Pohjoisen lohi tarvitsee lisää kalastusrajoituksia, tehostettua valvontaa ja kunnolliset kalatiet

Tornion-Muonionjoessa on tänä kesänä ollut hyvin lohta, mutta joidenkin lohestajien ahneudelle ei mikään riitä. Joella käytetään paikoin laittomia pyyntimenetelmiä ja ylikalastetaan ajoittain . Suomen pitäisi vaatia EU:ssa tiukempia pyyntikiintiöitä, rajoittaa pyyntiä merellä ja joessa, rakentaa kunnon kalatiet ja lisätä lohestuksen valvontaa, kirjoittaa Kari Alaniska.

3.8.2021 | Puheenvuoro

C&R (pyydä ja vapauta) ja myös valikoiva kalastus herättävät Lapissa yleisesti kielteisiä reaktioita ja puheita ”ruualla leikkimisestä”. Kuva: Kari Alaniska

Luonnonvarakeskuksen lohilaskurit näyttivät elokuun alussa Tornion-Muonionjokeen (eli Väylään) nousseen yli 80 000 kalaa, mitä voidaan pitää hyvänä määränä. Eräissä piireissä tämä on laitettu estoitta maa- ja metsätalousministeriön lohipolitiikan ansioksi – toisten mukaan näin on tapahtunut ministeriöstä huolimatta.

Tähän löytyy perusteita: MMM:n historiaa on hallinnut tavoite lisätä meripyyntiä. Nyt on voimassa käytäntö, mikä kohdistuu ensin nouseviin, suuriin emokaloihin. Lohikantojen kestävyyteen liittyvät monet tekijät, kuten poikasten selviytyminen, tilanne Itämerellä ja  kalastuksen määrä.

Kun lohta ei jokivarressa alkukesästä saada, syyllistä haetaan yleisesti meripyynnistä, mikä onkin monien tutkijoiden mielestä vuosikymmeniä ollut ylimitoitettua. 

Sanomista löytyy lisäksi Matkakosken puntinheittäjistä ja Ylitornion kullettajista.

Matkakoskella ongelmia aiheuttaa spinfluga-kalastus ja siihen liittyvä rokastus. Siinä koukku tarttuu saaliiseen pään ulkopuolelta. Valistuneiden arvioiden nojalla 30 % koskella saaduista kaloista on kiinni muualta kuin päästä ja vähintään saman verran karkaa raadeltuna. Laki edellyttää ulkopuolelta tartutettujen lohien vapauttamista, mutta näin ei näytä käyvän etenkään isojen yksilöiden, kuten kojamoiden osalta. Ylitornion ajoverkkokalastus on perua 1960-luvulta – ei sen kauempaa, vaikka perinteistä halutaan puhua.

Kiellettyjä välineitä, olematon valvonta

Kalastaessani vuodesta 1994 lähtien Tornion-Muonionjoella olen henkilökohtaisesti havainnut mm. kiellettyjä ootto-onkia, verkkoja, rauhoituksista piittaamattomuutta, kiintiöiden ylittämisiä, moottoriuistelua ja kalan tarttumisia pään ulkopuolelta. Valvojia jokialueella olen tavannut keskimäärin kerran kesässä. Lupia minulta ei ole kysytty ikinä. 

Lohenpyyntiä leimaa usein halu päästä saamamiesten kirjoihin ja ahneus, joten kalaa pitäisi saada mahdollisimman paljon helpoimmalla tavalla. Kun lohta nyt on, ei yksi kala päivässä tahdo enää riittää, vaan pyyntiä jatketaan uuden tärpin toiveissa, minkä kalastussääntö tietyin edellytyksin sallii. Valitettavasti kiintiöiden ylittäminen kepulikonstein ei ole mitenkään poikkeuksellista. 

Suotuisissa olosuhteissa kala/päivä ei ole asiansa osaavalle kovinkaan haastavaa ja tilanne sen kun paranee – tai oikeastaan pahenee elokuun edetessä. Mitä lähemmäs syyskuussa alkavaa rauhoitusta mennään, sitä järjettömämpää on varsinkin kotisuvannon tyhjentäminen. Merkittävä osa loppukaudella saaduista kaloistahan on 2-3-merivuoden naaraita. 

Onneksi suurin osa lohestajista käyttäytyy asianmukaisesti.  Ennustan silti, että perinteiset elokuiset lohipeijaiset muuttuvat paikoin ikäviksi veriorgioiksi. Erityisen tuomittavaa on kutukypsien lohien pyynti. Tilanteen kehitystä voi seurtata: https://lohitilasto.fi/

Jos itse päättäisin, niin homma etenisi seuraavasti: sallisin rajoitetun meri- ja rannikkopyynnin vain harvoille täysammattilaisille. Kemijoen terminaalialue lakkautettaisiin heti.

Suomi ajaisi EU:ssa tomerammin Itämeren kalastusrajoituksia sekä vähentäisi tehokkaammin omia maa- ja metsätalouden päästöjään. 

Jokivarteen tulisi asettaa henkilökohtaiset kiintiöt, vaikkapa paikallisille 10-15 kalaa kaudessa. Muille vähemmän. Sopivan ruokakalan ottaminen olisi jopa suotavaa, mutta kansalaisia opastettaisiin oikeaoppiseen valikoivaan kalastukseen. Samalla palattaisiin vanhaan kalastussääntöön (2 rauhoituspäivää ja kausi loppuisi 15.8.). Saaliista olisi edelleen ilmoitusvelvollisuus. Sitten kieltäisin avovesikalastuksen kokonaan toukokuussa toistaiseksi rauhoitetun taimenen salapyynnin kitkemiseksi.

Ja mikä tärkeintä, valvontaa lisättäisiin runsaasti ja sitä tehtäisiin jopa rauhoitusten aikana.

Sitten käytettäisiin aina lain mahdollistamia korvaushintoja laittomasti pyydetyistä taimenista ja lohista, vaikka se tuntuukin olevan kovin vaikeaa. Kaikkeen kalastukseen voitaisiin myös puuttua kauden aikana tilanteen niin edellyttäessä.

Itämeren ekosysteemiin tai merikalastukseen ei jokivarressa voida kunnolla vaikuttaa, mutta omaan käyttäytymiseen kyllä. Ja mitä suurempi yksilö, sitä tärkeämpi se on lajin populaatiolle. Muuten olen sitä mieltä, että Kemijokeen on viivyttelemättä tehtävä kunnolliset kalatiet ja haitan aiheuttajien kustannuksella.

Lohisanastoa:

Väylä=paikallisten yleisesti käyttämä nimi Tornion-Muonionjoesta

Matkakoski=Tornionjoen toinen suurkoski, joka tulvan aikana pidättelee lohiparvia sen alla

Spinfluga=lyijypainon avulla tapahtuva kalastaminen perholla, joka Väylällä myös puntinheittona tunnetaan

Rokastus=kala tartutetaan muualta kuin suusta

Koste=akanvirta, missä virtaus on koskessa pienempi

Kulletus=Vuoennonkosken niska-Aavasaksan silta -välillä sallittu ajoverkkokalastus

Ootto-onki=rantaan kiinnitty virveli, jossa kiinnioleva vaappu pyytää itsekseen

Valikoiva kalastus=otetaan ruokakalaksi mieluiten pienikokoisia yksilöitä

Viikkorauhoitus=lohenkalastus sallittua maanantaista klo 19 sunnuntaihin klo 19

Kalastuskausi=Väylällä lohenpyynti sallittua 1.6.-31.8.

Kiintiö= 1 lohi/kalastaja vuorokaudessa

C&R=pyydä ja vapauta

Kojamo= iso uroslohi

Marjas=naaraslohi

Kossi=1 merivuoden pieni koiras, Tenolla tunnetaan tittinä

Kari Alaniska
Kirjoittaja on vapaa-ajankalastaja.

3.8.2021 17:20

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon