Euro2020 alkaa perjantaina: Vihreän veran shakkikentälle painuu valtavan iso hiilijalanjälki

Kuva: Mario Klassen /Unsplash

Seppo Kemppainen /Verde

Kesän suuri kansainvälinen jalkapallojuhla alkaa perjantaina. Kuukauden kestävä Euro 2020 -turnaus kiinnostaa Suomessa entistäkin enemmän, sillä pelaahan Suomen miesten A-maajoukkue – Huuhkajat – nyt ensimmäistä kertaa jalkapallon arvoturnauksessa. Euro 2020 -turnaus poikkeaa kaikista aikaisemmista turnauksista. Koronaepidemian takia otteluita pääsee seuraamaan stadioneille vain hyvin rajoitettu katsojamäärä. Koronan takia turnaus myös käynnistyy vuoden alkuperäisen aikataulun jälkeen. Uutta on myös se, että otteluja pelataan hajautetusti 11 maassa eri puolilla Eurooppaa. Alkujaan isäntämaita oli 12, mutta Dubliniin suunnitellut ottelut siirrettiin muualle maan koronatilanteen takia. Aikaisemmin samankaltaiset turnaukset on järjestetty joko yhdessä tai korkeintaan kahdessa isäntämaassa. Poikkeuksellinen järjestelyn taustalla on idea juhlistaa euro-turnausten 60-vuotista taivalta tuomalla pelit mahdollisimman moneen Euroopan nurkkaan. Järjestely herättää väistämättä kysymyksen turnauksen aiheuttamasta ilmastokuormasta ja hiilijalanjäljestä. Välimatkat ovat pitkiä, esimerkiksi Bakusta finaali-isäntä Lontooseen on 5000 kilometriä.

Sveitsi lentää yli 20 000 kilometriä

Britannian yleisradioyhtiö BBC on laskenut, minkälaisia matkoja joukkueille on Euroopan ilmatilassa kertymässä. Kilometrejä on nyt ennen turnausta laskettu painotettujen tuloskertoimien avulla, koska todelliset matkamäärät riippuvat siitä, miten maat pelaavat ja mitkä niistä selviävät alkulohkoista jatkopeleihin. Eniten lentokilometrejä on laskennallisesti kertymässä Sveitsin joukkueelle: kaikkiaan 20 377 kilometriä. Jos joukkue selvää jatkoon, lentää se kolme kertaa Bakuun ja pelaa näiden matkojen välissä myös Roomassa ja Amsterdamissa. Jos Sveitsi selviytyisi Lontoon finaaliin, kilometrejä kertyisi vieläkin enemmän: 21 656. Sveitsin kokonaismatka vastaa lentoa Lontoosta New Yorkiin ja takaisin – kahdesti. Myös Turkille, Ukrainalle, Puolalle ja Belgialle kertynee turnauksen aikana yli 10 000 lentokilometriä. Suomi pelaa alkusarjan pelit Pietarissa ja Kööpenhaminassa, joten kokonaismatka jää verraten pieneksi, noin 2500 kilometriin. Tämä tosin perustuu laskelmaan, jonka mukaan Huuhkajat ei selviä jatkopeleihin. BBC:n laskelmien mukaan Sveitsin joukkueen lentokilometrien aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat lähes neljä tonnia. Lentopäästöjä kertyy pelaajille, valmentajille, huoltojoukoille, medialle ja myös kannattajille, vaikka katsojamääriä onkin rajoitettu.

UEFA kompensoi puilla ja uuneilla

Euroopan jalkapalloliitto UEFA on itse arvioinut, että turnauksen matkoista aiheutuu hiilidioksidipäästöjä 405 000 tonnia Tätä voi suhteuttaa esimerkiksi siihen, että keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on koko vuoden aikana noin 10 tonnia. UEFA:n arvio on julkistettu joulukuussa 2019, jolloin ei vielä tiedetty osallistuva maita. Todellinen luku lienee korkeampi, koska UEFA:n päätös poistaa Dublin pelipaikoista toi ainakin joillekin joukkueille lisäkilometrejä. Toisaalta katsojamäärien rajoitukset vähentävät kannattajien matkustusta kisojen aikana. UEFA on ilmoittanut kompensoivansa kisamatkoista aiheutuvat päästöt istuttamalla kaikkiaan 600 000 puuta isäntämaihin. Järjestön ilmastotoimiin kuuluu myös yhteistyö South Pole -järjestön kanssa ja siihen liittyen uunien toimittaminen Ruandaan, jotta avotulella poltettavan puun määrä ja ilmastopäästöt vähenevät. UEFA on myös aktiivisesti tuonut esille hajautetun turnausmallin positiivisia puolia ympäristön ja ilmaston kannalta. Niihin kuuluu mm. se, ettei turnausta varten ole rakennettu kuin yksi uusi stadion (Budapest). Aikaisemmin esimerkiksi Euro 2016 -turnaukseen Ranskaan rakennettiin neljä uutta stadionia. Pelipaikkarakentamisen uusi ikävä ennätys nähdään ensi vuonna, kun jalkapallon MM-kisat järjestetään Qatarissa. Koko turnausinfra, mm. kahdeksan stadionia, rakennetaan maahan tyhjästä. Siirtotyöläisten surkeat olosuhteet stadioneiden rakennustyömailla ovat herättäneet myös paljon huomiota kansainvälisessä mediassa.

Liikenne aiheuttaa eniten päästöjä

Lentokilometrit ovat vain yksi ongelma jalkapallon suurturnausten aiheuttamissa ympäristö- ja ilmastokuormassa. Stadionit itsessään ovat varsinaisia energiasyöppöjä. 90 minuuttia kestävän pelin aikana iso stadion kuluttaa energiaa noin 25 000 kWh. Kentän valaistus sekä mainos- ja tulostaulut kuluttavat sähköä eniten. 80 000 katsojan ruoka- ja juomahuolto kuluttaa myös runsaasti energiaa, ja samoin myös tietoliikenne- ja satelliittiyhteydet. Vuonna 2018 Venäjällä järjestettyjen MM-kisojen hiilidioksidipäästöjen on arvioitu olleen 2,2 miljoonaa tonnia. Liikenne aiheutti näistä päästöistä 74 prosenttia. Suuri ongelma massiivissa urheilutapahtumissa on, etteivät ympäristövaikutukset avaudu katsojille. Italiassa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan roskaantuminen kyllä nähdään ja ymmärretään ongelmaksi, mutta liikenteen ja energian kulutuksen aiheuttamat ongelmat eivät hahmotu oikeassa mittakaavassa. Jalkapalloa kutsutaan aina silloin tällöin vihreän veran shakiksi ja pelien kuninkaaksi. Sitähän se onkin. Ison mittakaavan globaalina ilmiönä peliin liittyy kuitenkin paljon ilmastorasitetta, joka turnauksien järjestäjien tulisi ottaa huomioon aikaisempaakin vakavammin.