Hinnasta viis -asenteella eivät ilmastotoimet onnistu

Ilmastotoimien välttämättömyydestä ovat kaikki hallituspuolueet Suomessakin yksimielisiä – eikä kokoomuskaan ole tässä denialistien puolella. Suomea väännetään hallitusohjelman mukaisesti hiilineutraaliksi vuoteen 2035. Tämä edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielun vahvistamista.

Hintalappua tälle kaikelle ei ole eikä oikeastaan voikaan olla, kysehän on vuosikymmenen ja vuosikymmenten työstä. Ilmastotavoitteeseen pääseminen ja samaan aikaan toteutettavat sopeutumistoimet saavat hävittäjähankinnatkin näyttämään kustannuksiltaan vaatimattomilta. 

Tässä urakassa ei ole varaa jäädä jahkailemaan eikä varsinkaan varaa viedä toimia eteenpäin kalliimman kaavan mukaan. Avainsanoja ovat markkinamekanismi ja reilu muutos. Kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä on hinnoitella päästöt. Kysykää vaikka VATT:n laskelmia. Kun hintaa käytetään, pitää tietysti reilun muutoksen nimissä tukea pienituloisia sosiaaliturvan tai verotuksen kautta. 

Mikä sitten on sitä tehotonta ja kallista tapaa? Turpeen kohdalla on nähty, että kalliiksi tulee uskotella yrittäjille ja kuluttajille, että tällä energiamuodolla on tulevaisuutta. Ne, jotka edelleen väittävät turvetta uusiutuvaksi, saavat ylimääräisen sakkokierroksen pakkaskertoimella. Jokainen turvealan yrittäjä, joka on vielä viime vuosina investoinut alaan, voi osoittaa syyttävällä sormella keskustan päättäjiä. 

Yhtä tehotonta ja kallista on jatkaa ylipäätään kaikkien ympäristölle haitallisten tukien ja veroetujen jakamista. 

Tässä tehottomuuden suossa rämpii yhä tiukasta talouspolitiikasta puhuva keskusta. Lauantain Ylen Ykkösaamussa esiintynyt Annika Saarikko puhui talous- ja ilmastotoimien yhteensovittamisesta, mutta keskusta on edelleen tehottomien tukitoimien kannalla. 

Tämän on nostanut tikun nokkaan myös Vihreiden äitiysvapaalla oleva puheenjohtaja Maria Ohisalo tviitissään.  Vihreiden nuorten puheenjohtaja Jami Haavisto puolestaan kysyy, miksi kukaan vastuullinen päättäjä valitsisi päästövähennysten hinnaksi 100 miljoonaa, jos sama tulos saataisiin myös 10 miljoonalla.

Samaa säveltä Saarikon kanssa hyräilee myös ympäristövaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Juha Sipilä. Hän toistaa Maaseudun Tulevaisuudessa, että keväällä ei tarvita lisää ilmastopäätöksiä eikä polttoaineiden veronkorotuksia. 

Eli kun hallitus sopi pari kuukautta sitten palaavansa ilmastotoimien riittävyyteen vielä keväällä, on yksi hallituspuolue paaluttanut kantansa jo etukäteen.  Kuusi kuukautta onkin nyt liian lyhyt aika arvioida yhtään mitään ilmastotoimien riittävyydestä.  Tätä mieltä ollaan keskustassa, viis siitä, että tutkijat ja asiantuntijat Luonnonvarakeskuksessa, Suomen ympäristökeskuksessa ja VTT:ssä aikovat tätä arviointia tehdä.

Vähän vastaava kustannustehokkuusongelma muhii paraikaa pääkaupungissa. Helsinkiläisten asukaspysäköintimaksuja pitäisi muuttaa markkinaehtoiseksi, jolloin pysäköinnin hinta määrittyisi kysynnän ja tarjonnan mukaan. Vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat ideaa jo nyt, autopuolueeksi asemoitunut kokoomus odottaa vielä meneillään olevan kokeilun tuloksia.

Kustannustehokkuudesta on syytä pitää ilmastotoimissa kiinni, muuten loppuvat omat ja lainarahat. Tämä koskee myös autoilua. Yhtä lailla on pidettävä kiinni reiluudesta. Muutoksesta on tehtävä oikeudenmukainen ja tämä viesti – reilu muutos – on saatava paljon nykyistä paremmin perille Suomen joka kolkkaan.