittaa Heidi Hautala. Hän varoittaa myös metsäpohjaisen bioenergian vaaroista.
EU-jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja komission kesken on saavutettu alustava sopu ilmastolaista. Parlamentti painosti tiukempaa vähennystä päästöihin – lopulta päädyttiin noin 55 prosentin vähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Lakiin kirjataan, että EU tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Monet ympäristöjärjestöt ja myös Euroopan parlamentin vihreät katsovat, etteivät lain tavoitteet yllä Pariisin sopimuksen tasolle.
EU:n kestävän rahoituksen piiriin ollaan tuomassa myös maakaasua. Vihreiden investointikriteerien löysäämisen pelätään vesittävän kestävän kehityksen periaatteet. Useat EU-jäsenmaat, ydinvoimalat sulkeva Saksa etunenässä, ovat kuitenkin tukeneet voimakkaasti maakaasua, jolla on iso rooli eurooppalaisten kotien lämmityksessä.
Hallituksen ohjelmaluonnos kestävän kehityksen vauhdittamiseksi sisältää ilmaston kannalta oikeita painotuksia. Mukana ovat muun muassa puhdas vety ja sähköpolttoaineet (P2X), hukkalämmöt ja geolämpö, kiertotalous ja muovien kemiallinen kierrätys. Luonto jää kuitenkin vähälle ja on mielenkiintoista, miten vähän biotalous on esillä, kirjoittaa Oras Tynkkynen.
Euroopan unionin suhde Venäjään on koetuksella ja tiukinta linjaa vetävät Baltian maat ja Puola. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin uhkailu EU-suhteiden tauosta oli merkki siitä, että Venäjän päättäjiä aidosti huolettaa Nord Stream 2-kaasuputkihankkeen kohtalo, kirjoittaa Heidi Hautala.
Presidentin puheen yleissävy oli vihjailevan pessimistinen. Uhat olivat moninaisia ja presidentti epäilee jossakin joidenkin suhtautuvan naiivisti uhkiin. Huomiota kiinnitti Euroopan unionin totaalinen poissaolo puheesta. Poissa olivat myös analyysi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, brexit, Venäjän huolestuttava kehitys, suurvaltakilpailun kiristyminen – aiheista ei olisi ollut pulaa, kirjoittaa Janne Riiheläinen.
Brexitin myötä on entisestään kirkastunut kuinka tärkeitä yhtenäiset pelisäännöt ja avoimet rajat ovat tavaroiden ja palvelujen kaupalle. Sisämarkkinoiden toimivuus edellyttää monia yhdessä sovittuja standardeja: mittareita ja muttereita, ajopiirtureita, kuluttajansuojaa ja ympäristönsuojelua. – kirjoittaa Leena Brandt.
