Turpeelle etsitään korvaavia tuotteita myös tuotantoeläinten kuivikekäyttöön. Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat tutkineet muun muassa ruokohelpiä ja tekstiilibrikettejä. Ilmaston kannalta parhaaksi kuivikkeeksi osoittautui järviruokosilppu.
Kuntien kasvihuonekaasupäästöistä on saatu uutta tietoa. Kuntien päästömääriä kasvattavat muun muassa uudisrakentaminen, pitkät välimatkat ja fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa. Kulma-hankkeessa tutkittiin asukkaiden päästöjä riippumatta siitä, onko hyödykkeet tuotettu kunnan alueella vai toisaalla.
Maatalouden tukimiljardit suosivat liha- ja maitotuotteita ja Suomessa ja EU:ssa. Pitäisi painottaa kasvinviljelyn tukea. Suomen oloissa erityinen ongelma ovat turvepellot, joita edelleen raivataan lannanlevitykseen, ja jotka aiheuttavat yli puolet maatalouden kaikista päästöistä. Muutosten tie on kivinen, sillä maataloudessa liikkuvasta rahasta 60 prosenttia pyörii eläintalouden ympärillä, kirjoittaa Osmo Soininvaara
Kuntavaalitenteissä ei olla vielä päästy kunnolla vauhtiin ilmasto- ja luontokatokysymyksissä. Tätä puutetta paikkasi tämänpäiväinen Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin järjestämä tentti. Polveilevassa keskustelussa erottui tuttuja eroja: ensimmäiseksi autoista ehätti puhumaan kokoomus, keskusta mainitsi metsänomistajien oikeudet ja keskusta ja perussuomalaiset kannattivat hajautettua, väljempää Suomea.
Nuorten Agenda 2030 -ryhmä ja YK-nuoret yhdessä 50 muun nuorisojärjestön kanssa vaativat kirjallisessa kannanotossa Suomen hallitukselta ilmastolain tiukentamista maailman vahvimmaksi. Kannanoton allekirjoittaneet järjestöt edustavat yhteensä satojatuhansia suomalaisia nuoria. Mukana on myös lähes kaikkien eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöt.
Marraskuun presidentinvaaleissa ratkaistaan, suuntaako Yhdysvallat seuraavaksi kohti mittavia päästövähennyksiä vai vajoaako se yhä syvemmälle ilmastovälinpitämättömyyteen.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon