Lautapeli ja koronapassi - someraivoa, väärinymmärrystä ja silkkaa järjettömyyttä

Yhteistä molemmille teemoille on suuri kuohunnan ja väärinymmärrysten ja suoranaisen vääristelyn määrä. Aloitetaan Afrikan tähdestä. Kari Mannerla laati pelin vuonna 1951 eli 70 vuotta sitten. Sen jälkeen käsitys Afrikasta, kolonialismista, hyväksyttävistä sanoista ja vaikkapa erilaisten esiintyjien blackface-värityksestä  on muuttunut. Ja muuttuu varmasti edelleen.

Kohun kaikilla osapuolilla on ehkä ollut vaikeuksia ymmärtää toistensa ajatusmalleja. 1950-luvulla – ja monia vuosikymmeniä siitä eteenpäin – valtaosa suomalaisista eli verraten yksiäänisessä, tasapaksussa todellisuudessa. Jos moniäänisyyttä oli, korvalaput pysyivät tiukasti korvilla. Suomalainen yhteiskunta on avautunut hiljalleen ja kivulias prosessi on yhä kesken.

Yksisilmäisyyttä ei pidä hyväksyä eikä kunnioittaa. 2020-luvulla monien on kuitenkin vaikeaa ymmärtää tätä jähmeyttä, minkä voi jokainen eri-ikäisten somettelua ja muuta keskustelua seuraava huomata.

Koko kohuhan lähti liikkeelle ainakin osittaisesta väärinymmärryksestä, mutta keskustelu stereotypioista oli sinänsä tervetullut.  

”On vain hyvä, että me alamme myös Suomessa vähitellen tunnistamaan arjessa läsnäolevia rasistisia elementtejä, jotka vahvistavat inhottavia stereotypioita ja keskustelun kautta pyrimme pois niistä.”

Näin kirjoittaa Twitterissä Fatim Diarra, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Naisasialiitto unionin puheenjohtaja.

Diarra toteaa, ettei sen kummemmin suuttunut fuksitempauksesta. Pelin kuvasto on joka tapauksessa vanhaa. Se on julkaistu 9 vuotta ennen kuin esimerkiksi Diarran isän kotimaa Mali sai itsenäisyytensä.

Diarra muistuttaa myös, miten Brunbergin suukot ja tikkujäätelöt on nimetty uudelleen.

Koko lautapelikeskustelu noudattikin samaa tuttua kaavaa. Kauhistellaan, pöyristytään, ivataan ja vähätellään. Taustoittavat puheenvuorot jäävät todella taustalle. Nimittely muuttuu vuosi vuodelta ronskimmaksi.  

Koronapassi herätti raivoisaa vastustusta

Viime viikonloppuna käyttöön otettu koronapassi oli monille ilouutinen. Bilettäjät pääsivät bilettämään ja rajoitusten purkaminen on tuonut kulttuurinharrastajat sankoin joukoin takaisin teattereihin ja konsertteihin.

Sitä suurempi on ollut tyrmistys, kun on selvinnyt, millaista on rokotusvastaisten järjestelmällinen toiminta. Ravintoloihin tehdään valevarauksia, jotka viime hetkellä perutaan ”kun ei kaikilla ole koronapassia”.  Ravintoloille on myös käyty joukolla antamassa perusteettomasti kielteisiä laatuarvioita.

Seinäjokelainen Ideapark joutui rauhoittelemaan kuluttajia, jotka hermostuivat siitä, että rokotuspassilla olisi kauppakeskuksen asiakas saanut konvehtirasian.

Vääksyssä puolestaan ranskalainen kyläkauppa joutui maalituksen kohteeksi, kun sen ravintolaan laitettiin koronapassivaatimus. Some-hyökytyksen lisäksi kauppaan tuli asiakkaita öykkäröimään.

Koronapassin piti avata ovet, mutta nyt vaikuttaa siltä, että koronarokotusten vastustajat käyttävät passia omien harhaisten mielikuviensa välikappaleena.  

Kuka haluaa tulla nimitellyksi natsiksi tai kokea perheensä uhatuksi?

Koronadenialistit ovat äänekkäitä, mutta selkeästi vähemmistö. Salaliittoteoreetikot ovat kuitenkin ottaneet muut panttivangeiksi ja pelästyttäneet monia yrittäjiä, ravintoloitsijoita, opettajia ja jopa terveydenhoidon henkilökuntaa.

Kuka haluaa tulla nimitellyksi natsiksi tai kokea perheensä uhatuksi?

Tuntuu kohtuuttomalta, että kohta kaksi vuotta kestänyt korona-aika jatkuu näissä merkeissä. Meistä useimmat olisivat jo valmiita kulkemaan eteenpäin – vaikka kohti sitä kolmatta, neljättä ja viidettä rokotetta.