Kuntavaalit 2021: Puolueiden ilmastotentti: reilua siirtymää, omaisuuden suojaa ja demonisointia

Kuntavaalitenteissä ei olla vielä päästy kunnolla vauhtiin ilmasto- ja luontokatokysymyksissä. Tätä puutetta paikkasi tämänpäiväinen Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin järjestämä tentti. Polveilevassa keskustelussa erottui tuttuja eroja: ensimmäiseksi autoista ehätti puhumaan kokoomus, keskusta mainitsi metsänomistajien oikeudet ja keskusta ja perussuomalaiset kannattivat hajautettua, väljempää Suomea.

24.5.2021 | Politiikka

Tentin osanottajat. Kuvakaappaus YLE Areenasta.

Tenttiin oli koronarajoitusten vuoksi otettu vain kuuden puolueen edustajat. Kolmesta puolueesta oli paikalla puheenjohtaja ja heidän välilleen syntyi tiukkaakin poliittista sanailua.

Terveysturvallisuuden nimissä ryhmä oli jaettu kahteen osaan. Ensimmäisen osion keskustelu – ei-puoluejohtajatasolla – oli niin samanmielistä, että osanottajiakin välillä huvitti. Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari ja kokoomuksen ryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen saivat sentään suukopua sanasta demonisointi.

”Autoilu ei romahda”, sanoi Mykkänen ja totesi, että aihetta on käsitelty demonisoiden.

Kari puolestaan totesi, että kunnissa laitetaan autoilun edellyttämään infraan isot investoinnit.

”Autoilun demonisointi kuitenkin mainitaan heti, jos pyöräilystä aletaan puhua.”

Turpeesta kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto eivät saa riitaa aikaan.

”Kolme neljä vuotta sitten paikalliset päättäjät ovat vielä puhuneet alueensa turveinvestoinneista ikään kuin ala jatkuisi forever”, kommentoi Mykkänen.

”Turvekysymyksessä on monilla paikallisilla ja valtakunnan tason päättäjilläkin peiliin katsomisen paikka”, komppasi Kari.

Mykkänen, Kari ja vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä kannattivat reilua siirtymää ja tukea uuteen elinkeinoon pääsemiseksi. Mykkänen kuitenkin muistutti, että maasta menee joka vuosi yli 100 000 työpaikkaa – ja uusia tulee tilalle.

Kolme kovaa luuta

Tunnelma tiivistyi, kun kolme puheenjohtajaa pääsi lavalle: Sanna Marin (sdp), Annika Saarikko (keskusta) ja Jussi Halla-aho (perussuomalaiset).

Kevään keskusteluissa on jäänyt aika lailla avoimeksi se, mitä mieltä sosialidemokraatit ovat ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta.  Marin nosti esiin helpohkoja teemoja, kuten yhdenvertaisen pääsyn lähiluontoon, joukkoliikenneyhteydet retkikohteisiin, rakentamisen luontotuhojen kompensoinnin ja turvealan tekijöiden uudelleenkouluttamisen.

Marin nosti esimerkiksi Euroopan ympäristöpääkaupungin titteliä tänä vuonna kantavan Lahden. ”Lahti on kehittänyt ympäristöön liittyvää yritystoimintaa, ei se ole meiltä pois.”

Suuren ja vähäväkisen (ja kylmän) Suomen asuttaminen nousi yllätyksettä puheeksi. Saarikon mielestä ilmastollisestikin on parempi, ettei kaikki perustu keskittämiseen.  Korona on hänen mielestään osoittanut, että väljempi vaihtoehto on mahdollinen.

Halla-aho jatkoi, että on poliittinen ja ideologinen valinta pidetäänkö Suomi asuttuna vai keskitetäänkö ihmiset muutamaan suureen kaupunkiin.

”En tunnista, että olisi halua keskittää. Ihmiset muuttavat, koska moni haluaa niin tehdä eikä sitä voida estää”, protestoi Marin.

Halla-aho toisti monesti aiemminkin sanomansa, että ilmastotoimien kunnianhimon taso on Suomessa liian korkea ja se vie teollisuutta ja työpaikkoja muualle.  Turvekeskustelussa on hänen mukaansa ”demonisointia”, Suomi ei ole ilmastoasioissa pahantekijä ja kuluttajia odottaa energian hintojen nousu.

Saarikko nosti puheeksi tutut keskustalaiset teemat, kuten metsänomistajien omaisuuden suojan. Hän muistutti, että myös kuntien metsillä on sama suoja. ”Mutta ei se tarkoita pelkkää avohakkuuta.”

Metsien hakkuista Halla-aho pääsi sanomaan, että onko johtopäätöksenä kaikkien metsien suojelu. Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho huomautti, ettei sellaista kukaan ole vaatinut.

”Kyllä maahan mahtuu investointeja, uusia tulee ja vanhoja lähtee”, sanaili Marin. Tästä kolmikosta ei herunut tukea ainakaan hakkuiden hillitsemiselle.

Energiaratkaisuissa Halla-aho puhui ainoana ”edullisesta ydinvoimasta”.

”Hiili ja turve eivät yhdessä yössä katoa ilman biomassaa”, sanoi Saarikko ja luetteli tärkeinä asioina kotimaiset energialähteet, huoltovarmuuden ja aluetalouden.

”Kukaan ei eduskunnassa sano, että ainespuuta poltetaan”, sanoi Marin. Hänen mukaansa on kuitenkin oltava tarkkana, ettei kehitellä tahattomasti ristiin meneviä toimia.

Luontopaneelin Kotiaho muistutti, että suomalaisten keskimääräinen ekologinen jalanjälki on niin suuri, että sitä pitäisi pienentää 70 prosenttia, jotta meille riittäisi yksi maapallo.

”Meillä on pitkät etäisyydet, harva asutus ja kylmä maa”, jatkoi perussuomalaisten edustaja.

Tentti on katsottavissa YLE Areenassa.


 

Edit: 24.5. klo 21:19 korjattu puolueiden osallistuminen, joka oli koronan vuoksi rajoitettu kuuteen.

Leena Brandt / Verde

24.5.2021 18:10

0 kommenttia

Lähetä kommentti