Lomareissun keitto on painoaan raskaampi

Tammikuun 31. päivä, siis tämä päivä, jona tämä kolumni julkaistaan, on merkityksellinen muutenkin kuin vuoden 2022 ensimmäisen kuukauden loppumista merkkaavana. Tämä maanantai on nimittäin päivä, jolloin kahden vuoden projekti ja eurooppalainen kansalaisaloite, joka tähtää haineväkaupan lopettamiseen koko Euroopan alueella tulee päätökseensä.

On helppo ajatella, ettei täällä Pohjolassa aihe ei tunnu hirveän tähdelliseltä, eihän täällä meressä uiskentele näitä isoja saalistajia, jotka yksi seitsemänkymmentäluvun elokuva onnistui demonisoimaan useille sukupolville. Kyseessä on kuitenkin virheolettama, sillä Suomesta katsottuna lähimmät hait löytyvät pohjoisesta Barentsinmereltä (jättiläishai, harvoissa tapauksissa grönlanninhai) ja lännestä naapurimaasta Ruotsista, jonka eteläisillä ja läntisillä vesillä on tavattu yleisimmin piikkihaita ja pistepunahaita.

Seuraavaksi lähimmät hait löytyvät Isosta-Britanniasta (muun muassa grönlanninhai, kettuhai, sinihai ja makrillihai).

Hainevämarkkinat edelleen voimissaan

Evästäminen tarkoittaa evän irrottamista haista sen ollessa yhä tajuissaan ja sen jälkeen liikkumiskyvyttömän hain heittämistä takaisin veteen, jossa se joko uppoaa pohjalle tai ajelehtii virtauksen mukana. Kuolema on takuuvarmaa, hidasta ja kivuliasta liikkumattomuuden vuoksi, ellei elävää ruhoa ehdi syömään jokin toinen eläin ensin.

Tietenkään kaikki haidenkalastus ei ole tarkoituksellista, sillä vuosien varrella kalastukseen käytettävät verkot ovat suurentuneet ylikalastuksesta johtuvan parvien pienenemisen takia, ja isoilla verkoilla on todennäköisempää vahinkokalastaa kuin pienillä. Ongelma syntyy siinä, ettei vahingossa kiinni otettuja haita päästetä mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti takaisin mereen, vaan ne nähdään osana kalastajille kuuluvaa saalista.

EU on kieltänyt haiden evästyksen jo vuonna 2013, mutta hainevämarkkinoihin se ei ole juurikaan vaikuttanut.

Esimerkiksi Espanja käy haineväkauppaa Ison-Britannian kanssa, mikä ei ole sinänsä yllättävää. Espanja on yksi maailman suurimpia haineväkauppamaita, kuten YK:n elintarvike- ja maaseutujärjestö (FAO) kertoo vuoden 2015 raportissaan haituotteiden globaalista kaupasta. Samaa sanoo vuonna 2019 julkaistu Trafficin tutkimus, jonka mukaan Espanja on maailman toiseksi suurin tekijä haituotekaupassa.

Toinen Euroopan maa, Ranska, on sijalla 13. Kaikista suurin on Brasilia. Euroopan sisällä tarkasteltaessa Espanja on selkeästi pahin, sen jälkeen tulevat Italia, Kreikka ja Kypros.

Hainevämarkkinat tyrehtyvät ja eläimet jätetään rauhaan, kun haineväkauppa säädetään laittomaksi ja varmistetaan, ettei se ole taloudellisesti kannattavaa.

WWF:n vuonna 2019 julkaiseman raportin mukaan yli kolmasosa Välimeren hailajeista on metsästetty ja kalastettu uhanalaisiksi. Uhreiksi ei joudu pelkästään saalistavat hait kuten valkohai tai makrillihai, vaan myös äyriäisiä syövä särmäpurjehai ja jo valmiiksi harvinainen planktonia syövä jättiläishai.

Näitä Välimerellä uhanalaisia lajeja on lähes neljäkymmentä, globaalisti lähes 150. Ylikalastuksen lisäksi iso uhka on mereen päätyvä muovi, joka sotkeutuu eviin vaikeuttaen liikkumista sekä mikromuovi, joka päätyy elimistöön ja saattaa tukkia kidukset. Myös ekokriisillä ja luontokadolla on oma osuutensa hailajien pahenevassa uhanalaisuudessa, sillä merien lämpötilan nouseminen merenpinnan nousun lisäksi tuhoavat ja vaurioittavat mangrovesoita sekä koralliriuttoja, joilla hait saalistavat, lisääntyvät ja suojelevat vastasyntyneitä poikasiaan.

Hait eivät lisäänny nopealla tahdilla, poikueita syntyy hitaimmillaan joka toinen vuosi, ja poikasista vain muutamat saavuttavat täysi-ikäisyyden ja sukukypsyyden. Sen sijaan vuosittain haita tapetaan yli sata miljoonaa yksilöä rauhoituksista, suojelusta ja kielloista huolimatta. Pelkästään vuonna 2016 Espanja yksin evästi 53 tonnia sinihaita, mikä tarkoittaa noin 175 000 haita.

Haiden kalastus on koko Välimerta koskettava ongelma, sillä se käsittää lähes jokaista sen ympärillä olevaa maata Etelä-Euroopasta Pohjois-Afrikkaan.

Haineväkeiton päätähdellä on kuitenkin hintansa: FAO:n arvioiden mukaan kansainvälisten hainevämarkkinoiden arvo pyörii puolen miljardin dollarin paikkeilla. Koska globaalia dataa ei ole saatu sitten vuoden 2011 ja hinta-arvot koskettavat pelkästään 2000-lukua, summa on nykyrahassa lähempänä 600 000:a kuin puolta miljardia.

Juuri tähän ongelmaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen vireillepanijat ja muut haidensuojelutahot haluavat puuttua. Hainevämarkkinat tyrehtyvät ja eläimet jätetään rauhaan, kun haineväkauppa säädetään laittomaksi ja varmistetaan, ettei se ole taloudellisesti kannattavaa.

Toinen iso ongelma hainevämarkkinoilla on epäselvät ja monimutkaiset tuotantoketjut: vaikka evät irrotettaisiin maassa A, evän kuivaaminen ja jatkokäsittely voi tapahtua maassa B tai C, josta välittäjä vie valmiit tuotteet takaisin maahan A, D ja E, jossa ne vielä jälleenmyydään eteenpäin ja eteenpäin.

Ongelma on siis monisyinen ja koko tuotantoketjun läpileikkaava. Eurooppalainen kansalaisaloite on kerännyt miljoonan allekirjoituksen minimimäärän ja etenee siten käsittelyyn. Kansalaisaloitekampanja on vetänyt uskomattoman loppukirin joulukuun ja tammikuun aikana, sillä vielä marraskuun lopussa allekirjoituksia oli hieman alle 600 000. ja minimimäärä oli täyttynyt viidessä maassa. Tätä kirjoittaessani allekirjoitusten lukumäärä on vähän alta 1 200 000 ja minimimäärä on täynnä 17:ssä maassa.

Kun seuraavan kerran vietämme maailman haipäivää 14.7., juhlitaan sitä kunnolla ja eettisesti.

Mertemme hait ansaitsevat sen.