Rahapeliongelmien hoito ja ennaltaehkäisy on huomioitava hyvinvointialueilla

Ongelmapelaaminen on merkittävä kansanterveydellinen ja poliittinen ongelma. Rahapeliongelmien tunnistamista tulisi vahvistaa terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. Hyvinvointialueilla on kannettava vastuuta rahapeliongelmista nykyistä paremmin, kirjoittavat Atte Harjanne ja Ville Savonlahti.

13.1.2022 | Puheenvuoro

Kuva: Unsplash

Rahapeliongelmia on yli sadalla tuhannella suomalaisella, ja ne koskettavat läheiset mukaan lukien lähes 900 000 suomalaista. Kyseessä on siis mittava kansanterveydellinen ja sosiaalipoliittinen ongelma, jonka hinnasta niin inhimillisenä kärsimyksenä kuin yhteiskunnallisina kustannuksina puhutaan aivan liian vähän.

Tehokkain tapa ennaltaehkäistä ongelmia on rahapelien saatavuuteen, markkinointiin ja rajoituksiin riittävän tiukasti puuttuva sääntely, mutta uusien hyvinvointialueiden palvelurakennetta suunnitellessa on tärkeää keskittyä myös hoitoon.

Rahapeliongelmia tarkastellaan nykyisin osana päihde- ja mielenterveyspalveluiden kokonaisuutta, eikä saatavilla olevasta avusta ole välttämättä lainkaan tietoa saatavilla.

Kansallisella tasolla on vihdoin tehtävä haittojen torjunnasta rahapelipolitiikan ensisijainen tavoite.

Terveydenhoidon ammattilaisetkaan eivät aina osaa tunnistaa ongelmia tai ottaa niitä puheeksi ja rahapeliongelmainen ohjataan usein hakemaan apua kolmannelta sektorilta, jonka pitäisi tarjota vain täydentävää apua ja tukea. FIND-tutkimuksen mukaan vain 50% lääkäreistä ja 40% sairaanhoitajista pitää rahapeliriippuvuutta sairautena.

Myös sosiaalihuollon kykyä havaita rahapeliongelmien tunnusmerkkejä on syytä vahvistaa. Varhaisen puuttumisen lisäksi on tärkeää tarjota apua läheisille, jotka ongelmista kärsivät. Rahapeliongelman aiheuttamasta velkaantumisesta selviämiseen on myös tarjottava riittävästi tukea, sillä velat eivät katoa pelaamisen päättyessä.

Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan neljä prosenttia 8. ja 9.-luokkalaisista pelaa rahapelejä vähintään viikoittain. Huomionarvoisia ovat myös erot sukupuolten välillä, sillä samassa ikäryhmässä pojista näin usein pelaa 7,1%, kun taas tytöistä vain 1,3%. Aikuisillakin miesten ongelmapelaaminen on kaksi kertaa yleisempää naisiin nähden (4% ja 2%) ja miehet ajautuvat myös keskimäärin suurempiin taloudellisiin vaikeuksiin. On siis tärkeää panostaa valistukseen jo kouluiässä muiden riippuvuuksien rinnalla, sukupuoli huomioiden.

Hyvinvointialueiden tulee kantaa julkisen sektorin vastuuta rahapeliongelmista selvästi nykyistä paremmin. Vihreiden aluevaaliohjelma tunnistaa nykyiset ongelmat ja vaatii niiden huomiointia uutta järjestelmää luotaessa. Kansallisella tasolla on vihdoin tehtävä haittojen torjunnasta rahapelipolitiikan ensisijainen tavoite.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Turun Tienoossa 7.1.2022.

Atte Harjanne & Ville Savonlahti
Kirjoittajat ovat vihreiden kansanedustaja ja vihreiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän jäsen.

13.1.2022 11:21

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti