Kuoliaaksi kituminen ei ole kansalaisvelvollisuus
Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa halutaan Suomessa kehittää, mutta eutanasian sallimista ei edelleenkään viedä eduskunnassa eteenpäin. Asiaa pohtinut asiantuntijaryhmä ei päässyt yksimielisyyteen eutanasiasta. Eläimiä suojellaan siis yhä paremmin kuin ihmisiä.
Kuva: Hannele S. Salminen
Osmo Soininvaara
Eutanasian laillistamista selvittänyt asiantuntijatyöryhmä ei ole päässyt yksimielisyyteen asiasta. Tämän vuoksi asia ei ole etenemässä.
Johtopäätös tuntuu kummalliselta. Ei kai yksimielisyyttä ole ennenkään edellytetty lainsäädännön muutoksilta.
Outo on myös väite, ettei meillä ole verrokkina riittävän samanlaista maata, koska muissa Pohjoismaissa ei eutanasiaa ole vielä sallittu. On paljon asioita, joissa Suomessa otetaan oppia vielä Hollantia ja Sveitsiäkin erilaisemmista maista.Työryhmä esittää, että palliatiivinen hoito ja saattohoito laitetaan ensin kuntoon ja vasta tämän jälkeen palataan kysymykseen eutanasiasta. Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan oireiden lievittämistä vastakohtana parantavalle hoidolle.On hyvä panna myös saattohoito kuntoon, mutta mikä estää näiden kahden asian edistämistä samanaikaisesti?Eutanasiassa on kyse kituvan potilaan armahtamisesta. Eläinsuojelulaki on tässä asiassa ehdoton. Joka jättää eläimen kitumaan, syyllistyy eläinsuojelurikokseen. Ihmisen kärsimyksiä ei pidetä yhtä pahana asiana kuin eläimen kärsimyksiä.
Esitetty seitsemän vuoden lykkäys tuottaa monta kuoliaaksi kitumista.
Hollannissa eutanasian on laskettu lyhentävän potilaan elämää yleensä noin kolmella viikolla.Eutanasiaa on pidetty turhana, koska nykyaikainen kivunlievitys poistaa sietämättömät kärsimykset. Tämä on totta ihmisten enemmistön kohdalla, mutta ei kaikkien. Eräs eutanasia kansalaisaloitteen allekirjoittanut perusteli omaa allekirjoitustaan sillä, että hänen kehonsa hylkii opiaatteja, joten hänen tapauksessaan kivunlievitystä ei voitaisi antaa.Suomen parasta saattohoitoa antaa Helsingissä toimiva Terhokoti. Sen pitkäaikainen ja arvostettu entinen johtaja Juha Hänninen on Terhokodista erottuaan puhunut voimakkaasti eutanasian puolesta. Hän on nähnyt, ettei hyvää kuolemaa voida parhaalla hoidollakaan turvata kaikille.Kivunlievitystä antavan lääkäri oikeusturva on heikko, sillä joskus potilas voi vaatia niin voimakasta lääkitystä, että se voi paitsi lievittää potilaan kärsimyksiä, myös lyhentää niitä.
Onko lääkäri syyllistynyt rikokseen, jos potilas kuolee kivunlievityksen seurauksena? Entä onko hän syyllistynyt rikokseen, jos kieltäytyy lievittämästä kärsimyksiä?
Yhtenä perusteena eutanasiaa vastaan on käytetty kaltevan pinnan argumenttia. Jos ensin sallitaan eutanasia selvissä tapauksissa kitumisen estämiseksi, seuraavassa vaiheessa potilas voi kokea velvollisuudekseen suostua eutanasiaan omaisten vaivojen välttämiseksi. Tätä on vähän vaikea ottaa todesta, kun kyse on yleensä muutamista viikoista.Joskus lainsäädännössä on vaikea määritellä täsmälleen oikeata rajaa, mutta ei ole oikein panna rajaa selkeästi väärään paikkaan vain, jotta sen määritteleminen on helppoa.Elämään ja kuolemaan liittyvissä asioissa uskonnollisilla näkemyksillä on suuri merkitys. Ihmisten uskonnollista vakaumusta on kunnioitettava ja annettava jokaisen elää oman vakaumuksensa mukaan, mutta oman vakaumuksen perusteella ei voi esittää vaatimuksia siitä, miten muiden, toisenlaisen vakaumuksen omaavien pitää elää. Lääkäriä ei tietenkään voi pakottaa avustamaan itsemurhassa, jos hänen vakaumuksensa ei sitä hyväksy.Kolme neljäsosaa suomalaisista kannattaa eutanasiaa.
