Lemmikit pärjäävät myös hyönteisruualla, ja sitä valmistetaan nyt Suomessakin
Hyönteisten käyttö ihmisravinnoksi on maailmalla yleistä, mutta Suomessa hyönteisruoka ei ole ottanut tulta. Meillä nähdään kuitenkin yhtä enemmän mahdollisuuksia käyttää hyönteisraaka-ainetta tuotantoeläinten ja lemmikkien rehuna.
Kuva: StockSnap/Pixabay
Leena Brandt / Verde
Suomi salli neljä vuotta sitten hyönteisraaka-aineen käytön elintarvikkeissa. Noin kolmasosa maapallon väestöstä käyttää hyönteisiä ruoan valmistuksessa, joten idea ei ollut uusi. Hyönteisissä on paljon proteiinia, ja monissa myös hyvä rasvahappokoostumus ja esimerkiksi rautaa. Raaka-ainetta onkin verrattu lihaan ja soijaan. Hyönteistentuotannolla on pienemmät kasvihuonepäästöt kuin esimerkiksi lihalla. Ilmastonmuutos – ja lajikato – on laittanut monet miettimään tätäkin vaihtoehtoa. Suomessa syntyi 2017 hetkellinen sirkkabuumi, joka houkutti muun muassa joitakin sikatilallisia vaihtamaan tuotantosuuntaa. Sittemmin innostus alaan on vähentynyt ja yrityksiä on lopetettu. Hyönteisruokaa on yhä tarjolla, mutta nyt rehukäyttöä pidetään selkeämpänä kasvusuuntana. Vuosia alalla toiminut ChefBug Oy:n perustaja, ”ötökkäkokki” Aija Viitaniemi on seurannut alan myllerrystä ja tuntee hyönteisproteiinin mahdollisuudet. Yritys myy sekä ihmisille tarkoitettuja hyönteistuotteita että liskoille tarkoitettuja sirkkatuotteita. ”Olen seurannut InsectSavo-projektia ja suunta on nyt selvästi lemmikeille tarkoitetuissa hyönteistuotteissa”, sanoo Viitaniemi. Kesäkuussa päättynyt InsectSavo-projekti on EU:n ja Pohjois-Savon liiton rahoittama hanke ja hyönteistaloutta on selvitetty myös mm. Oulun ammattikorkeakoulussa. Suurin osa suomalaisista lemmikkieläinten ruokien valmistajista suhtautuu myönteisesti tai neutraalisti hyönteisraaka-aineen käyttöön. Toukat tulevat HollannistaSuomalainen startup Alvar Pet on ehtinyt markkinoille heinäkuussa kahdella koirien kuivaruokavalmisteella. Yritys saa raaka-aineen eli mustasotilaskärpästen toukat hollantilaiselta Protixilta. Hollantia pidetään hyönteisbisneksen ykkösmaana Euroopassa. Hollantilaistoukkia käyttävät myös muun brittifirma Yora koiranruuissaan ja ranskalainen Tomojo kissan- ja koiranruuissaan. Lemmikkien hyönteisruokaa valmistetaan myös Saksassa. Alvar Pet aloitti hyönteisproteiiniselvitykset alkuvuodesta. ”Etsimme myös suomalaisia tuottajia, mutta tällä aikataululla ja volyymillä sellaista ei löytynyt”, kertoo yksi startupin perustajista, operatiivinen johtaja Sini Saalasti.InsectSavossa tutkittiin myös mustasotilaskärpästen kasvattamista Luonnonvarakeskus Luken InsectLabissä. Kärpästoukkien kasvatus ei ole helppoa, mutta kokeiluihin houkuttaa toukille kelpaavien elintarviketalouden sivuvirtojen suuri määrä. Pelkästään mäskiä muodostuu maassa yli 100 miljoonaa kiloa. Suomalaiset lemmikkiruokamarkkinat ovat edelleen vahvasti kansainvälisten yritysten hallussa, vaikka suomalaisia tekijöitä on jo useita. Alvar Petin lisäksi Suomessa toimivat mm. Rovio Pet Food, Dagsmark Petfood ja Serti. Suomessa on noin 700 000 koiraa ja 600 000 kissaa ja niiden ruokaa myydään noin 400 miljoonalla eurolla vuosittain.
