Kuntavaalit 2021: Vihreille takapakkia etenkin kaupungeissa. Fatim Diarra: ”Hälytyskello on soinut.”
Kuntavaalien jälkeisen huuman pöly alkaa laskeutua voittajien ja häviäjien päälle. Kesäinen vaali oli ilmeisesti juuri vihreille ja perussuomalaisille äänestäjille huono aika. Vihreiden kannatuksesta lähti kaksi prosenttiyksikköä ja PS:n odotettu iso voitto supistui viiteen prosenttiyksikköön.
Kokoomus jatkaa Helsingin johdossa, vaikka senkin kannatus putosi. Kuva: Leena Brandt
Leena Brandt / Verde
”Tähän tulokseen vaikutti valtakunnan politiikka, koska kannatus laski aika tasaisesti kaikkialla”, sanoo vihreiden varapuheenjohtaja, Helsingin valtuutetuksi valittu Fatim Diarra. ”Vihreiden viestit ja teot eivät ole näkyneet hallituksessa tarpeeksi.” Monissa isoissa kaupungeissa vihreät menetti kolme valtuustopaikkaa. Helsingissä hupenivat toiveet pormestarinpaikasta, Tampereella ja Turussa ääniosuuden pudotus oli Helsinkiäkin suurempi, Jyväskylässä pudottiin ykkösestä kolmanneksi jne. ”Niillä alueilla, joissa meillä oli kovin kannatus, kävi kaikkein huonoimmin.”
”Tämä on viesti vihreille, että on korkea aika katsoa peiliin. Nyt on oltava niitä ihmisiä mitä ollaan sanottu.”
Monen muun vihreän tavoin Diarra nostaa esiin koronan. Pandemian rajoitukset ovat laittaneet yhteiskunnan kiinni ja osuneet esimerkiksi kulttuurin tekijöihin kohtuuttomasti. ”Iso osa kulttuurin tekijöistä ei ole saanut tehdä töitä vuoteen, emmekä me ole pystyneet vastaamaan tähän tilanteeseen.” ”Hälytyskello on soinut. Tämä on terveellinen herätys.” ”Oma viesti pitää olla tarpeeksi selkeä. Valtakunnallisesti on ollut selittelemisen makua ja tämä on maksu siitä.” Nukkujat voittivat Sunnuntain meno oli äänestyspaikoille leppoisaa ja väkeä sai rauhassa odotella uurnille. Niinpä vajaassa 60 prosentissa aiemmin kieppunut aktiivisuus vajosi peräti 55 prosenttiin. Kuntavaalit ovat perinteisesti olleet ne vähemmän ”seksikkäät”, mutta nyt siis pudottiin historiallisen alas. Kokoomuksen ja RKP:n äänestäjiä ei yleensä mikään saa pysymään poissa uurnilta, joten alhainen äänestysaktiivisuus ei niitä häiritse – vihreitä ja perussuomalaisia taas kyllä. Turkulainen puoluetutkija Rauli Mickelsson pohtii, miten paljon vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö houkutteli turkulaisia edellisissä kuntavaaleissa. Nyt Niinistö on europarlamentaarikko, joka sai edelleen kuntavaaleissa 1028 ääntä. ”Ehdokaslistoilla oli ruuhkaa tietyssä kulmassa eli demareilla, vasemmistoliitolla ja vihreillä oli samantyyppisiä nuoria naisehdokkaita.” Ylivoimainen nuori naisehdokas oli Turussa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, joka keräsi 5000 ääntä, eniten koko kaupungissa. Myös Mickelsson näkee vaaliasetelmassa valtakunnallisen hallitus-oppositio-jaon. Kokoomus keräsi ääniä klassisen talousteorian mukaisella vanhalla linjalla, jossa ”kakun tekijät” korostuu. Ilmastoteemat puolestaan tulivat ehkä ihmisiä jo liian lähelle.
”Monet ajattelevat edelleen, että ilmastoteot ovat ok niin kauan kuin se ei vaikuta omaan elämään.”
Mickelsson kiinnittää huomiota useiden vihreiden korkeaan koulutustasoon. Asioita käsitellään helposti abstraktilla tasolla, joka ei avaudu ulkopuolisille. ”Mikseivät vihreät pelaa yksinkertaisilla argumenteilla? Arjen asioista puhumista ei ehkä osata tarpeeksi.” Mickelssonin mielestä on korkea kynnys lähestyä akateemista puoluetta. On helpompi kuitata tieteellinen puhe hömppänä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho osaa yksinkertaistaa viestejään, vaikka hänelläkin on loppututkinto. Hän nostaa julkiseen keskusteluun termejä, kuten ”haittamaahanmuutto”, jotka sitten jäävät elämään. Mickelsson ei kuitenkaan pidä vihreää vaalitulosta surkuteltavana. ”Tämä osoittaa, että vihreät on vakiintunut porukka, ei tullut suurta heilahdusta ja tuo pari prosenttiyksikköä on ihan ok.”
