EVA ehdottaa eläkeiän nostoa - mutta voisiko eläkkeitä myös laskea?
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on julkaissut ehdotuksen sukupolvisopimuksesta, jossa vilahtavat tutut ehdotukset eläkeiän nostosta, työnteosta eläkeiässä edes osa-aikaisesti ja eläkeputken (tai -putkiston) poistosta.
Kuva:Pasju1000/Pixabay
Leena Brandt / Verde
Kaikissa viime vuosien eläkeselvityksissä nostetaan esille samat madonluvut Suomen tilanteesta. EVA:n raportti kertoo, että eläkkeet ovat jo neljännes kaikista julkisista menoista. Tulevat vuosikymmenet ovat harmaita: seuraavan 50 vuoden aikana 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa puolella miljoonalla. Vihreät hyväksyi ikääntymispoliittisen ohjelman vuosi sitten. Ohjelma muistuttaa, etteivät eläkeläiset ole yhtenäinen eivätkä avuton ryhmä: nykyisin ihmisten toimintakyky heikentyy merkittävästi keskimäärin vasta 80 ikävuoden jälkeen. Yli 65-vuotiaista monet jaksavat tehdä ainakin osa-aikaista työtä, olla yrittäjiä, hoitaa lapsia tai omia vanhempia ja toimia vapaaehtoisina kolmannen sektorin yleishyödyllisissä yhteisöissä. Kati Juva oli mukana laatimassa vihreiden ohjelmaa. Hänen mielestään työssä jaksamiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota – sehän kuitenkin ratkaisee, milloin eläkkeelle halutaan.
”Siihen auttaa työelämän joustavuuden lisääminen, esimerkiksi mahdollisuus osa-aikatyöhön eläke-etujen pienenemättä ja suuremmat mahdollisuudet oman työn hallintaan. Myös omaisten hoivaan on oltava joustava mahdollisuus, oli kyse sitten iäkkäistä vanhemmista tai lapsenlapsista. Ja näiden jälkeen pitäisi voida palata kokoaikaiseen työhön.”
Voiko eläke pienetä? Mutta vaikka työpanos kelpaa, on maksettava eläkepotti silti yhä suuri kansantalouden kestokykyyn verrattuna. Järjestelmä ei ole oikeudenmukainen tuleville sukupolville. Tähän viittaa myös EVA:n nimitys sukupolvisopimus. EVA muotoilee varovasti siitä juridisesta ja poliittisesta suosta, joka aukeaa, kun keskustellaan eläkkeiden joustosta – alaspäin.
”Maksussa olevat eläkkeet ovat vallitsevan tulkinnan mukaan omistusoikeuden lailla perustuslain suojaamia, joten niihin ei voi puuttua, vaikka eläkemaksupaineet nousisivat suuriksi. Tulkinta voisi mahdollisesti muuttua, jos kävisi ilmeiseksi se, että valtio ei kykene enää turvaamaan muita perusoikeuksia.”
Saman sanoo vihreiden ohjelma suoremmin. Siinä vaaditaan eläkejärjestelmään liittyvän omaisuudensuojan uudelleenarviointia. On selvää, että jos eläkeläisten määrä ylittää työllisten määrän – kuten muutaman vuosikymmenen kuluttua näyttää käyvän – pitää eläkejärjestelmää rukata. Nuoret kaipaavat uudistusta Nuoremmat ikäluokat ovat seuranneet eläkejärjestelmän uudistuksia kärsimättöminä. Vihreät nuoret julkisti nelisen vuotta sitten Eläkepamfletin. Vuoden 2017 pamfletissa ehdotettiin irtiottoa ansaitun palkan ja eläkkeen suhteesta. ”Eläkkeet ovat ensisijaisesti vanhuuden ja työkyvyttömyyden turvaa eikä työuran aikaisen palkan jatke sen enempää kuin työttömyysturvakaan.” Nuorten ohjelman mukaan nykyjärjestelmä ohjaa eläkkeisiin suhteettoman paljon rahaa muun sosiaaliturvan kustannuksella. Järjestelmältä penättiin läpinäkyvyyttä muun muassa työnantajan sivukulujen osalta. Lukas Korpelainen oli mukana pamfletin teossa neljä vuotta sitten Vihreiden nuorten sosiaalipoliittisen työryhmän varapuheenjohtajana. Hänen mielestään Kelan maksamat eläkkeet ja työeläke ovat osa julkisesti rahoitettua sosiaaliturvaa, ja niitä pitäisi myös tarkastella osana julkista kulutusta.
”Kun julkiset resurssit ja huoltosuhde kiristyvät, saattaa jatkossa olla välttämätöntä painottaa ansiosidonnaisten työeläkkeidenkin suuruudessa aiempaa enemmän riittävän toimeentulon turvaamista. Tämä lisäisi järjestelmän legitimiteettiä ja vakautta ja palauttaisi myös nuorten uskoa eläkkeisiin.”
Korpelainen lisää Eläkepamfletin hengessä, ettei kuitenkaan pidä tehdä äkkinäisiä muutoksia maksussa oleviin eläkkeisiin tai niiden verotukseen.
